Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

Mäkinen maksoi Sjöblomeilta saamansa 20 000 euroa takaisin vasta, kun keskusrikospoliisin kuulustelut alkoivat. Vantaalaispoliitikot kertovat Mäkisen vaikuttamisyrityksistä veljesten maakaupoissa. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus aloitti asian käsittelyn tiistaina.

Tapani Mäkinen oli Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuoden 2015 keväällä. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva

Julkaistu: 25.2. 14:47, Päivitetty 25.2. 19:28

Kokoomuspoliitikkojen keskinäisistä raha-asioista tuli poliisiasia, kun keskusrikospoliisi alkoi nimettömän ilmiannon perusteella tutkia vantaalaisen Tapani Mäkisen (kok) sekä tuusulalaisten veljesten Juhani Sjöblomin (kok) ja Seppo Sjöblomin asioita kaksi vuotta sitten.

Tapani Mäkinen on Vantaan kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja ja valtuutettu. Juhani Sjöblom on entinen kansanedustaja ja vahva vaikuttaja Tuusulan kuntapolitiikassa.

Mäkistä syytetään törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Törkeästä lahjuksen antamisesta syytetään Seppo Sjöblomia ja hänen veljeään Juhani Sjöblomia.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus aloitti asian käsittelyn tiistaina.

Oikeus tutkii tulevina viikkoina, liittyikö Mäkisen saama 20 000 euron rahasumma Sjöblomin veljesten Vantaalla toimivan maa-ainesfirma Vekkoxin liiketoiminnan edistämiseen vai ei.

Keväällä 2015 Juhani Sjöblom oli Vekkoxin enemmistöomistaja ja Seppo Sjöblom veljesten perheyhtiön Seepsulan toimitusjohtaja.

Tapahtumat lähtivät liikkeelle, kun Vekkox oli ostamassa yksityiseltä maanomistajalta maata Vantaan puolella lähellä Tuusulan rajaa. Vantaan kaupungin virkamiehet esittivät poliitikoille, että kaupungin olisi syytä käyttää etuosto-oikeutta.

Poliisi epäilee Mäkisen saaneen oikeudetonta taloudellista etua juuri ennen kuin Vekkox-asia tuli Vantaan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Esitutkinnan mukaan Mäkinen yritti vaikuttaa päätöksentekoon.

Mäkinen on HS:n haastattelussa kertonut vastustaneensa etuosto-oikeuden käyttämistä, koska kaupunki ei ollut kahdeksassa muussa Vekkoxin maakaupassa käyttänyt sitä.

”Pitää olla varsin kovat perusteet, jos etuosto-oikeutta nyt käytettäisiin. Ainakin on voitava kysyä, mikä on muuttunut, jos kerran etuosto-oikeutta ei ole koettu tarpeelliseksi aiemmin”, Mäkinen kommentoi keväällä 2015.

Keskusrikospoliisi tähdentää, että Mäkisen olisi pitänyt ymmärtää olevansa esteellinen asian käsittelyssä, koska hän oli juuri saanut huomattavan summan rahaa Vekkoxin pääomistajalta.

Mäkinen on myöntänyt saaneensa Juhani ja Seppo Sjöblomilta lainaa velkojen maksuun. Osapuolten kertoman mukaan molemmat veljekset antoivat Mäkiselle 10 000 euroa tammikuussa 2015.

Mäkisen varsinaisena velkojana oli hänen kummitätinsä Tellervo Ljungberg, jonka antamaa 15 000 euron lainaa Mäkinen ei maksanut takaisin ennen kuin Ljungberg pani perinnän vireille käräjäoikeudessa vuoden 2015 alussa. Laina oli tuolloin ollut hoitamatta neljä vuotta.

HS:n haastattelussa vuoden 2015 huhtikuussa Ljungberg sanoi Tapani Mäkisen hoitaneen velkansa.

Mäkinen on kertonut käyneensä Juhani Sjöblomin toimistolla Tuusulassa pyytämässä lainaa. Veljekset nostivat rahan käteisenä. Saman päivän iltana Mäkinen oli maksanut velkansa tädilleen 100 ja 200 euron seteleinä.

”Hän toi rahat meille kotiin illalla. Olimme katsomassa televisiota, kun hän laittoi olohuoneen pöydälle rahat ja pyysi minua laskemaan ne. En muista, että siinä olisi sen enempää keskusteltu, vaan hän poistui nopeasti”, Ljungberg kertoi poliisikuulustelussa.

Tuusulalainen Juhani Sjöblom oli Vekkoxin enemmistöomistaja vuoden 2015 keväällä. Kuva: Leif Rosas

Mäkinen ja Sjöblomit ovat toimittaneet poliisille velkakirjan, joka on kuitenkin hyvin ylimalkainen. Siitä muun muassa puuttuu toisen velkojan eli Seppo Sjöblomin allekirjoitus.

Mäkinen maksoi lainaerän korkoineen veljeksille vasta vuoden 2018 kesäkuussa. Ensimmäiset poliisikuulustelut olivat olleet maaliskuussa.

Poliisi katsoo esitutkinnassa, että jo pelkkä laina paransi Mäkisen asemaa, koska hän pystyi välttämään velkomuskanteen ja asia pysyi poissa julkisuudesta. Mäkinen oli vuonna 2015 ehdokkaana eduskuntavaaleissa.

Poliisille on jäänyt epäselväksi, miksi Mäkisen oli pakko pyytää rahaa nimenomaan Juhani Sjöblomilta eikä joltakulta muulta tai rahoituslaitokselta. Tämä herättää kysymyksen, oliko kyseessä laina vai lahja.

Juhani Sjöblom otti tiistai-iltana lähettämässään tiedotteessa asiaan lyhyesti kantaa.

”Syytteen perusteena oleva laina, joka on maksettu takaisin, ei liity millään tavoin Tapani Mäkisen asemaan tai tehtävään Vantaan kaupungin luottamushenkilönä. Lainalla ei myöskään ole mitään yhteyttä Vantaan kaupungin päätöksentekoon”, Sjöblom kirjoittaa.

Kaupunginhallituksen jäsenet ja vantaalaispoliitikot ovat todistaneet, että Mäkinen yritti aktiivisesti estää kaupunkia käyttämästä etuosto-oikeutta.

Entinen kokoomusvaikuttaja Raimo Salminvuo kertoi poliisikuulustelussa, että Juhani Sjöblom oli vieraillut hänen luonaan ja pyytänyt häntäkin taivuttelemaan yhtä erimielistä kokoomuspoliitikkoa vastustamaan etuosto-oikeutta.

Sjöblom oli puhunut myös kaupunginhallituksen jäsenelle Pirkko Letolle (sd), joka oli tuolloin Tuusulan kunnan palveluksessa. Letto on poliisikuulustelussa kertonut kokeneensa keskustelun painostavana.

Sjöblom otti yhteyttä Jaakko Niinistöön, joka tuolloin edusti perussuomalaisia kaupunginhallituksessa.

Mäkisen ja Sjöblomin taivuttelut eivät kuitenkaan tehneet vaikutusta, ja kaupunginhallitus päätti käyttää etuosto-oikeutta.

Vantaan kaupunki oli kiinnostunut Vekkoxin mielimästä maapalstasta, koska kaupunki etsi kuumeisesti paikkaa läjittää maa-aineksia. Ylimääräisiä maamassoja oli kuljetettu Mäntsälään asti.

Vantaan edesmennyt yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo oli kertonut poliisikuulusteluissa, että Sjöblom halusi Vantaalta maanläjitysalueita yhdessä Vantaan kanssa käytettäviksi. Vantaalla ei kuitenkaan ollut ajatusta tällaisesta yhteistyöstä. Jos yksityinen omistaisi kaikki läjitysalueet, kustannukset olisivat suuremmat.

HS:n haastattelussa vuoden 2015 maaliskuussa Markkula-Heilamo totesi, että Vantaan kaupunki saa vahvemman neuvotteluaseman Sjöblomeihin nähden.

Vantaan kaupunginhallitus päättikin helmikuussa ostaa yhden Vekkoxin mielimän metsäpalstan ja maaliskuussa toisen, Kulmala-nimisen metsäpalstan Sjöblomien nenän edestä. Kulmala sijaitsee otollisella paikalla suhteessa Sjöblomin maanomistuksiin, ja tästä Vantaan päätöksestä Vekkox valitti. Valitus ei menestynyt oikeudessa.

Myöhemmin Vantaa teki maanvaihtoja Vekkoxin kanssa siten, että kaupunki sai ison yhtenäisen maa-alueen läjityksiä varten.

Oikaisu 25.2. kello 15.18: Itä-Uudenmaan käräjäoikeus aloitti asian käsittelyn tiistaina, ei maanantaina. Oikaisu 25.2. kello 16.28: Törkeästä virka-aseman virka-aseman väärinkäyttämisestä syytetään Tapani Mäkistä eikä Juhani Sjöblomia.

Vantaan kokoomuksessa kuohuu – rahariitoja, tutkintapyyntöjä ja puheenjohtaja vaihtoon

Vantaa kaavailee maanläjitystä Tuusulan rajan tuntumaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta