Töölönlahdelle rakennetaan tulvaportti – Finlandia-talo ja muut arvorakennukset vaarassa - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Töölönlahdelle rakennetaan tulvaportti – Finlandia-talo ja muut arvorakennukset vaarassa

Asiantuntijoiden mukaan tulvilta suojattavat kohteet Helsingissä pitäisi kartoittaa nykyistä paremmin.

Kuvituskuva
Julkaistu: 26.2. 2:00, Päivitetty 26.2. 6:12

Helsingin kaupunki on päättänyt suojella Töölönlahden kansallismaiseman tulevilta tulvilta. Syksyllä Töölönlahdelle aletaan rakentaa tulvaporttia, jonka yhteyteen tulee tulvavesipumppaamo.

Tulvaportti tarvitaan, koska merenpinnan keskikorkeus nousee Helsingin edustalla pysyvästi ja tulvat yleistyvät.

Merenpinnan nousu on seurausta mannerjäätiköiden sulamisesta ja meriveden lämpölaajenemisesta. Ennusteiden mukaan merenpinta nousee 30–90 senttiä vuoteen 2100 mennessä. Nousu jatkuu vielä satoja vuosia, vaikka ilmaston lämpenemistä saataisiinkin rajoitettua.

Merivesitulva syntyy Helsingin rannikolle, kun Itämeren pinta heilahtaa kuin vesi kylpyammeessa, jota kallistetaan. Heilahdusilmiön aiheuttavat lounaasta puhaltavat voimakkaat tuulet. Esimerkki tästä nähtiin viime viikonloppuna.

Ehrenströmintien rantaraitti oli veden vallassa viime lauantaina. Kuva on lukijan ottama.

Ehrenströmintien rantaraitti oli veden vallassa viime lauantaina. Kuva on lukijan ottama. Kuva: Leif Grip

Talvimyrsky nosti veden kävelytielle Helsingin Tokoinrannassa. Kuva on lukijan ottama.

Talvimyrsky nosti veden kävelytielle Helsingin Tokoinrannassa. Kuva on lukijan ottama. Kuva: Ahti Kannisto

Vielä laskiaissunnuntaina vesi peitti Kasinonrannan leikkipuiston Lauttasaaressa. Kuva on lukijan ottama.

Vielä laskiaissunnuntaina vesi peitti Kasinonrannan leikkipuiston Lauttasaaressa. Kuva on lukijan ottama. Kuva: Tapio Häivä

Tulvaportti rakennetaan Töölönlahden ja Eläintarhanlahden väliin nykyisen kevyen liikenteen sillan paikalle.

Nykyinen silta puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi korkeampi kevyen liikenteen silta, jonka alle tulvaportti ja pumppaamo sijoittuvat. Sulkuportit tulevat olemaan ruostumatonta terästä ja pumppaamo ja silta teräsbetonia.

Nykyinen Eläintarhanlahden puoleinen kevyen liikenteen silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi korkeampi kevyen liikenteen silta, jonka alle tulvaportti ja pumppaamo sijoittuvat.

Nykyinen Eläintarhanlahden puoleinen kevyen liikenteen silta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi korkeampi kevyen liikenteen silta, jonka alle tulvaportti ja pumppaamo sijoittuvat. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Rakennushankkeen alustava kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Summa sisältää tulvaportin, pumppaamon ja sillan rakentamisen sekä puiston ennallistamisen.

”Tarkoitus on aloittaa rakentaminen ensi syksynä. Pumppaamo on valmis näillä näkymin kesällä 2022”, kertoo projektinjohtaja Lasse Toivanen Helsingin kaupungilta.

Töölönlahden tulvaportti ja pumppaamo suojaavat erityisesti hyvin matalalle paikalle rakennettua Finlandia-taloa sekä sen teknisiä tiloja. Osa niistä sijaitsee erittäin matalalla.

Myös kevyen liikenteen väylät vaurioituisivat, jos ne jäisivät pitkäksi aikaa tulvaveden alle. Alueen pysäköintilaitoksen toiminta häiriintyisi tulvatilanteessa.

Kun meritulvatilanteessa merenpinta ylittää normaalitason metrillä, Töölönlahti eristetään Eläintarhanlahdesta sulkemalla tulvaportti.

Töölönlahden rannassa on Finlandia-talon lisäksi myös Kansallisooppera.

Töölönlahden rannassa on Finlandia-talon lisäksi myös Kansallisooppera. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Jos Töölönlahden pinta vielä jatkaa nousua lahteen valuvien sadevesien vaikutuksesta, vettä johdetaan pumpuilla Eläintarhanlahden puolelle.

Töölönlahti on iso hanke ja konkreettinen osoitus siitä, että ilmastokriisin mukanaan tuoma kasvava haavoittuvuus aiheuttaa kustannuksia. Varautuminen kuitenkin kannattaa taloudellisesti, sillä yleensä siihen käytetyt summat ovat pieniä verrattuna vahinkojen korjaamiseen.

Helsingissä varaudutaan nyt lisääntyviin tulviin monella tapaa.

Kaupungin pelastuslaitoksella keskitettiin yhden palomestarin tehtävä viime vuonna poikkeussääoloihin varautumiseen.

”Merivesitulvassa ensimmäinen suojattava kohde on Kauppatori. Jos vesi pääsee Kauppatorille, se pääsee viemäreiden kautta myös Rautatientorille ja maan alle”, kertoo palomestari Sami Lindberg.

Kovat länsituulet ja voimakkaat sateet nostivat vedenpintoja muun muassa Helsingin kauppartorilla viime lauantaina.

Kovat länsituulet ja voimakkaat sateet nostivat vedenpintoja muun muassa Helsingin kauppartorilla viime lauantaina. Kuva: Kalle Koponen / HS

Kauppatori suojataan hiekkasäkein ja tarvittaessa pumppaamalla vettä kaduilta takaisin mereen.

Pumppauskalustoa löytyy yli kymmenestä pelastuslaitoksen ajoneuvosta. Niiden lisäksi pelastuslaitoksella on pumppukontti, joka tarpeen vaatiessa kuljetetaan tulvapaikalle. Käytännön harjoituksia reaktiiviseen tulvasuojeluun pitäisi vielä alkaa järjestää.

Ohikulkijoita ihailemassa joutsenia tulevan tulvaportin kohdalla.

Ohikulkijoita ihailemassa joutsenia tulevan tulvaportin kohdalla. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Merivesitulvat tuottaisivat pahimmat vahingot, mutta todennäköisin ilmastoriski Helsingissä on kuitenkin pitkäkestoisesta rankkasateesta johtuva hulevesitulva. Eli tulva, joka syntyy rakennetulle alueelle, kun vettä sataa niin paljon, että viemärit eivät enää vedä.

Ja vettä Helsingissä tulee satamaan nykyistä enemmän.

Sademäärän lisääntyminen riippuu siitä, miten paljon ilmasto lämpenee. Jos hiilidioksidipäästöjä pystytään rajoittamaan tiukasti, Suomen vuotuinen sademäärä kasvaa vain noin 8 prosenttia.

Jos päästöt kasvavat nykytahdilla, sademäärän kasvu on 20 prosenttia.

”Vesi löytää yllättäviin paikkoihin. On erittäin hankalaa ennustaa tarkasti, mihin saderintama iskee ja mihin hulevesi loppupeleissä valuu”, Lindberg kertoo.

Ennakkovaroitus isosta myrskystä tulee viranomaisille jo päiviä etukäteen, mutta on haastavaa ennakoida, mitkä ja missä vaikutukset tarkalleen ottaen ovat.

Siksi on tärkeää parantaa ennustettavuutta, jotta pelastuslaitos ja muut toimijat voisivat mahdollisimman paljon ehkäistä tuhoja ennalta.

Kaupunkitulvien vahinkojen ennustettavuutta kehitetään Ilmatieteen laitoksella helmikuussa alkaneessa EU-rahoitteisessa projektissa. Lindberg pitää hanketta hyödyllisenä. Muutamakin tunti lisää reagointiaikaa olisi iso apu.

Hulevesitulvien riskejä lisää Helsingin kantakaupungin vanha 1800-luvulla rakennettu viemäriputkisto. Se on paikoin huonokuntoinen.

Helsingissä on runsaasti maanalaista infrastruktuuria, jota tulisi suojata tulvatilanteessa. Suojattavat kohteet tulisi Sami Lindbergin mukaan kartoittaa paremmin.

”Hulevesitulvien osalta on tosiaan haaste, että rankkasateet ovat kovia ja hyvin paikallisia. Pitäisi kartoittaa kriittiset kohteet ja arvioida, millaista vahinkoa rankkasateet voivat niille aiheuttaa”, sanoo myös HSY:n ilmastoasiantuntija Maaria Parry.

Vettä pumpattiin pois Asematunnelista ja Rautatientorin metroasemalta 23. elokuuta 2019.

Vettä pumpattiin pois Asematunnelista ja Rautatientorin metroasemalta 23. elokuuta 2019. Kuva: Terhi Ylimainen

Pääkaupunkiseudun alueella ollaan laatimassa yhteistä hulevesitiedon hallinnan järjestelmää. Siitä voidaan tarkistaa tulvareitit, kun rakennetaan uutta, jotta reittejä ei tukita rakentamisella. Järjestelmä palvelee myös pelastuslaitosta.

Samalla pitää huolehtia, että tulvia torjutaan monipuolisesti, myös viherrakentamisella.

”Mitä enemmän asfaltin sijasta voidaan laittaa vihreää, sitä parempi. Kaikki olemassa oleva viherrakenne kannattaisi säilyttää aina kun mahdollista”, sanoo ympäristösuunnittelija Susanna Kankaanpää Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.

Kankaanpään mukaan pitäisi vielä laatia kaupunkilaisille oma ohje hulevesitulvista johtuviin häiriötilanteisiin.

Sadevesi valui Rautatientorin metroaseman laiturille elokuussa 2019.

Sadevesi valui Rautatientorin metroaseman laiturille elokuussa 2019. Kuva: Ivan Bessedin

Helsingin haavoittuvuus tulee kasvamaan ilmastokriisin edetessä.

Vaikka mitään katastrofaalista ei ole tulossa – taifuunit eivät edelleenkään kuulu Suomen ilmastoon – niin riskitilanteet lisääntyvät eivätkä pelastuslaitoksen resurssit tule riittämään jokaiseen hälytykseen vastaamiseen.

Erityisesti omakotitaloissa asuvien kannattaa varautua suojaamaan itse omaisuuttaan.

”Niin kuin koko maailma, toivon tietenkin, että päästöt saadaan kuriin ja ilmastonmuutosta hidastettua. Pysäyttäminenhän on jo mahdotonta”, Sami Lindberg sanoo.

Lindbergillä on viesti pääkaupunkiseudun asukkaille. Jos kokee, että saattaa asua tulvavaara-alueella, hän kehottaa selvittämään, onko näin ja miten pystyy varautumaan.

Oman varautumisen voi aloittaa vaikka lukemalla tulvaohjeen Helsingin kaupungin sivuilta.

Helsinki varautuu yli 2,5 metriin nouseviin tulviin – katso HS:n kartasta, miten tulviminen vaikuttaisi asuinalueeseesi

Seuraa uutisia tästä aiheesta