Arkkipiispa Tapio Luoma: Tämä poikkeustilanne on ennenkokematon aiempiin verrattuna - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kirkko

Arkkipiispa Tapio Luoma: Tämä poikkeustilanne on ennenkokematon aiempiin verrattuna

Yksi asia, jota koronaepidemian päättymisen jälkeen pidetään arvokkaana, on toisen ihmisen läheisyys, arkkipiispa uskoo. Nyt kokoontumalla ei voi hakea tukea.

Arkkipiispa Tapio Luoma valaa uskoa siihen, että epidemia menee ohi. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Julkaistu: 19.3. 8:01, Päivitetty 19.3. 13:13

Koronavirus on muuttanut myös evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispan Tapio Luoman arkea. Tapaamiset toisten ihmisten kanssa ovat vaihtuneet etäyhteyksiin.

Neuvotteluja etätyönä on ollut paljon: ”Enää ei naamatusten kohdata. Olen perunut tapaamiset, joissa ollaan toisten ihmisten kanssa. Kaikki mikä on pystytty, on hoidettu etänä”, arkkipiispa sanoo.

”Henkisesti onhan tämä outo tilanne. Ympäristö, kaupungin hiljaisuus on luonnotonta. Kaikkialla aistii yleisen ilmapiirin muutoksen, sen, että koko yhteiskunta on nyt vakavan asian äärellä.”

Luoma toteaa, että tämä on monelle sukupolvelle ensimmäinen kerta, kun voimassa on koko yhteiskuntaa koskeva poikkeustila. Tilanteet ja tunnelmat vaihtelevat koko ajan.

”Meitä ihmisiä pohdituttaa, kauanko tämä kestää ja mitkä ovat seurannaisvaikutukset. Kaiken yllä leijuu tavaton epävarmuus. Siihen liittyy suuri huoli ja suuri harmitus kaikesta siitä, mistä on jouduttu luopumaan”, Tapio Luoma sanoo.

”Monet ihmiset surevat, miten omat suunnitelmat ovat menneet myttyyn. Tämä on tilanne, johon on vain suostuttava, valinnanvaraa ei ole.”

Vallitseva tilanne on Tapio Luoman arvion mukaan uusi nimenomaan nykyajan ihmisille, joille lukuisat valinnan mahdollisuudet ovat arkea.

”Olemme tottuneet tekemään paljon valintoja. Olemme tottuneet ajattelemaan, että elämä sujuu ennakoituja reittejä pitkin. Nyt kun niin ei olekaan, tämä tuntuu vaikealta ja ahdistavaltakin.”

 ”Tämä kyllä loppuu, tämä poikkeustilanne.”

”Kaikkiin aikaisempiin poikkeustilanteisiin nähden tämä on ennen kokematonta siinä, että jo yhteen tuleminenkin on riskialtista. Tämän takia perinteinen kokoontuminen pystyy huonosti palvelemaan vertaistuen antamista toiselta toiselle”, Tapio Luoma toteaa.

Edellisestä johtuen arkkipiispa sanoo pitävänsä sitäkin tärkeämpänä, että ihmisten mielissä säilyisi vakaa toivo siitä, että tämä on jonakin päivänä ohi: ”Tämä kyllä loppuu, tämä poikkeustilanne.”

Vaikka tilanne on useimmille suomalaisille uusi, ajassa on sellaista, jossa kirkko on ollut tekemisissä aina.

”Elämän yllätyksellisyys. Miten suhtautua niihin tilanteisiin, kun huomaa, etteivät omat suunnitelmat ja toiveet toteudu. Kun joudun itse kasvokkain oman pettymykseni, ahdistukseni ja pelkoni kanssa. Tämä kaikki on sellaista, jonka kanssa kirkko on aina työskennellyt ihmisten parissa”, Luoma sanoo.

Hän toteaa, että kriisitilanteissa kirkon tekemä työ on perinteisesti korostunut ja avautunut ihmisille uudella tavalla. Kirkko on aina pyrkinyt olemaan läsnä ihmisten elämässä, hän sanoo.

Kriistilanteissa kirkon tehtävä korostuu hänen mukaansa entisestään. Kirkolta toivotaan ja odotetaan läsnäoloa, ja siihen kirkko Luoman mukaan parhaansa mukaan nytkin pyrkii vastaamaan.

”Tällaisessa tilanteessa suuret kysymykset elämän mielekkyydestä ja tulevaisuudesta nousevat esiin. Kirkon sanomaan sisältyy jääräpäinen toivo, että elämää jatketaan ja uudelta pohjalta, kun vaikeudet ovat väistyneet.”

Arkkipiispa Luoma toteaa, että kirkossa puhutaan paljon ”Jumalan siunauksesta”. Jumalan siunaus ei välttämättä tarkoita sitä, että toiveet aina toteutuvat, vaan että Hän on lähellä silloinkin, kun suunnitelmat menevät mönkään.”

Nyt kun on maailmanlaajuinen kriisi, ja ihmiset vasta pikkuhiljaa ovat alkaneet sisäistää tilanteen vakavuuden, mitä kirkko aikoo tehdä?

”Pyritään toimimaan myös poikkeusoloissa niin paljon kuin mahdollista normaaliolojen mukaisesti. Se tarkoittaa ihmisten kuuntelemista ja avun tarjoamista esimerkiksi diakoniatyössä. Kirkko haluaa antaa sanoja, joilla ihmiset voivat käsitellä omia tunteitaan, toiveitaan ja pettymyksiään”, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo.

 ”Yksi asia, jota tämän päättymisen jälkeen pidetään arvokkaana, on toisen ihmisen läheisyys.”

”Poikkeusoloissa, näilläkin hetkillä, pyritään löytämään luovia tapoja toteuttaa kirkon perustehtävää, joka on Jumalan todellisuuden ja toivon vankkumattomuuden esillä pitäminen.”

Tapio Luoma arvelee, että meneillään oleva vakava tilanne varmasti herättää ihmisissä paljon kysymyksiä, kuten siitä, mikä elämässä lopulta on tärkeää, mitä kannattaa tavoitella, ja mitä pitää arvokkaana.

”Yksi semmoinen asia, jota tämän päättymisen jälkeen pidetään arvokkaana, on toisen ihmisen läheisyys.”

Kirkkoa kritisoidaan usein paljoista sanoista, mutta vähäisistä teoista. Kirkko näyttäytyy mustana, synkkänä, ilottomana paikkana, jossa lauletaan epävireisesti ahdistavia lauluja.

Trendinä on ollut lisääntyvä kirkosta eroaminen. Tämän kaikkia ahdistavan tilanteen voisi nähdä kirkon momentumina, aikana, jona kirkko voisi kirkastaa kilpeään. Ehkä ihmiset kuulevat nyt kirkon kutsun paremmin?

”Yleensä kriistilanteissa kirkon puoleen käännytään. On hyvin luonnollista ja tyypillistä, että ihminen kaipaa syvällistä rohkaisua. Kirkko pyrkii sitä antamaan, ei omaksi edukseen, vaan halutaan aidosti palvella ihmistä silloin kun on hätä. Haluamme rohkaista ja tukea.”

Mielikuvalla kirkosta synkkänä paikkana Luoma toteaa olevan jo vuosisatainen perinne. Samalla hän muistuttaa, että sata vuotta sitten ihmisten tavallinen elämä oli huomattavasti ankarampaa ja vaivalloisempaa kuin meidän tämänhetkinen poikkeusolojen elämä.

”Aivan kuten sen ajan ihmiset löysivät aikanaan toivon kipinän Jumalasta, aivan samalla tavalla tämä toivon kipinä ja sen etsintä ovat voimassa.”

Kirkon kivijalkana on totuttu näkemään ikäihmiset. Heitä monia varmasti ahdistaa covid-19:ään vakavasti sairastuvien riskiryhmään kuuluminen. Mutta tutkimusten mukaan etenkin nuoria ihmisiä ahdistaa jonkinlainern tulevaisuudettomuus. Mitä kirkko heille haluaa sanoa?

”Elämä on nuorille ja ihan kaiken ikäisille suuri ja upea lahja, joka on meille annettu. Lannistavia asioita tulee elämässä aina vastaan. Niiden yli on mahdollista päästä”, arkkipiispa Luoma sanoo.

Koronaviruksen aiheuttama tauti on vakava ja vaarallinen ja siihen tulee suhtautua vakavasti, mutta Luoma muistuttaa, että emme suinkaan ole ensimmäinen suuria epidememioita kohdannut sukupolvi.

”Emme ole ensimmäisiä, jotka joutuvat kokemaan vaikeita aikoja.”

 

Häät, hautajaiset, kastajaiset ja rippikoulut toteutetaan, mutta pienellä porukalla

Koronavirus on mullistanut myös Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan toiminnan. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkot ovat pääkaupungin suosituimpia hääkirkkoja. Kirkkoherra, tuomiorovasti Marja Heltelä kertoo, että seurakunnassa on jouduttu lukuisiin peruutuksiin Tuomiokirkossa, Suomenlinnassa, Vanhassa kirkossa ja Agricolan kirkossa.

Vihkiparien kanssa käydyt keskustelut ovat hänen mukaansa sujuneet ymmärtävästi. Häitä on siirretty kesälle ja syksylle, joidenkin häät pidetään pienellä joukolla nyt, ja parit järjestävät juhlat myöhemmin.

”Hääparit ovat ymmärtäneet hallituksen ohjeet. Häihin liittyy paljon tunteita, usein harmistutaan monesta asiasta, mutta nyt parit ovat ottaneet tilanteen todella hienosti. Vastuu on kannettu”, Heltelä sanoo.

Kirkkoherra Heltelä ei halunnut keskiviikkona kommentoida hautajaisten järjestämistä, sillä haastatteluaikana hänen odottamansa uudet ohjeet eivät vielä olleet saapuneet.

Arkkipiispa Tapio Luoma kertoi kuitenkin myöhemmin HS:n haastattelussa, etteivät hautajaisia koskevat ohjeet olleet toistaiseksi muuttuneet. Kielto järjestää yli kymmenen hengen tilaisuuksia koskee myös hautajaisia.

HS kertoi peruspiirteet hautajaisten järjestämisestä keskiviikkona. Samassa jutussa esitetään vastaukset moniin muihin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin:

Kirkko toimittaa hautaustoimitukset kaikissa olosuhteissa. Järjestelyissä noudatetaan pääosin hallituksen määräystä 10 henkilön maksimimäärästä.

Piispat ja ministeriöt sopivat keskiviikkona, että kirkko voi kuitenkin käyttää harkintaa. Kaikille lähimmille omaisille annettiin lupa osallistua hautajaisiin eli siunaustilaisuudessa voi olla yli 10 ihmistä, kunhan pääsääntöä tilaisuuden pienuudesta noudatetaan.

Tilanne vaikea, jos vainajalla on paljon lapsia tai leski on yli 70-vuotias. Omaiset kokevat raskaana, jos osa menetyksen lisäksi läheisistä suljetaan ulos hautajaisista eikä tilaisuus ole sellainen kuin oli toivottu.

Hautajaisten siirtäminen on kylmäsäilytystilojen rajallisuuden vuoksi vaikeaa. Yksi vaihtoehto on tuhkata vainaja ja pitää siunaustilaisuus myöhemmin. Tätä voi tiedustella omasta seurakunnasta.

Koronavirus koskettaa myös kastajaisia. Heltelän mukaan niitä on muun muassa kuvattu ja välitetty sosiaalisen median kautta reaaliajassa tai jälkeenpäin tallenteina.

Perheissä ja suvuissa on ymmärretty, etteivät isovanhemmat voi tulla paikalle. Heltelän mukaan päätös on kuitenkin aina perheen, ei kirkon: ”Voin kutsua, mutta en tee sitä. Suvut itse haluavat suojella isovanhempia.”

Myös kastajaisissa on pidetty kahden metrin etäisyyttä toisiin. Kaste tehdään normaalilla tavalla valelemalla vettä vauvan päälaelle. Heltelä muistuttaa, että vesi on keitettyä ja että papit tiedostavat vastuunsa.

”Heillä on tosi karheat kädet, kun he pesevät niitä jatkuvasti. He menevät paikasta paikkaan ja tietävät, että siinä on riski”, Heltelä kertoo.

Nimenannossa on joustoa. Lain mukaan lapsen ensirekisteröinti on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Jos se viivästyy, syy on ilmoitettava viranomaisille. Heltelä arvioi, ettei syystä nyt ole epäselvyyttä.

Rippikoulujen monet toimitukset sijoittuvat keväisiin. Esimerkiksi ”hiihtoleirien” konfirmaatioita siirretään nyt tuonnemmalle. Nuorten tavoittamiseksi Tuomiokirkkoseurakunnalla on käytössään palkittu, Agricolan mukaan nimetty Cola Tribe app -sovellus.

”Ripariryhmillä on oma Whatsapp. Cola-sovelluksen kautta nuoret on tavoitettu hyvin. Nuoret osaavat nettimaailman. On mietitty nettirippikoulua, mutta se on vasta suunnitteluvaiheessa”, Heltelä sanoo.

Täsmennys 19. 3. kello 13.10: Jutun hautajaisia koskevista säännöistä kertovaa osuutta on päivitetty.

Seuraa uutisia tästä aiheesta