Helsingin kaupunki pitkitti päätöstä päiväkotipaikasta: perhe valitti hallinto-oikeuteen ja voitti - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Helsingin kaupunki pitkitti päätöstä päiväkotipaikasta: perhe valitti hallinto-oikeuteen ja voitti

Perhe joutui odottamaan kaupungin päätöstä päiväkotipaikasta noin puoli vuotta.

Helsingissä varhaiskasvatuksen tila on kriittinen ja pula henkilökunnasta näkyy erityisesti ruotsinkielisellä puolella. Kuva: Emilia Kangasluoma

Julkaistu: 29.2. 2:00, Päivitetty 29.2. 6:32

Helsingin kaupunki on hävinnyt hallinto-oikeudessa valituksen, joka koski kielteistä päiväkotipaikka­päätöstä.

Oikeus katsoi, että kaupungin olisi pitänyt järjestää valituksen tehneen perheen lapselle sopiva varhaiskasvatuspaikka jo alkuvuodesta 2019. Lapselle järjestyi päiväkotipaikka vasta elokuussa 2019.

Hallinto-oikeus käsitteli asian vuoden lopulla.

Vanhemmat tekivät päiväkotihakemuksen ruotsinkieliselle puolelle syyskuussa 2018. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus päivähoitopaikkaan viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Tarkoituksena oli, että päivähoito alkaisi tammikuussa 2019.

Lapsen oikeusturva edellyttää, että päätös tehdään kohtuullisessa ajassa, jotta asiaan voidaan tarvittaessa hakea muutosta.

Perheen äiti kertoo, että hakemuksen jättämisen jälkeen hän sai puhelun kaupungilta, jossa todettiin, että lapsella on paljon haasteita ja kehotettiin äitiä jäämään kotiin. Lapsella on taustalla vakava sairaus. Perheen vanhemmat olivat molemmat menossa töihin tammikuussa 2019 eikä heillä ollut tietoakaan päiväkotipaikasta.

Äiti ja hänen lapsensa esiintyvät jutussa nimettömänä lapsen erityisen terveyshistorian takia.

Perheen lapsi tarvitsee sairautensa takia pienemmän päiväkotiryhmän, jossa infektioriskit ovat pienemmät. Lisäksi hän tarvitsee oman avustajan. Perheelle kerrottiin, ettei kaupungilla ole tarjota tällaista hoitopaikkaa, mutta asiasta ei silti tehty kielteistä päätöstä.

”Se oli hirveän fiksu tapa kaupungilta edetä asiassa, koska ilman kirjallista päätöstä meillä ei ollut valitusoikeutta, eli meidän piti vain odottaa ja neuvotella”, sanoo perheen äiti.

Varhaiskasvatuslain mukaan lapsella on oikeus päivähoitopaikkaan viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Kuva: Emilia Kangasluoma

Neuvottelut jatkuivat koko kevään. Ensimmäisen kerran perhe vaati kaupungilta kirjallista päätöstä helmikuun alussa, mutta sitä ei tehty.

Vakavasti sairaalla elinsiirtolapsella on myös vammaispuolen asiakkuus, josta perhe olisi saanut väliaikaisesti hoitajan kotiin, jos kaupunki olisi tehnyt kielteisen päätöksen. Vammaispuolen mukaan lapsen olisi kuitenkin pitänyt olla päiväkodissa eivätkä he voineet toimia ilman kaupungin kirjallista päätöstä.

”Kaupungilla tarina ja selitykset muuttuivat koko ajan: Ensin esimerkiksi lapseni terveyshaasteet olivat ongelma, kunnes kerroin tietäväni myös muita elinsiirtolapsia, jotka ovat päiväkodissa ja heillä on avustaja. Silloin tarinaan tuli uusi käänne, uusilla ongelmilla.”

Perheen äiti työskentelee juristina, joten hallinnolliset prosessit ovat hänelle tuttuja.

”Täytin kaikki hakemukset ajoissa ja selkeästi, tunnen lain ja osaan vaatia oikeuksiani enkä silti korkeakoulutettuna juristina meinannut saada Helsingin kaupungilta päiväkotipäätöstä. Mietin vain, että mitä muut sitten tekevät?”

Viimein huhtikuun lopussa kirjallinen päätös tehtiin. Pari viikkoa aikaisemmin perhe oli ilmoittanut vievänsä asian oikeusasiamiehelle, koska päätöksen antamatta jättäminen on myös lapsen oikeuksien loukkaamista.

 En lakkaa miettimästä, että mitä jos kaikki vanhemmat vaatisivat oikeuksiaan?

Perhe valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja voitti. Nyt hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen. Oikeus katsoi, että kaupungin olisi pitänyt järjestää lapselle sopiva varhaiskasvatuspaikka jo alkuvuodesta 2019.

”En lakkaa miettimästä, että mitä jos kaikki vanhemmat vaatisivat oikeuksiaan ja veisivät asian eteenpäin? Kaupunki joutuisi vastuuseen.”

Valittaminen hallinto-oikeuteen saattaa tuntua monesta vanhemmasta liian monimutkaiselta ja kalliilta prosessilta. Oikeudenkäyntiavustaja Tanja Alatainio, joka toimi myös kyseisessä tapauksessa oikeusavustajana muistuttaa, että useimmiten lapsella on oikeus oikeusapuun. Lapsi on yleensä tällaisissa tapauksissa asianosainen, joten silloin oikeusapuun eivät vaikuta vanhempien tulot.

”Jos lapsella on varallisuutta alle 5 000 euroa, hän saa oikeusavun ilman omavastuuta. Ja harvalla pienellä lapsella on tällaista varallisuusmäärää”, Alatainio sanoo.

Riskinä on, että jos asian häviää hallinto-oikeudessa, joutuu maksamaan 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Tosin jos lapselle on myönnetty oikeusapu ja asia hävitään, ei oikeudenkäyntimaksuakaan peritä. Esimerkiksi riskiä siitä, että vanhemmat joutuisivat maksamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut, ei yleensä ole, kertoo Alatainio.

Kaupungin päätöksistä voi valittaa myös aluehallintavirastoon. Esimerkiksi oikeusministeri ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson muistutti aikaisemmin Ylen jutussa, että kansalaisten on tärkeää käyttää myös virallisia reittejä ja varmistaa lastensa oikeuksien noudattaminen.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruotsinkielisten palveluiden johtaja Niclas Grönholm vakuuttaa, etteivät valitukset vaikuta millään tavalla kaupungin päätöksiin varhaiskasvatuspaikoista.

”Päätöksistä voi aina valittaa ja joskus onkin hyvä, että kolmas osapuoli käy asiat läpi. Vanhempien ei tarvitse olla huolissaan, että se vaikuttaisi prosessiin millään tavalla”, Grönholm sanoo.

Hallinto-oikeuden tapausta Grönholm harmittelee.

”Tämä oli todella poikkeus, harmillinen tapaus, joka pitkittyi meidän puolelta liikaa. Keskustelut olisi pitänyt lopettaa aikaisemmin ja antaa kirjallinen päätös.”

Lapsen oikeusturva edellyttää, että päätös päiväkotipaikasta tehdään kohtuullisessa ajassa, jotta asiaan voidaan tarvittaessa hakea muutosta. Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva

Grönholm vakuuttaa pitkittymisen johtuvan siitä, että lapselle haluttiin löytää sopiva paikka.

”Normaalisti päätös annetaan aina neljän kuukauden aikana, tämä oli vain erityisen haastava ja poikkeuksellinen tapaus.”

Tuleeko kaupungille jotain sanktioita hallinto-oikeuden päätöksestä?

Todennäköisesti se joutuu maksamaan perheelle vahingonkorvauksia menetetyistä työtunneista vuodelta 2019. Vanhemmat joutuivat silloin molemmat vuorotellen tekemään lyhennettyä työviikkoa, josta aiheutuneet tulomenetykset perhe vaatii suoraan kaupungilta tai käräjäoikeuden kautta.

Vahingonkorvausmenettely pohjautuu Korkeimman oikeuden aikaisempaan päätökseen vuodelta 2001. Siinä kaupunki määrättiin maksamaan vahingonkorvausta vanhemmalle, joka oli joutunut jäämään palkattomalle virkavapaalle, koska hänen lapsensa oli jäänyt ilman varhaiskasvatuspaikkaa. Kyseistä ennakkoratkaisua on todennäköisesti noudatettava myös tässä tapauksessa.

”Mutta jos mietitään suomalaisten keskivertopalkkaa, vahingonkorvaukset eivät ole kaupungille suuria. Eli mikä on se oikea sanktio, paitsi se, että [pormestari] Jan Vapaavuori kertoo Hesarissa, että valtion pitäisi lisätä koulutuspaikkoja?” perheen äiti sanoo.

”Niin kauan, kun vanhemmat eivät vie asioita eteenpäin ja vaadi oikeuksiaan, mikään ei muutu. Mielestäni jos laki sanoo A, niin kaupunki ei voi sanoa Ö ja yrittää vielä pestä kätensä siitä.”

Lue lisää: Vapaavuori: Helsingin varhaiskasvatuksen tila on kriittinen – Puolelle ruotsinkielisistä lapsista tarjotaan suomenkielistä paikkaa

Elokuussa 2019 perheen lapsi sai vihdoin varhaiskasvatuspaikan ruotsinkielisestä pienestä ryhmäperhepäiväkodista. Alkuun perheen piti jatkaa oikeuksistaan taistelua, jotta he saivat päiväkotiin lapselleen oman avustajan ja ylipäätään lakiin määrätyn määrän työntekijöitä. Nyt kaikki sujuu kuitenkin hyvin.

Kuukausia kestänyt säätäminen ja vaikeudet eivät silti ole unohtuneet.

”Se määrä kommentteja esimerkiksi siitä, että eikö minun pitäisi jäädä äitinä kotiin, oli pysäyttävää.”

Helsinkiin pyritään löytämään lisää ruotsinkielistä henkilökuntaa muualta päin Suomea. Kuva: Emilia Kangasluoma

Perheelle oli tärkeää, että lapsella on rajusta alkuelämästään huolimatta niin tavalliset lähtökohdat elämässään kuin mahdollista. Hän oli ollut sairauden takia eristyksissä kaksi vuotta, jolloin hän ei saanut tavata muita lapsia.

”Oli erittäin tärkeää, että lapsemme pääsee tapaamaan ja leikkimään muiden lasten kanssa eikä jää minun, isän tai yksityisen hoitajan kanssa kotiin.”

Kyseinen perhe ei suinkaan ole ainoa, jolla on ongelmia löytää lapselleen päiväkotipaikkaa Helsingissä.

Kriittinen pula henkilökunnasta näkyy erityisesti ruotsinkielisellä puolella. Niclas Grönholm kertoi aikaisemmin HS:lle, että kaupunki tekee koko ajan töitä, jotta päiväkoteihin saataisiin lisää ruotsinkielistä henkilökuntaa.

Grönholmin mukaan Helsinkiin on saatava lisää ruotsinkielistä henkilökuntaa muualta päin Suomea.

”Pitää käydä paikan päällä, tehdä rekrytointikampanjoita, lisätä näkyvyyttä ja näyttää, että Helsinki on työpaikkana hyvä. Hyvää kuvaa pitää edistää ja näyttää paremmin kuin aikaisemmin, mutta siinä on vielä paljon työtä.”

Lue lisää: Kriittinen tila Helsingissä: Jopa puolet ruotsinkielisistä lapsista voi jäädä ilman päiväkotipaikkaa omalla kielellä – Anton Sandqvist harkitsi jopa muuttoa Lahteen

Kriittinen tilanne Helsingissä: Jopa puolet ruotsinkielisistä lapsista voi jäädä ilman päiväkotipaikkaa omalla kielellä – Anton Sandqvist harkitsi jopa muuttoa Lahteen

Vapaavuori: Helsingin varhaiskasvatuksen tila on kriittinen – Puolelle ruotsinkielisistä lapsista tarjotaan suomenkielistä paikkaa

Helsinki perääntymässä yllättäen: Koulujen reviirejä ei sittenkään myllätä uuteen uskoon