Helsingin kaupungin vastaanottokeskukset suljetaan ensi vuonna, syynä hankintalaki - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Turvapaikanhakijat

Helsingin kaupungin vastaanottokeskukset suljetaan ensi vuonna, syynä hankintalaki

Maahanmuuttovirasto, Helsingin virkamiesjohto ja Helsingin kaupungin vastaanottokeskusten johto pahoittelevat kaikki sulkemisia.

Vastaava ohjaaja Mikko Elomaa ja sosiaaliohjaaja Reetta Enrold palvelivat perjantaina asiakasta Uudenmaankadun vastaanottokeskuksessa Helsingissä. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 7.3. 2:00, Päivitetty 7.3. 17:42

Helsingin kaupungin vastaanottokeskukset ollaan sulkemassa. Toiminnan on määrä päättyä vuoden 2021 lokakuussa, kun Helsingin kaupungin ja Maahanmuuttoviraston (Migri) nykyinen sopimus palvelun järjestämisestä päättyy.

Helsingin kaupungilla on kaksi vastaanottokeskusta: Punavuoressa ja Metsälässä. Uudenmaankadulle sijoittuvat juuri tulleet. Metsälässä on palvelupiste heille, joilla on jo osoite Helsingissä.

Punavuoreen hakeutuvien määrä on vähentynyt. Viikoittainen tulijamäärä on alle kymmenen. Perjantaina majoitettuja oli 117. Metsälässä asiakkaita on jonkin verran alle tuhat.

Jaakko Malila työskenteli Uudenmaankadun vastaanottokeskuksen ruokalan tiskin takana perjantaina. Kuva: Rio Gandara / HS

Helsingin kaupungin vastaanottokeskusten lopettamisen syistä ja järkevyydestä on eri osapuolten kesken voimakasta erimielisyyttä, etenkin nyt kun siirtolaistilanne Turkin ja Kreikan rajalla on eskaloitunut, eikä kukaan tiedä, mitä lähitulevaisuus tuo tullessaan.

Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kertoo pitävänsä Helsingin vastaanottoyksiköiden lopettamista valitettavana.

”Meidän prioriteetti olisi ollut, että Helsinki olisi jatkanut vastaanottokeskustensa toimintaa. Helsinki on kokenut, ylivertainen toimija”, Nuutinen sanoo.

Helsinki on järjestänyt vastaanottopalvelua 1990-luvun alkuvuosista ensin pari vuotta Suomen Punaisen Ristin kumppanina ja vuodesta 1995 Maahanmuuttoviraston tilaamana.

Helsingin kaupungin ylimmässä virkamiesjohdossa viraston valittelua asiassa puolestaan ihmetellään. Kansliapäällikkö Sami Sarvilinna sanoo, että nyt haukutaan väärää puuta.

”Kyllä tämä on ihan Migri-lähtöinen asia. Ei tästä ole kuin viikko, kun Migri ilmoitti, ettei se enää osta palvelua Helsingiltä”, hän sanoo.

Kansliapäällikkö Sarvilinna viittaa Maahanmuuttoviraston hänelle osoittamaan kirjeeseen, joka on päivätty 26. helmikuuta ja jonka on allekirjoittanut viraston ylijohtaja Jaana Vuorio.

HS:n näkemästä kirjeestä ilmenee, että virasto ja Helsingin kaupunki ovat keskustelleet mahdollisesta sopimuksen jatkamisesta, mutta neuvottelut ovat päätyneet umpikujaan.

”– – Maahanmuuttovirastolla ei ole hankintalain näkökulmasta edellytyksiä tehdä suorahankintaa vastaanottokeskuspalveluista Helsingin kaupungilta. – – Maahanmuuttovirasto valittaen katsoo, että Helsingin vastaanottokeskuksen ylläpito Helsingin kaupungin toimesta tulee em. olosuhteiden pakosta päättymään vallitsevan sopimuksen mukaisesti 24.10.2021.”

Kirje on luettavissa siten, että viraston on kilpailutettava vastaanottopalvelu. Kansliapäällikkö Sarvilinna puolestaan toteaa, ettei Helsingin kaupunki voi osallistua kilpailutukseen:

”He eivät Migrissä pysty perustelemaan, miksi he ostaisivat [kilpailuttamatta] kunnalta palvelua, joka on myös yksityiseltä saatavana. Kunnan puolestaan on laitonta osallistua kilpailutukseen. Jos Helsinki osallistuisi, [palvelun] kanssatarjoajat valittaisivat markkinaoikeuteen niin, että rusahtaa”, Sami Sarvilinna toteaa.

Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksen johto on tyrmistynyt:

”Sain tiedon [palvelun päättymisestä] viikko sitten. Tätä nyt täällä pureksitaan”, Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen sanoo.

Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen sanoo saaneensa tiedon sulkemisesta noin viikko sitten. Kuva: Rio Gandara / HS

Keskuksessa on noin 50 työntekijää: ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, psykiatrisia sairaanhoitajia ja toimistotyöntekijöitä. Paitsi että työntekijöillä on Markkasen mukaan huoli omasta tulevaisuudestaan, keskuksessa ihmetellään heidän lähes 30-vuotisen ammattitaitonsa mahdollista hukkaamista.

Helsingin kaupungin alueella yksityismajoituksessa asuvien asiakkaiden määrä on kasvamassa. Uudenmaankadun kauttakulkuyksikön jälkeinen ”hyväksymismenettely” yksityismajoittumiseen oli Markkasen mukaan suurta viisautta. Siitä kuitenkin jouduttiin luopumaan.

”Olemme haastatelleet tulijat taustoiltaan, varmistaneet, että heillä on kunnolliset vuokrasopimukset, varmistaneet, että heidän asunnoissaan on tarpeeksi tilaa esimerkiksi lapsille. Nyt emme saa enää haastatella heitä. Maahanmuuttoviraston ohje on muuttunut, ja asiakkaille riittää pelkkä osoitteen ilmoittaminen.”

Vastaanottopalveluissa ei enää tiedetä yksityismajoituksessa asuvista asiakkaista paljoakaan. Tässä on Markkasen mielestä miina: ”Muualta Suomesta tulevien ja yksityisasiakkaiden määrä varmasti lisääntyy. Ja samanaikaisesti kun maailmalla uhka lisääntyy, Helsingin vastaanottokeskus suljetaan.”

”Olemme ohjanneet ihmisiä siihen, että he toimivat asiallisesti ja hoitavat asiansa kunnollisesti. Luulimme tekevämme täällä hyvää, mutta luulimme väärin. Nyt se, mitä olemme tehneet, onkin kiellettyä.”

Abraham Pineda opiskelee suomea isänsä Alexis Pinedan kanssa heidän huoneessaan. Kuva: Rio Gandara / HS

Vastaanottojohtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta jatkaa Helsingin kehumista:

”Helsingin vastaanottoyksikkö on ollut meille tärkein. Ilmiökenttä ja tapausten kirjo on hyvin laaja. Helsinki on perinteisenä ja kokeneena kumppanina sekä infrastruktuuriltaan ollut paras.”

On mahdollista, että Maahanmuuttovirasto alkaa itse vastaanottopalvelun järjestäjäksi Helsingissä. Toinen mahdollisuus on, että virasto ostaa palvelun yksityiseltä tuottajalta.

”Kyllä yhteistyö kaupungin kanssa jatkuu tulevaisuudessakin. Mutta meillä on vielä paljon selvitettäviä asioita: yksi on tilakysymys, toinen on aikataulu”, Nuutinen sanoo.

Tosiasia kuitenkin näyttää olevan, että Helsingin kaupungin toimintana maahanmuuttajien vastaanotto päättyy 24. lokakuuta 2021. Nuutisen mukaan virasto on valmis reagoimaan nopeasti, mikäli tilanne maailmalla sitä vaatii. Helsingin vastaanottokeskuksessa haluttaisiin tietää, että miten.

”Mitä Migri suunnittelee?” johtaja Leena Markkanen kysyy.

Hän odotti, että myös Helsinki olisi viranomaispäätöksen lisäksi ottanut asian poliittiseen käsittelyyn. Näin ei kuitenkaan käynyt.

”Uskoin, että valmius [vastaanottaa] olisi kaupungille tärkeä asia. Olin väärässä. Mutta pakkohan Helsingissä on joku paikka olla.”

Myös kansliapäällikkö Sami Sarvilinna odottaa Maahanmuuttoviraston jatkavan aktiivista keskustelua Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kanssa siitä, mitä jatkossa tapahtuu ja että vastaanottopalvelun järjestäminen Helsingissä varmistetaan.

Etenkin nyt kun maailmantilanne on tällainen, ettei tiedetä varmasti, mitä on tulossa?

”Se on just näin.”

Alla olevalla videolla HS vierailee Uudenmaankadun vastaanottokeskuksessa lokakuussa 2015, juuri kun Suomeen oli saapunut suuri määrä turvapaikanhakijoita.

Vastaanottokeskukset|Apulaispormestari Nasima Razmyar hämmästyi päätöksestä sulkea Helsingin vastaanottokeskukset: ”Onhan tämä absurdia”