Vantaa aikoo rakentaa kokonaisen puiston tulvien ehkäisemiseksi – Rakennusalan ammattilaiset varoittavat lähestyvästä Keski-Eurooppa-ilmiöstä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Rakentaminen

Vantaa aikoo rakentaa kokonaisen puiston tulvien ehkäisemiseksi – Rakennusalan ammattilaiset varoittavat lähestyvästä Keski-Eurooppa-ilmiöstä

Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen edellyttävät uudenlaista otetta hulevesien hallintaan.

Sateiden uskotaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vuoksi.

Sateiden uskotaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen vuoksi. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 3.3. 2:00, Päivitetty 3.3. 8:19

Sunnuntaina 16. helmikuuta Helsingin Kaisaniemessä satoi vuorokauden aikana 33,9 millimetriä vettä. Se on enemmän kuin koskaan helmikuussa vuoden 1891 jälkeen.

Viikkoa myöhemmin toinen myrsky nosti merenpintaa niin, että Kauppatorilla lainehti.

Tänä talvena on monin paikoin satanut aivan poikkeuksellisen paljon. Se on näkynyt mittavina tulvina myös pääkaupunkiseudulla.

Tulevaisuudessa tällaiset sateet eivät kuitenkaan välttämättä ole enää harvinaisia. Miten asiaan on varauduttu?

Lyhyellä aikavälillä sateiden aiheuttamalle tulvinnalle ei ole tehtävissä juuri mitään, kertoo rakennusalan konsultointiyhtiön Afryn (entinen Pöyry) vesiyksikön osastopäällikkö Terhi Renko. Maa on täynnä vettä.

”Vaikka ei ole edes routaa, vesi ei mahdu mihinkään. Voimme vain sopeutua.”

Rengon mukaan vain kymmenien vuosien systemaattinen työ olisi voinut ehkäistä nyt nähtävät ongelmat. Vettä on satanut niin paljon.

Kaupunkien tulvat ovat tuttu ilmiö Keski-Euroopassa.

Paikoin onkin määrätty rakennusten ensimmäiset kerrokset rakennettaviksi vesitiiviiksi.

Suomessa tulvariskin alueet eivät yleensä ole yhtä tiheästi rakennettuja kuin Keski-Euroopassa.

”Kyllä täälläkin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pellot tulvivat tielle asti, kun vedelle ei ole purkureittiä. Mutta se on sentään rakentamatonta aluetta. Vesi ei yleensä tulvi yksityisiin kiinteistöihin”, Renko sanoo.

Sademäärien ennustetaan lisääntyvän. Kun samaan aikaan kaupunkeja rakennetaan yhä tiiviimmiksi, kasvaa vettä läpäisemättömien pintojen määrä.

Konsultointitoimisto Sitowisen vesipalveluissa työskentelevä palvelupäällikkö Nora Sillanpää sanoo, että huleveden hallintaan on herätty tosissaan vasta viime vuosina. Vuosikymmenien ajan Suomessakin rakennettiin niin, ettei vettä edes ajateltu.

”Nykyään ymmärretään jo hyvin, mitä siitä seuraa, kun ihminen menee muuttamaan luontoa ja veden kiertoa.”

Hulevesien hallintaa ovat edistäneet vuonna 2014 tehdyt muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä vesihuoltolakiin. Jo sitä ennen uusissa kaavoissa on voitu antaa määräyksiä hulevesien hallinnasta. Isoilla kaupungeilla on ollut omia hulevesiohjelmiaan.

Myös EU:sta on tullut direktiivejä. Silti enemmänkin voitaisiin tehdä. Vesisuunnittelijan näkökulmasta vesi pitäisi ottaa mukaan kaikkeen suunnitteluun.

”Kestävyyden näkökulmasta kaikkia alueita pitäisi suunnitella niin, että katsotaan ensin, missä vesi haluaa kulkea, ja rakennetaan sitten kaupunki sen ympärille”, Sillanpää sanoo.

Herääminen tulvapelkoihin näkyy esimerkiksi Vantaalla, jossa kaupunki haluaa kaavoittaa Veromieheen eli Aviapoliksen alueelle uusia asuntoja ja työpaikkoja kymmenilletuhansille ihmisille.

Vielä toistaiseksi Aviapolis on väljää logistiikka-aluetta, jonka hulevesistä valtaosa kulkeutuu hulevesiviemäreitä ja ojia pitkin alueen eteläosassa sijaitsevaan puistoon ja siellä puroon. Rankkasateiden aikana puro tulvii herkästi.

Vantaalla tiedetään tämä ja alettiin suunnitella alueen hulevesien hallintaa yhdessä Sitowisen kanssa.

Viime vuonna valmistuneen yleissuunnitelman mukaan Rälssi- ja Annefredinpuistoihin rakennetaan moderni hulevesipuisto, jonka läpi kulkeva vesiuoma tulvii suunnitellusti puiston alueella.

Talojen katoille satava vesi aiotaan ottaa säilöön ja ohjata puistoon. Puistossa vesielementit pidättävät vettä ja vapauttavat sitä eteenpäin hallitusti.

Hulevesiä hyödynnetään myös katuistutusten kastelujärjestelmänä.

Vantaan Aviapolikseen suunnitellaan hulevesipuistoa.

Vantaan Aviapolikseen suunnitellaan hulevesipuistoa. Kuva: Sitowise

Jos Aviapolikseen suunniteltu hulevesipuisto toteutuu, se on Suomessa ainutlaatuinen. Muualla maailmassa puistoja on jo paljon.

Yksi komeimmista pinta- ja hulevesiä hyödyntävistä puistoista valmistui vuonna 2012 Singaporeen. Asuinalueita jakavasta vanhasta betonikanavasta kuoriutui uusi komea Bishan Ang Mo Kio Park.

Miljoonia dollareita maksanut ja monella kansainvälisellä palkinnolla palkittu Bishan Park sisältää muun muassa kolme kilometriä pitkän luonnonmukaisen uoman, jonka annetaan sateella tulvia vapaasti.

Suuressa puistossa on muun muassa hälytysjärjestelmä, jotta ihmiset osaavat pysyä tulvien aikana poissa.

Bishan Park on Rambollin kehityspäällikön Elina Kal­lialan mukaan hieno esimerkki siitä, miten vesi on ymmärretty resurssiksi eikä riskiksi.

”Veden annetaan kertyä sinne, minne se luonnostaankin menee. Singaporen kaltaisessa kaupungissa se on erityisen tärkeää, koska siellä ei muuten pääse juurikaan kosketuksiin luonnon ja veden kanssa.”

Singaporen uusi Bishan Park on kansainvälisesti palkittu pinta- ja hulevesiä hyödyntävä puisto.

Singaporen uusi Bishan Park on kansainvälisesti palkittu pinta- ja hulevesiä hyödyntävä puisto. Kuva: Ramboll Studio Dreiseitl

Myös Helsingin Pasilassa on paljon betonia ja vähän luontoa. Entistä ratapihaa rakennetaan tiiviiksi asunto- ja työpaikkakeskittymäksi, Keski-Pasilaksi.

Omat haasteensa Keski-Pasilan hulevesien hallintaan tuovat vanhat, puupaalujen päälle perustetut Veturitallit. Suojeltujen tallien perustukset eivät kestäisi, jos alueen pohjaveden pinta laskisi. Siksi hulevesien imeyttäminen on tärkeää, ja alueelle suunnitellaankin mittavaa imeytysjärjestelmää.

Ensimmäisenä Pasilan hulevesijärjestelmästä toteutettiin kuitenkin niin sanottu Vauhtitien kosteikko. Keski-Pasilan hulevedet ohjataan hulevesiviemärien kautta Vauhtitien ja Helsinginkadun kulmassa sijaitsevaan kosteikkoon, joka hidastaa ja viivyttää huleveden virtaamaa sekä parantaa veden laatua ennen sen johtamista Töölönlahteen.

Helsinki rakennutti Töölönlahden viereen hulevesikosteikon.

Helsinki rakennutti Töölönlahden viereen hulevesikosteikon. Kuva: Helsingin kaupunki

Oman osansa Keski-Pasilan hulevesien hallintaan tuo tonteilla toteutettava viherrakentaminen. Ratapihalle rakennettaviin taloihin tulee muun muassa viherkansia ja -kattoja, mikä on Suomessa niin ikään varsin uutta.

Kaikki vähäinenkin vihreä tulee tarpeeseen. Helsingin puisto- ja viheraluesuunnitteluyksikön päällikkö Laura Yli-Jama muistuttaa, että Keski-Pasila on kapeassa kuilussa sijaitseva tiivis alue, jossa on paljon vähemmän viheraluetta kuin esimerkiksi Jätkäsaaressa.

Viherrakentamisesta on monenlaista hyötyä. Se muun muassa vaimentaa melua ja tärinää sekä parantaa ilmanlaatua. Viherkatot myös tasaavat rakennusten lämpötiloja.

Hulevesien hallintaa mietitään useilla uudisalueilla. Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten ja minkälaisia järjestelmiä rakennetaan vanhoille alueille.

Rambollin projektipäällikön Marjo Valtasen mukaan Suomessa ajatellaan helposti, ettei luonnonmukaisia hulevesijärjestelmiä voida tehdä jo olemassa oleville kaupunkialueille.

Kuitenkin esimerkiksi Jyväskylässä on juuri valmistunut ensimmäinen pätkä vanhalle alueelle suunniteltua hulevesikatua. Useiden korttelien pituiselle Puutarhakadulle tuodaan erilaisia viherelementtejä, jotka imeyttävät ja puhdistavat vettä sekä tuovat asukkaille viihtyisyyttä.

Kadun tavoitteena on vähentää tulvia ja parantaa viereisen Tourujoen veden laatua. Green Streetiksi kutsuttavaan katuun on haettu mallia Kööpenhaminasta, jossa niitä on paljon.

”Jyväskyläkin on tiiviisti rakennettua, ja Puutarhakadun alla menee vaikka mitä kaapelia ja putkea. Ja sinne se hulevesikatu vain istutettiin”, Valtanen sanoo.

Ilmastonmuutoksen seurauksena sateiset talvet yleistyvät Suomessa ja perinteiset kevättulvat muuttuvat talvitulviksi.

Myös kesät muuttuvat sateisemmiksi. Kesälläkin on siis odotettavissa enemmän tulvia, kun kuiva maa ei pysty imemään kaikkea sadevettä.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen tulvaongelmat eivät ole vielä dramaattisia, mutta kiire voi silti tulla. Tilanteen ei ole syytä antaa pahentua.

Terhi Rengon mielestä nyt pitäisi viimeistään aloittaa kymmeniä vuosia jatkuva hulevesijärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen.

”Meillä on vielä alueita, joissa ei tulvi.”

Hulevesien hallinta

Hulevedet ovat rakennettujen alueiden sade- ja valumavesiä.

Käsittelemättömät ja heikkolaatuiset hulevedet aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja vedenlaadun heikentymistä.

Ilmastonmuutos lisää sateita. Samaan aikaan kaupunkien tiivistyminen lisää vettä läpäisemättömien pintojen määrää.

Hulevesien hallinnassa voidaan käyttää esimerkiksi hulevesipainanteita ja -altaita, viherkattoja ja -seiniä sekä imeyttäviä jalkakäytäviä.

Viherkattoja ja kattokasvillisuutta tarvitaan varsinkin siksi, että tiiviimmin rakennetuilla alueilla suurin osa kortteleista on kattopintaa ja kansirakennetta.