Kaamos Heikon vanhemmat muuttavat saman katon alle, koska Uusimaa ehkä eristetään – Harri Virtasen työpaikka jäisi rajan toiselle puolelle - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Rajoitukset

Kaamos Heikon vanhemmat muuttavat saman katon alle, koska Uusimaa ehkä eristetään – Harri Virtasen työpaikka jäisi rajan toiselle puolelle

HS vieraili Hyvinkään ja Hausjärven rajalla, joka on myös Uudenmaan ja muun Suomen rajavyöhyke. Helsinkiläinen äiti puolestaan kertoo muuttavansa lapsensa isän kanssa yhteen hallituksen aikeiden takia.

Teija Mäkilehto (vas.) ulkoilutti Siru-koiraa miehensä Harri Virtasen ja poikansa Ville Mäkilehdon kanssa tiistaina. Perhe asuu Hausjärven puolella Kanta-Hämeessä, mutta vanhemmat työskentelevät Hyvinkäällä Uudellamaalla.

Teija Mäkilehto (vas.) ulkoilutti Siru-koiraa miehensä Harri Virtasen ja poikansa Ville Mäkilehdon kanssa tiistaina. Perhe asuu Hausjärven puolella Kanta-Hämeessä, mutta vanhemmat työskentelevät Hyvinkäällä Uudellamaalla. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 24.3. 21:57

Tiistai-iltana ennen auringonlaskua Hyvinkään ja Hausjärven rajalla sijaitsevalla Rajakorventiellä on hiljaista.

Vastaan kävelee Harri Virtanen, hänen vaimonsa Teija Mäkilehto sekä poika Ville Mäkilehto. Monnin taajamassa Hausjärven puolella asuva perhe on lähtenyt ulkoiluttamaan Siru-koiraansa.

Itä-länsi-suunnassa kulkeva Rajakorventie on kiinnostava paikka, sillä näille tienoille saatetaan lähipäivinä vetää Suomen ensimmäinen koronaraja.

Jos hallitus toteuttaa suunnitelman Uudenmaan eristämisestä, koronaraja tulee kulkemaan täsmälleen tästä: pohjoispuolelle jäävä Monnin taajama jää Kanta-Hämeen puolelle, etelässä alkava ja Hyvinkääseen kuuluva Paavolan kaupunginosa jää Uudenmaan puolelle.

Mahdollisen koronarajan vetäminen kotikonnuille aiheuttaa hämmennystä Virtaselle ja Mäkilehdolle. Molemmat ovat töissä Koneella, ja työpaikka sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Hyvinkään eli Uudenmaan puolelle.

”Tuntuu melko hassulta, jos ei sen jälkeen enää päästäisi tuolle tielle, joka menee tuosta noin”, sanoo Virtanen, ja osoittaa sadan metrin päässä kulkevaa Pohjoista Kehätietä. Se on virallisesti Uudenmaan puolella.

Monet Monnin taajaman asukkaista käyvät töissä Hyvinkään puolella juuri Koneen tai Konecranesin tehtailla tai esimerkiksi Hyvinkään sairaalassa.

Perheiden lapset, varsinkin yläluokkalaiset, käyvät niin ikään koulussa Hyvinkäällä, joka siis jäisi rajan toiselle puolelle. Tosin nyt, kun koulut ovat siirtyneet etäopetukseen, rajan veto Kanta-Hämeen ja Uudenmaan välille ei koulunkäyntiä välttämättä haittaisi.

Virtanen sanoo lukeneensa lehdistä, että Uudenmaan eristäminen ei ehkä vaikuttaisi ihmisten välttämättömiin asiointeihin, kuten työssäkäyntiin. Tilanne kuitenkin ihmetyttää.

”Tämä on meille vielä täysi arvoitus, mitä tulee tapahtumaan”, Virtanen tuumii. ”Erikoinen tilanne. Ei ole minun elämäni aikana tapahtunut mitään vastaavaa.”

Elsa Heiko toivoo, että hän ja Kaamos pääsevät nauttimaan ulkoilusta poikkeustoimista huolimatta.

Elsa Heiko toivoo, että hän ja Kaamos pääsevät nauttimaan ulkoilusta poikkeustoimista huolimatta. Kuva: Elsa Heiko

Kun tiistaina alkuillasta julkisuuteen tihkuu yhä enemmän tietoja Uudenmaan eristämisestä, helsinkiläinen Elsa Heiko pakkaa jo tavaroitaan autoon. Hän oli päättänyt toimia.

Paljon on vielä epätietoisuutta siitä, kuinka tiukka ja valvottu raja Suomen väkirikkaimman maakunnan ja muun maan välille olisi tarkoitus mahdollisesti vetää.

”Ennakoimme sitä, ettei tule hankaluuksia, jos lapsiasiaa ei ehditä ottaa huomioon. Jäisimme rajan eri puolille”, Heiko sanoo.

Määränpäänä oli Somerniemen kylä. Se sijaitsee vajaan 9 000 asukkaan Someron kunnan itäisessä kolkassa, niukasti Varsinais-Suomen maakunnan puolella.

Kuvituskuva

Siellä Heikon 8-vuotias lapsi Kaamos Heiko asuu isänsä kanssa ja käy pientä kyläkoulua.

Viestintäsuunnittelijana ja sosiaalisen median vaikuttajana työskentelevä Heiko itse asuu Helsingissä, mutta ammattinsa puolesta hän kykenee tekemään etätöitä.

Tarkoitus on, että Heiko muuttaa heidän luokseen – toistaiseksi. Päätös ei ole aivan tavanomainen, sillä Kaamoksen isä ja Heiko eivät ole parisuhteessa, eivätkä ole koskaan olleetkaan.

”En voi luottaa siihen, että pääsen hakemaan lasta ja että lapsi pääsisi Uudellemaalle. Onneksi meillä on hyvät välit toisen vanhemman kanssa.”

Hetken päähänpistosta Heikon tavarat eivät auton takakontissa olleet, vaan Kaamoksen vanhemmat alkoivat jo viime viikolla suunnitella yhteisen koronakodin perustamista.

Luontevaa oli, että se päätettiin lopulta perustaa omakotitaloon maaseudulle pienemmän kaupunkiasunnon sijaan.

Ratkaisulla on tarkoitus taata se, ettei vastuu etäkoulun pyörittämisestä jää vain lapsen isän harteille – ja että lapsen oikeus tavat molempia vanhempiaan toteutuu myös poikkeusoloissa.

”Lapselle tilanne on todella uusi, kuten meille aikuisillekin. Se luo myös turvallisuuden tunnetta lapselle. Koululaisia ei voi pitää uutispimennossa, joten vanhempien pitää olla tukena”, 38-vuotias äiti sanoo.

Monnin kylässä suljettu maakuntaraja saattaisi vaikuttaa asukkaiden päivittäisten asioiden hoitoon. Hyvinkään puolelta kun löytyvät lähimmät palvelut, esimerkiksi kaupat.

”Jos raja tulee, niin sitten mennään Riihimäen puolelle. Ei tarvitse ajaa kuin kymmenkunta kilometriä, niin siellä tulee kauppoja vastaan. Ei se meidän elämää haittaisi”, perheensä kanssa ulkoileva Harri Virtanen toteaa.

Hänen mielestään tärkeintä on se, että koronatartuntojen eteneminen saadaan pysäytettyä.

”Olen sillä kannalla, että on parempi ryhtyä järeisiin toimiin ja yrittää saada tauti pysäytettyä, ettei se pääse vapaasti leviämään.”

Muutaman kilometrin päässä etelän suuntaan Paavolan K-Marketin pihalla on niin ikään hiljaista. Paavola on 3 400 asukkaan kaupunginosa, joka kuuluu Hyvinkään kaupunkiin eli siis Uudenmaan maakuntaan.

Jos Uusimaa eristetään muusta Suomesta, Paavolasta tulee eristetyn alueen reunimmainen kolkka.

Eristäminen ei vaikuttaisi Paavolan asukkaiden elämään ehkä niin paljon kuin Monnin asukkaisiin, sillä tärkeimmät palvelut löytyvät Hyvinkään puolelta.

Kuvituskuva

Äitiyslomalla oleva Riina Mauno on käynyt Paavolan K-Marketissa täydentämässä karanteenivarastoja kahdeksan kuukauden ikäisen Neo-poikansa kanssa. Myös hän on kuullut uutisia mahdollisesta Uudenmaan eristämisestä koronaviruksen vuoksi.

”Olen nähnyt laman ja monta muuta asiaa, mutta mitään tällaista en ole ennen kokenut”, Mauno sanoo. ”Tällaista olen nähnyt vain elokuvissa.”

Koronarajan vetäminen Paavolan pohjoispuolelle ei silti vaikuttaisi Maunon elämään suuresti.

”Aika vähän tulee muutenkaan käytyä Kanta-Hämeen puolella, mitä nyt joskus kummipoikaa katsomassa Nummelassa. Siellä ehtii käydä sittenkin, kun tämä on ohi”, hän sanoo.

Kukaan ei vielä tiedä, kuinka kauan koronavirusepidemian leviämistä ehkäiseviin rajoitustoimiin joudutaan turvautumaan.

Tiistai-iltana Helsingissä autoaan pakannutta Elsa Heikoa ei jännittänyt se, millä tavoin yhteiselo sujuu poikkeusjärjestelyjen ajan.

”Mukana on teltta ja makuupussi”, Heiko sanoo.

Elsa Heikon tarkoituksena on päästä laavulle tuulettamaan ajatuksia vastakin.

Elsa Heikon tarkoituksena on päästä laavulle tuulettamaan ajatuksia vastakin. Kuva: Maarit Vaahteranoksa

Lohkaisullaan hän viittaa retkeilyharrastukeen, josta on tullut tärkeä osa arkea. Aivan Somerniemen tuntumassa sijaitsee Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueille levittäytyvä kansallispuisto, joten lähimetsään ja laavulle pääsee tarvittaessa tuulettamaan ajatuksia.

Samasta syystä Heiko toivoo, ettei hallitus rajoita ulkona liikkumista. Muutoin hän sanoo luottavansa siihen, että hallitus tietää, mikä on kansalaisten parhaaksi. Heiko kertoo havainneensa, että poikkeusolot nostattavat tunteita pintaan, mutta tähän asti kaikki on muutoin sujunut hyvin.

”Yllättävän hyvin ihminen tottuu, aika sopeutuvaisia me olemme.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta