Ruotsin suurlähetystön sisäpiha avautumassa yleisölle - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki

Ruotsin suurlähetystön sisäpiha avautumassa yleisölle

Valtion kiinteistövirasto etsii piharakennukseen uusia vuokralaisia.

Julkaistu: 18.3. 2:00

Ruotsin suurlähetystö Helsingissä suunnittelee sisäpihansa avaamista yleisölle. Sisäpihan avaamiseen tähtäävä kaavamuutos on parhaillaan valmistelussa.

Lähetystörakennuksen omistaa Ruotsin valtion kiinteistöyhtiö, Statens fastighetsverket (SFV). Viestintäjohtaja Hanna Lindstedt Hallstenin mukaan lähetystöllä ei enää ole käyttöä sisäpihan rakennuksille.

”Piharakennus on ollut asuinkäytössä viime vuoteen saakka. Viranomaiset ovat muuttaneet sieltä pois, joten lähetystö ei enää sitä tarvitse”, Lindstedt Hallsten viestittää sähköpostitse.

Ruotsin valtio haluaa pitää koko kiinteistön hallinnassaan, ja siksi piharakennukseen etsitään uusia vuokralaisia. Kaavamuutoksessa otetaan huomioon, että piharakennus on alusta lähtien ollut asuinkäytössä.

Rakennus sopisi mahdollisesti toimistoiksi, pitkän aikavälin majoitukseen tai katutasolla liiketiloiksi.

”Osana muutosta esitetään, että lähetystön sisäpihalta avattaisiin kulkuyhteys Helsingin kaupunginmuseolle ja sieltä kadulle. SFV ei vielä ole päättänyt, millaisia ratkaisuja sisäpihan suhteen tehdään”, tähdentää Lindstedt Hallsten.

Ruotsin suurlähetystö julkisivuremontin jälkeen vuonna 1925.

Ruotsin suurlähetystö julkisivuremontin jälkeen vuonna 1925. Kuva: Sundström Eric/ Helsingin kaupunginmuseo

Ruotsin valtio osti lähetystörakennuksen käyttöönsä Suomen itsenäistymisen jälkeen 400 000 kruunulla vuonna 1921. Rakennus oli kovin huonokuntoinen, ja peruskorjauksen yhteydessä sen katujulkisivu sai aivan uuden ilmeen.

Ruotsalaisarkkitehti Torben Grut käytti innoituksenaan Ruotsin kuninkaanlinnaa Tukholmassa. Samassa yhteydessä Grut suunnitteli myös sisäpihan peruskorjauksen.

Ennen Ruotsin valtiota Pohjoisesplanadin rakennus oli venäläisen kauppaneuvoksen Jacob Tschernischeffin omistuksessa. Tschernicheff urakoi muun muassa Uspenskin katedraalia ja Aleksanterin teatteria. Hän omisti useita arvorakennuksia Helsingissä.

Pohjoisesplanadin rakennuksen julkisivun Tschernicheff kunnosti itselleen mieluiseen uusbarokkityyliin. Hänen aikanaan se oli vuokrakasarmi.

Ruotsin suurlähetystön talo 1910-luvulla, jolloin sen omisti Heidenstrauch.

Ruotsin suurlähetystön talo 1910-luvulla, jolloin sen omisti Heidenstrauch. Kuva: Timiriasew Ivan/ Helsingin kaupunginmuseo

Tschernicheff osti Pohjoisesplanadin rakennuksen vuonna 1883, jolloin se oli jo ollut useiden kauppias- ja virkamiesperheiden asuntona.

Talon alkuperäinen rakennuttaja oli kauppaneuvos Johan Henrik Heidenstrauch. Arkkitehti Anders Fredrik Granstedt suunnitteli hänelle uusklassisen kaupunkipalatsin, joka valmistui vuosina 1839–43. Taloa pidettiin aikanaan yhtenä kaupungin kauneimmista taloista.

Kauppias Heidenstrauchin rakennuttama talo (kuvassa keskellä) alkuperäisessä asussaan vuonna 1865–70. Sen oikealla puolella on Lampan talo ja vasemmalla Goviniuksen talo.

Kauppias Heidenstrauchin rakennuttama talo (kuvassa keskellä) alkuperäisessä asussaan vuonna 1865–70. Sen oikealla puolella on Lampan talo ja vasemmalla Goviniuksen talo. Kuva: Hoffers Eugen/ Helsingin kaupunginmuseo