Pormestari Jan Vapaavuori: ”Käynnissä saattaa juuri nyt olla Suomen historian pahin lyhyen aikavälin taloudellinen notkahdus.” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Koronavirus

Pormestari Jan Vapaavuori: ”Käynnissä saattaa juuri nyt olla Suomen historian pahin lyhyen aikavälin taloudellinen notkahdus.”

”Apua tarjotaan arkisiin asioihin, jotka ovat nyt muuttuneet elintärkeiksi.” ”Helsinki syöksyi korona-kriisiin taloudellisesti hyvässä kunnossa, joten selviämme kyllä tästäkin.” ”Tavallisen elämän haasteet eivät ole kadonneet mihinkään ja sen lisäksi on uutta kuormaa.”

Valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vas), apulaispormestari Sanna Vesikansa ja pormestari Jan Vapaavuori osallistuivat kahden viikon takaiseen valtuuston kokoukseen. Yhtenä aiheena oli tämän päivän kokouksen tapaan koronavirus.

Valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vas), apulaispormestari Sanna Vesikansa ja pormestari Jan Vapaavuori osallistuivat kahden viikon takaiseen valtuuston kokoukseen. Yhtenä aiheena oli tämän päivän kokouksen tapaan koronavirus. Kuva: Kari Pullinen

Julkaistu: 25.3. 16:40, Päivitetty 25.3. 20:31

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) aloitti Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksen keskiviikkona tilannekatsauksella koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin. Hän osoitti ensimmäiset sanansa erityisesti kaupungin työntekijöille, jotka ovat venyneet ”tuntemattoman edessä valtavan julkisen paineen alla”.

”Osa uusista toimista vaatii nopeaa ja luovaa ajattelua. Olemme esimerkiksi käynnistämässä uutta laajaa Helsinki-apua ikääntyneiden auttamiseksi yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän ja eri järjestöjen kanssa”, Vapaavuori sanoi.

”Kaikkia yli 70-vuotiaita palvelee numero, johon he voivat itse soittaa. Yli 80-vuotiaat saavat soiton meiltä. Apua tarjotaan arkisiin asioihin, jotka ovat nyt muuttuneet elintärkeiksi. Palvelun mahdollisti osittain se, että saatoimme siirtää 300 kaupungin työntekijää muista töistä palvelun toteutukseen.”

Vapaavuori totesi virusepidemian olevan taloudelle ankara: ”Käynnissä saattaa juuri nyt olla Suomen historian pahin lyhyen aikavälin taloudellinen notkahdus. Koskaan aikaisemmin talous ei ole pysähtynyt näin äkillisesti, käytännössä muutamassa viikossa”, Vapaavuori sanoi.

”Talouskriisin seurauksena moni helsinkiläinen menettää nyt työnsä, ja usea yritys kamppailee tosissaan henkiin jäämisestä. Terveydentilan rinnalla huoli omasta toimeentulosta on monelle kaupunkilaiselle akuutti.”

Kriisi eteni nopeasti ja terveydenhuollon lisäksi talouskysymykset muuttuivat kriittiseksi, Vapaavuori totesi.

Palvelualojen työnantajat tiedotti 19. maaliskuuta, että lähes 70 prosenttia palvelualojen yrityksistä joutuu irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään erittäin tai melko todennäköisesti koronaepidemian takia.

”Kaupungin piti nopeasti löytää tapa harjoittaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa poikkeustilanteesta huolimatta. Samaan aikaan koulujen etäopetus, kouluruokailun järjestäminen ja päiväkotien tilanne oli kriittistä ratkaista selkeästi ja pysyvästi”, Vapaavuori sanoi.

”Sosiaalisen elämän rajoittuessa kaupungin henkilöstö ryhtyi innovoimaan uudenlaisia virtuaalisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja, ja tuottamaan liikkumisen verkkosovelluksia. Yrityksien ja järjestöjen hätään vastattiin akuutin kassakriisin välttämiseksi vuokrajärjestelyillä ja avustuksien takaisinperinnästä luopumisella.”

Vapaavuori totesi koronakriisin hoidossa Helsingin viimeisimpien päivien aikana siirtyneen akuutista kriisivaiheesta pysyvämpään poikkeustilan hallintaan: ”Ensimmäisiä viikkoja on hallinnut reaktiivisuus ja käytännön asioiden mahdollisimman laadukas hoitaminen. On keskitytty kriittisiin prioriteetteihin. On selvitty hyvin.”

”Nyt on kuitenkin aika pyrkiä suurempaan hallintaan, perusteellisempaan valmisteluun, tarkempaan tilannekuvaan sekä tulevaisuuden ennakointiin. Tämä on välttämätöntä, jotta emme jää koronaviruksen armoille, vaan voimme tarjota kaupunkilaisille ja kaupungin työntekijöille sellaiset turvalliset olosuhteet, joihin olemme sitoutuneet.”

Valtio ja kunnat muodostavat pääosan julkisen sektorin kokonaisuudesta, jossa eri toimijoilla on eri roolit, mutta sama päämäärä, Vapaavuori totesi: ”Valtio katsoo asiaa kansallisesta näkökulmasta, suojaa kansalaisia omien toimiensa ja muun muassa näissä oloissa välttämättömienkin rajoitusten kautta. Valtiolle kuuluu myös kokonaisvastuu kriisin taloudellisista seurauksista ja tukitoimista.”

Kaupungit ja kunnat ovat kriisin hoidossa merkittävässä roolissa. Ne panevat täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, mutta vastaavat lisäksi monien muiden arjen palvelujen pyörittämisestä, pormestari sanoi.

Kuntasektori hoitaa käytännössä sekä korona-potilaat että kriisistä syntyvät muut terveydelliset ja sosiaaliset haasteet, niin ennaltaehkäisyn kuin vaurioiden seurausten hoidon: ”Mitä tukalammaksi tilanne muuttuu, sitä suurempi rooli varsinkin isoille kaupungeille, jonne epidemia keskittynee, muodostuu. Mitä pidempään kriisi kestää, sitä suuremmat ovat myös kuntasektorin toiminnassa näkyvät talousvaikutukset.”

”Valtiolta tarvittaisiinkin nyt selkeä lupaus kuntatalouden tukipaketista, jotta kunnat pystyvät keskittymään akuutin kriisin hoitoon täysimääräisesti.”

Tavoitteena sekä valtiolla että kaupungeilla on taudin leviämisen hillintä, tautihuipun loiventaminen ja riskiryhmien suojelu. Toimenpiteiden syvin tavoite on, että väistämättömät kuolonuhrit voitaisiin minimoida, Vapaavuori totesi.

”Samalla emme voi keskittyä vain koronatilanteen hoitoon. Helsingin tehtävänä on itse ja HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) suurimpana jäsenkuntana hoitaa koronapotilaiden lisäksi myös muut sairaat ja loukkaantuneet. Haaste on valtava sekä henkilöstölle, tiloille ja välineistölle että johtamiselle. Ennakointi, koordinaatio ja muutoksiin pikaisesti mukautuminen ovat avainasemassa hyvän perusammattitaidon lisäksi.”

Taloudesta Vapaavuori totesi aiemmin mainitun lisäksi, että yhteiskunnalliset muutokset kiteytyvät suurissa kaupungeissa: ”Helsinkiä on rakennettu tarkoituksellisesti kaupungiksi, jossa elämyksellisyys, kaupunkilaisten oma luovuus, tapahtumat ja ihmislähtöinen tekeminen ovat keskiössä.”

Helsingissä sijaitsee maan laajin kattaus kulttuuripalveluja. Helsinki on Pohjoismaiden johtava kongressikaupunki ja matkailu on muutenkin viime vuosina kasvanut huomattavaksi elinkeinoksi kaupungissa. Helsinki on kokoluokassaan yksi Euroopan merkittävistä kasvuyrityskeskittymistä, Vapaavuori totesi.

”Nämä kaikki alat ruokkivat laajasti muuta elinkeinotoimintaa, kuten ravintoloita ja elämyspalveluja. Omat erityispiirteemme ovat tässä tilanteessa johtaneet siihen, että huoli elinkeinoelämän kestävyydestä ja pienempien toimijoiden ja järjestöjen selviytymisestä on akuutti.”

Kukaan ei osaa vielä arvioida kriisin vaikutusta kansantalouteen, Vapaavuori totesi: ”Selvää kuitenkin on, että arviot heikkenevät päivä päivältä. Finanssikriisissä talous supistui vuoden 2009 aikana lähes kahdeksan prosenttia, ja Suomella meni kymmenen vuotta päästä takaisin kriisiä edeltäneelle bruttokansantuotteen tasolle.”

”Nyt näyttää siltä, että tiputus saattaa olla vieläkin pahempi. Työttömyys ei vuonna 2008 onneksi räjähtänyt, sillä Suomen pankkisektori oli kohtuullisen hyvin suojautunut kriisiltä. Nyt on koettu globaali, yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontashokki, joka on niin totaalinen, että ekonomistien ennusteet eivät yksinkertaisesti kykene mallintamaan kriisin kestoa, syvyyttä ja pitkän aikavälin vaikutuksia.”

Vapaavuori totesi, että Uudellamaalla on jo 97 000 ihmistä lomautettuna tai välittömän lomautusuhan alla. Viime perjantaista luku on kasvanut lähes 20 000:lla. Kolmannes Uudenmaan yrityksistä raportoi merkittävästi kohonneesta konkurssiuhkasta.

Arvio kriisin vaikutuksista kaupungin talouteen on tyly, Vapaavuori sanoi. Kunnallis- ja yhteisöverotulot supistuvat hänen mukaansa yhteensä arviolta 120 miljoonalla eurolla, ja sote-menot kasvavat noin 60 miljoonalla eurolla. Tämä ei vielä Vapaavuoren mukaan sisällä ”HUS:n koronakriisin myötä väistämättä kohoavia kustannuksia, joiden kattamiseen kaupunginkin on varauduttava.”

”Kaupungin maksutuotot tippuvat varovaisestikin arvioiden 20 miljoonalla eurolla. Kuntatalouden heikkenemisen lisäksi kaupungin tytäryhteisöiden yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan tämän hetken tietojen valossa laskevan 60–80 miljoonalla eurolla. Oletan itse, että summat tästä vielä selkeästi kohoavat.”

Erityisesti kaupungin verotulot saattavat Vapaavuoren mukaan supistua vielä huomattavasti enemmän kuin on arvioitu: ”Kaikki riippuu poikkeusolojen kestosta ja talouden toipumisen nopeudesta. Veropohjan romahduksen lisäksi kuntien akuuttia kassatilannetta pahentaisi olennaisesti myös se, että merkittävä osa yrityksistä hyödyntäisi oman toimintansa turvaamiseksi hallituksen tarjoaman mahdollisuuden lykätä veronmaksuaan tulevaisuuteen. Tällöin kunnilta saattaisi jäädä saamatta useiden satojen miljoonien eurojen kuukausittaiset verosaamiset.”

Verottajan tulisi Vapaavuoren mukaan nyt hyvin nopeasti ja avoimesti viestiä kunnille siitä, miten suuria lykkäyksiä lähikuukausina on odotettavissa. Vielä tärkeämpää on, että valtio toteuttaa viivytyksettä lupauksensa korvata kunnille verotilitysten lykkäämisestä aiheutuvan vajeen, Vapaavuori sanoi.

”Helsinki syöksyi korona-kriisiin taloudellisesti hyvässä kunnossa, joten selviämme kyllä tästäkin.”

Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) kertoi sosiaali- ja terveystoimen uusista toimista kaupunkilaisten turvaamiseksi.

”Monen helsinkiläisen harteilla on nyt valtava kuorma. Olemme huolissamme yli 70-vuotiaista läheisistämme. Isotkin perheet ovat pakkautuneet päiviksi pieniin asuntoihin. Moneen perheen työpaikalla on aloitettu YT-neuvotteluja”, Vesikansa totesi aluksi.

”Tavallisen elämän haasteet eivät ole kadonneet mihinkään ja sen lisäksi on uutta kuormaa. Meillä on perheiden keskuudessa päihdeongelmia, muitakin hoitoa vaativia sairauksia kuin koronaa, meillä on mielenterveyskuntoutujia, meillä on erityistarpeisia lapsia. Monet heidän aikaisemmista palveluistaan, esimerkiksi päivätoiminnat, on jouduttu lopettamaan. Monia heidän aikaisempia palvelujaan, kuten päivätoiminta, on jouduttu tilapäisesti vähentämään tai keskeyttämään.”

Vesikansa sanoi, että tilanne sote-palveluissa on kuitenkin rauhallinen. Korona-neuvonta ja hoitoonohjaus koronaterveysasemilla Laaksossa ja Malmilla toimivat hänen mukaansa, ja kapasiteetti riittää.

”Edelleen pyrimme jäljittämään tartuntaketjuja, mutta kaikilta osin epidemian leviämisen myötä se ei ole enää mahdollista. Tiedotuksessa tartunnan saaneista ja hoidossa olevista noudatamme ministeriön ohjeistusta. Työtä sote-palveluissa on paljon, mutta eri tavoin varaudutaan myös tilanteen vaikeutumiseen muun muassa siirtämällä kiireettömiä asioita kauemmaksi sekä lisäämällä henkilöstöresursseja toimialan sisällä ja välillä”, Vesikansa sanoi.

”Suojavarusteiden riittävyydestä kriisin edetessä on huolta. Niiden riittävyys varmistetaan yhdessä HUS:n, ministeriöiden, huoltovarmuuskeskuksen ja elinkeinoelämän kanssa.”

Vesikansa totesi monen kantavan huolta oman tilanteen lisäksi heidän tilanteestaan, joilla se on vielä omaa huonompi. Esimerkiksi asunnottomien tilanteesta on moni täälläkin [valtuustossa] kysynyt, Vesikansa sanoi.

Hietaniemenkadun palvelukeskus toimii Vesikansan mukaan normaalisti kaikkien palvelujensa osalta. Diakonissalaitoksen Alppikadun hätämajoitusyksiköstä on vapautunut liikkuvan romaniväestön vähenemisen myötä majoitustilaa, joka käytetään tässä tilanteessa asunnottomien hätämajoituskapasiteettina.

”Tällä hetkellä kenenkään asunnottoman ei tarvitse jäädä ilman yösijaa. Altistuneille tai ylähengitystieinfektioon sairastuneille asiakkaille hankitaan sopimuskumppaniltamme lyhytaikaista majoitusta, jossa asiakas voi olla sosiaalisessa eristyksessä. Toistaiseksi ei ole tullut ilmi tapauksia, jotka olisi pitänyt majoittaa eristykseen”, Vesikansa sanoi.

Hätämajoitusyksiköissä, asumisyksiköissä ja muussa asunnottomien kanssa tehtävässä työssä otetaan hygienia- ja turvallisuustekijät tarkasti huomioon. Asiakkaiden lähikontakteja ei voida Vesikansan mukaan täysin ehkäistä.

”Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa henkilöstö muistuttaa asiakkaita riittävästä turvavälistä, ehkäisee erilaisia ruuhkatilanteet, ruokailuun kerralla tulevien määrä on rajoitettu ja ruokailijat istuvat väljästi, ruokailemaan ei pääse ilman käsidesin käyttöä. Asiakkaita neuvotaan toimimaan yksiköiden ulkopuolellakin tartuntariskiä välttäen.”

Asunnottomia ja päihteiden käyttäjiä palvelevien päiväkeskusten toimintaa on Vesikansan mukaan muokattu: ”Henkilökunta keskittyy asiakkaiden yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen. Yhteinen ajanvietto ja ruokailu on keskeytetty.”

”Asiakkaat voivat käydä edelleen suihkussa ja pesemässä pyykkejä niissä paikoissa, joissa tämä mahdollisuus on ollut tarjolla. Asiakkaille jaetaan mukaan myös ruoka-annoksia ja vaatteita tarpeen mukaisesti. Toiminnossa huomioidaan vallitsevat määräykset samanaikaisten asiakasmäärien, turvaetäisyyksien ja suojauksen suhteen.”

Asunnottomien ja päihteiden käyttäjien matalan kynnyksen palvelut pitävät apulaispormestari Vesikansan mukaan asiakkaisiin kontaktia puhelimitse ja kaduille aiempaa enemmän jalkautuen.

”Pistämällä huumeita käyttävien terveys- ja sosiaalineuvonta toimii ja lisäksi jalkautuvaa käyttövälineiden vaihtoa on lisätty puhtaiden välineiden saatavuuden turvaamiseksi. Päihdepoliklinikka, ohjaus vieroitushoitoon ja monet muut tärkeät kaikista syrjään jäävimpien kaupunkilaisten palvelut kuten myös paperittomien toimivat”, Vesikansa sanoi.

”Jos tulee lisää ulkona liikkumisen rajoituksia, niin asunnottomien ja päihteiden käyttäjien toimintoja muokataan myös päiväajalle sen mukaisesti.”

Vesikansa kertoi Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden perustaneen yhteistyöverkoston asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien kanssa työskentelivien toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Videoneuvotteluja tilanteesta ja suunnittelua tarvittavista muutoksista järjestetään hänen mukaansa monta kertaa viikossa.

Pormestari Vapaavuori totesi koronakriisin hallineen kaupungin työntekijöiden elämää ja työntekoa maaliskuun alusta saakka: ”Ärhäkkä ja nopeasti edennyt virus on vaatinut koko kaupunkiorganisaatiolta – ja erityisesti Soten ja Kaskon työntekijöiltä – ennennäkemätöntä venymistä tuntemattoman edessä valtavan julkisen paineen alla.”

Helsingissä todettuja koronatapauksia oli kokouksen alkuun mennessä 324. Vapaavuori totesi Koronan historia olevan lyhyt: Valtioneuvoston tilannekeskus kirjasi koronaviruksen raporttiinsa ensimmäisen kerran 13. tammikuuta. 29. tammikuuta Suomen ensimmäinen koronavirustapaus vahvistettiin Lapin keskussairaalassa. 26. helmikuuta koronavirusta käsiteltiin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä vahvistui Viikin normaalikoulua käyneen lapsen koronatartunta, Vapaavuori totesi: ”Helsinki perusti samana päivänä kaupunkitasoisen koronakoordinaatioryhmän. Siitä lähtien tilanne elänyt on päivittäin ja korona on hallinnut agendaa.”

”Kriisillä on niin monta ulottuvuutta, että niiden kaikkien hallinta tehokkaasti on kaupungeillekin haaste: terveys, talous, koulutus, turvallisuus, viestintä, liikenne, henkinen hyvinvointi, kulttuuri. Näkyvyys on huono. Olemme joutuneet tekemään isoja päätöksiä välillä vailla tarvittavia pohjatietoja. Asiat etenevät nopeasti.”

Pormestari totesi kaupungin peruneen torstaista 12. maaliskuuta lähtien kaikki kaupungin järjestämät yli 500 hengen yleisötilaisuudet: Kaupunki linjasi, että ulkomailta palaavilta työntekijöiltä edellytetään seitsemän päivän etätyötä paluupäivästä lukien. Ulkomaan ja kotimaan virkamatkat kiellettiin. Kaupunki perusti tilannehuoneen kaupungintalolle, Vapaavuori totesi.

”Seuraavana päivänä kaupunki päätti avata Laaksoon koronaterveysaseman, peruuttaa omat yli 100 hengen yleisötilaisuudet toistaiseksi ja sulkea uimahallit. Erilaista neuvontaa lisättiin.”

Vapaavuori kertasi lisää tapahtumien nopeaa etenemistä: maanantaina 16. maaliskuuta valtioneuvosto määräsi istunnossaan yhdessä tasavallan presidentin kanssa maahan poikkeusolot. Valmiuslaki otettiin käyttöön. Koulut siirtyivät etäopetukseen, ja Suomen rajojen sulkemisen valmistelu alkoi. Helsinki sulki lisää palveluja. Ja alkoi suunnitella uusia.

”Noin kahdessa viikossa olimme toteuttaneet ennen näkemättömän määrän poikkeuksellisia ja laajoja toimia samalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyvyn takaaminen oli kaiken keskiössä”, Vapaavuori sanoi.

Vesikansa totesi, että Helsingin henkilöstö painii ongelmien kanssa myös omassa elämässään. He ansaitsevat kiitoksensa mukautumisesta tähän tilanteeseen.

Hyvinä esimerkkeinä nopeasta mukautumisesta Vesikansa mainitsi uudet palvelut, joita on nopeasti otettu käyttöön tai laajennettu jo olemassa olevia digipalveluita. Näin esimerkiksi monissa mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa: ”Esimerkiksi ikäihmisten auttamiseksi luotu Helsinki-apu, oppilashuolto toimii etänä ja kouluvalmentajat ovat saatavilla. Vammaisten päivätoimintaa ainakin osaksi paikkaamaan tulee google hangouts.”

”Toisaalta on tärkeää, että huolehdimme tällaisenkin kriisin keskellä myös kasvokkaisista tapaamisesta. Tässä sosiaali- ja terveystoimella on lakisääteisiä velvollisuuksia, jotka eivät ole kadonneet minnekään. Kaikki eivät pysty kommunikoimaan puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Osa tarvitsee kohtaamista ja kosketusta, ja tähän on meidän taattava luonnollisesti turvalliset olosuhteet ammattilaisillemme”, Vesikansa sanoi.

Vain joka neljäs valtuutettu päästettiin saliin

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui tänään poikkeusjärjestelyin. 85 valtuutetusta yksi neljäsosa istui valtuustosalissa ja kolme neljäsosaa kaupungintalon juhlasalissa.

Malli otettiin eduskunnasta, jossa samantapaisin järjestelyin saatiin istumistiheys riittävän väljäksi, kertoi valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr).

”Jokaisesta valtuustoryhmästä noin neljännes istuu salissa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kuusi kokoomuslaista ja viisi vihreää. Pienimmillä [esimerkiksi yhden tai kahden valtuutetun] ryhmillä tämä tietysti ei ole niin. Loput valtuutetut seuraavat kokousta reaaliaikaisella kuva- ja ääniyhteydellä juhlasalista”, Kivekäs sanoi.

Kivekäs luonnehti ennen kokouksen alkua poikkeusolojen ratkaisuja ”luoviksi”. Jossain määrin järjestelyihin on jouduttu jo aiemmin.

Valtuustossa piti olla tänään ensimmäisenä käsiteltävänä asiana kyselytunti koskien koronavirusta. Se muutettiin koronavirusta koskevaksi katsaukseksi valtuutetuille.

Äänessä olivat pormestari Jan Vapaavuori (kok) ja apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr).

Kunnan timielinten etätyöskentelyyn on laillinen mahdollisuus. Siitä pitää kuitenkin olla muutosta koskeva päätös kunnan hallintosäännössä. Hallintosäännön muutoksesta päätettiin tänään.

”Tämä on ollut mahdollista kymmenen vuoden ajan. Kunnat voivat pitää etäkokouksia, jos se on kunnan hallintosäännöksessä mainittu. Vantaalla se on ollut käytössä, samoin Espoo ja Tampere ovat tehneet vastaavat muutokset hallintosääntöön”; Kivekäs sanoi.

Kuntalaissa on säädetty muun muassa tarvittavasta läsnäolijoiden määrästä kussakin toimielimessä, esimerkiksi valtuustossa, jotta kokous on päätösvaltainen. Tästäkin oli Helsingin tämän päiväisessä kokouksessa tehty erityisjärjestely.

”Järjestely perustuu vakiintuneeseen tulkintaan, että valtuutetut ovat läsnä kun he ovat ilmoittautunet läsnäoleviksi ja että he ovat tarvittaessa saatavissa äänestykseen”, Kivekäs kertoi.

Käytännössä ilmoittautuminen läsnäoleviksi toimitettiin Helsingin valtuustossa tänään siten, että valtuutetut ilmoittautuivat läsnäoleviksi yksitellen yhden tunnin aikana, jotta kontaktit voitiin minimoida koronaviruksen leviämisen varalta.

Järjestely on vaati teknisiä valmisteluja ja järjestelyjä. Puheenvuorot pidettiin salista. Poliittiset ryhmät oli ohjeistettu etukäteen valitsemaan keskuudestaan heidät, jotka istuvat salissa ja jotka olisivat mahdollisuuksien mukaan samat kuin he, jotka pitävät puheita.

Joissakin kunnissa kokouksia on peruttu. Kivekäs pitää toimenpidettä demokratian kannalta ongelmallisena.

”Näen, että nyt ei puhuta [poikkeusolojen suhteen] yhdestä kuukaudesta. Tämä voi jatkua pajon pidempään. Meillä on valtuustossa iäkkäitä ihmisiä ja heitä, jotka kuuluvat [muihin] riskiryhmiin. Ilman erityisjärjestelyjä me käytännössä estäisimme heidän osallistumisensa päätöksentekoon ja vaarantaisimme demokratian toteutumisen”, Kivekäs sanoi.

”Erityisjärjestelyillä ylläpidetään normaalia toimielinten päätöksentekoa myös poikkeusoloissa.”

Valtuuston kokousten erityisjärjestelyistä päättää valtuuston puheenjohtaja. Muiden toimielinten, esimerkiksi lautakuntien etäkokouksista päättää kaupunginhallitus.

Yleisölehteri oli tämänpäiväisessä valtuustokokouksessa suljettu. Kaupunkilaiset saattoivat seurata kokousta reaaliajassa kaupungin verkkosivun Helsinki-kanavalta. Lisäksi suoraa lähetystä kokouksesta voi seurata kaupungintalon aulassa näytöltä.

Helsingin kaupunginvaltuuston kokous tänään keskiviikkona kello 18 alkaen nähtävissä Helsinki-kanavalta.