Lentorata ja pääradan parannus törmäsivät Vantaan valtuustossa: ”Perusteilla on nyt jonkinlainen rautateiden Guggenheim-museo”, kritisoi vasemmistoliiton valtuutettu - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Lentorata ja pääradan parannus törmäsivät Vantaan valtuustossa: ”Perusteilla on nyt jonkinlainen rautateiden Guggenheim-museo”, kritisoi vasemmistoliiton valtuutettu

Valtuutetut kyselivät, miten Vantaa hyötyy miljardihankkeesta.

Kehäradan juna-asema Helsinki-Vantaalla voi muodostua raideliikenteen solmukohdaksi, jos maanalainen Lentorata Keravalta Pasilaan joskus toteutuu.

Kehäradan juna-asema Helsinki-Vantaalla voi muodostua raideliikenteen solmukohdaksi, jos maanalainen Lentorata Keravalta Pasilaan joskus toteutuu. Kuva: Vesa Moilanen /Lehtikuva

Julkaistu: 24.2. 22:30

Vantaan kaupunginvaltuuston enemmistö haluaa kaupungin osallistuvan Suomi-radan suunnitteluun. Valtuusto hyväksyi osakkuuden 45–21 lähinnä kokoomuksen ja demarien äänillä maanantaina illalla.

Päätöstä edelsi osin kiivaskin keskustelu, ja moni ryhmä hajosi äänestyksessä.

Valtuutettu Vaula Norrena (vihr) kiteytti kriitikoiden tuntoja moittimalla 5,5–6 miljardin euron kokoluokkaa ja etenkin siihen sisällytettyä parin miljardin euron tunneliyhteyttä eli Lentorataa Keravalta lentoaseman kautta Pasilaan.

”Jos sanotaan kyllä Lentoradalle, sanotaan ei nopeille junille pääradalle”, Norrena harmitteli.

Hän arvioi, että ylikalliin lentotunnelin sijasta olisi huomattavasti järkevämpää nopeuttaa yhden uuden lisäraiteen toteutusta Pasilasta Keravalle, joka maksaisi vain kymmenesosan Suomi-radan kokonaisarvioon verrattuna.

”Lisäraide antaa elinvoimaa kaikille asemille, ei vain Tampereelle”, Norrena totesi.

Samoilla linjoilla Norrenan kanssa oli myös valtuutettu Antero Eerola (vas). Hän epäili, että tunnelissa kulkeva Suomi-rata on vantaalaisten kannalta hukkaputki.

”Sen yksi pää on veronmaksajien taskussa ja toinen Kankkulan kaivossa. Panokset olisikin pantava pääradan kunnostamiseen”, Eerola arvioi.

Hän arveli, että tekeillä oli rautatien Guggenheim-museo.

Vasemmistoliitto olisi halunnut palauttaa asian valmisteluun, jotta Vantaan rahoitusosuutta saataisiin pienemmäksi ja etusijalle tulisi pääradan kehittäminen. Palautusesitys kaatui selvin numeroin 43–19.

Sinisten valtuutettu Timo Auvinen (sit) pääsi kuitenkin huomauttamaan, että ilta oli historiallinen siinä mielessä, että hän ja Antero Eerola olivat ensimmäistä kertaa jossain asiassa samaa mieltä.

Auvinen ihmetteli, kuinka monta raidehanketta Aviapoliksen kehittämiseksi oikein tarvitaan. Ensin oli kehärata aivan ratkaiseva, sitten Vantaan ratikka ja nyt vielä Lentoratakin tarvittiin Aviapoliksen tueksi.

Suomi-radan puolesta liputti sosiaalidemokraatien ryhmänjohtaja Minna Räsänen. Hän arvioi, että Suomi-radan toteutus on sijoitus tulevaisuuteen ja edistää kaupungin kehitystä.

”Suomi-rata lisää työllisyyttä ja tuo verorahoja. Vaikka Lentorata tunnelissa kulkisikin, se helpottaa pääradan ja kehäradan paineita”, Räsänen sanoi.

Valtuutettu Ulla Kaukola (sd) kommentoi Norrenalle, ettei yksi lisäraide Pasilasta pohjoiseen pitkälle riittäisi. Lisäraiteita pitäisi olla ainakin kaksi.

Lisäraiteiden rakentaminen tarkoittaisi useiden rakennusten purkamista pääradan käytävässä Keravan eteläpuolella. Rakennuksia pitäisi purkaa Hiekkaharjussa, lohkaista pala pois Savion Klondyke-talosta ja Tikkurilan Dixi-keskuksesta, liityntäpysäköintipaikkoja poistuisi monin paikoin, Kaukola luetteli.

Kaukola muistutti, että vasta suunnitteluvaiheen jälkeen hankeyhtiön omistajat päättävät, mikä vaihtoehto valitaan.

Norrena vetosi siihen, että Väylävirasto olisi nimenomaan halunnut selvittänyt yhden lisäraiteen vaikutukset.

”Kun kerran lähdetään suunnittelemaan, niin tutkittaisiin tämäkin vaihtoehto”, Norrena huomautti.

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Sakari Rokkanen (kok) kommentoi, ettei Suomi-radan osakkuudella estetä pääradan parantamista. Pasila–Riihimäki -osuuden kakkosvaiheesta on jo valmiit suunnitelmat.

”Mikä on meidän apulaiskaupunginjohtajamme neuvottelumahdollisuus mal-neuvotteluissa, jos Vantaa nyt torjuu tämän hankeyhtiön? Mal-neuvotteluiden asialistalla on juuri se pääradan perusparannus”, Rokkanen muistutti.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen mal-neuvotteluissa valtio sitoutuu kustantamaan osan seudun väylähankkeiden rahoituksesta ja kunnat antavat lupauksen uusien asuntojen kaavoituksesta. Neuvottelut käydään kevään aikana.

Rokkanen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) katsoivat, että Vantaan valtuuston ratkaistavana oli, halutaanko olla mukana kehittämässä pääradan suuntaa nopeaksi vai jätetäänkö kenttä vapaaksi uudelle raideyhteydelle Turkuun.

Vantaan rahoitusosuus Suomi-radan suunnittelussa on kolminkertaistunut neljästä miljoonasta 11,1 miljoonaan euroon. Tämä herätti närää jo kaupunginhallituksessa kaksi viikkoa sitten.

Valtuutettu Jussi Saramo (vas) ihmetteli, miksi Vantaan osuus on hankeyhtiön toiseksi suurin.

”Me maksamme 11,1 miljoona siitä ilosta, että junat ohittavat Tikkurilan. Miksi Oulun osuus on kaksi miljoonaa, vaikka heille se on tosi tärkeä”, ihmetteli Saramo.

Rokkasen mielestä perusongelma on, että valtio on päättänyt osallistua vain 51 prosentin osuudella.

Saramon mielestä ongelma ei ollut valtion rahoitusosuus, vaan Vantaan rahoitusosuus. Hän katsoi, että Vantaa oli nyt maksamassa muidenkin kuntien osuuksia.

Sari Multalan mukaan uudet kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen valmistuneet selvitykset ovat osoittaneet, että nimenomaan Vantaa hyötyy hankkeesta monin tavoin.

Jonkin verran valtuustokeskustelussa hankeyhtiön kriitikoita närästi se, että neuvottelut kustannusten kuntakohtaisista jyvityksistä oli käyty virkamiesten kesken.

Moni valtuutetuista olisi halunnut neuvotella Vantaan osuutta pienemmäksi.

Muut isot kaupungit muiden muassa Tampere ja Helsinki päättävät hankeyhtiön osakkuudesta maalis–huhtikuussa.

Uusi osakassopimus koskee radan esisuunnittelua aina rakentamissuunnittelun alkamiseen saakka. Mukana on parikymmentä kuntaa ja kaupunkia.

Hankeyhtiön suunnitteluvaiheen kustannuksiksi on arvioitu 155 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus olisi suunnitelmien mukaan 51 prosenttia. Radan toteutus Lentoratoineen maksaisi 5,5–6 miljardia euroa.

Suunnitteluvaihe kestää useita vuosia. Sen aikana selvitetään Tampereen ja Helsingin raideyhteyksiä, mutta myös pääradan kehittämisvaihtoehtoja.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta päätti perjantaina puoltaa viiden eri ratahankkeen hakua Euroopan unionin CEF-tukirahoista.

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee EU:n rahoitustukea Turun tunnin junan, Suomi-radan, Espoon kaupunkiradan suunnitteluun sekä Pasila-Riihimäki -rataosuuden parannuksiin. Valtio puoltaa myös Vantaan kaupungin hakemusta Vantaan ratikan suunnittelukustannuksiin.

Suomi-radan suunnittelukuluihin haetaan CEF-tukea 11,7 miljoonaa euroa ja Vantaan ratikan suunnitteluun 10,15 miljoonaa euroa.

Vantaan tahto nopeasta junayhteydestä Tampereelle rakoilee: ”Miten Vantaata hyödyttää, että kaukojunat siirtyvät ajamaan lentoasemalle?” kysyy valtuutettu

Nopean Helsinki–Tampere-radan linjauksista käynnistetään selvitys –  kunnat eivät ole päässeet asiasta sopuun

Tutkimuksen mukaan tunnin juna ”hyödyttäisi vain harvoja” – Tampereen pormestari pitää selvitystä suppeana