Kontulan ostarin ruokajonossa turvavälit eivät pidä, vaikka moni on riskiryhmää – ”Yksi korona sinne tai tänne” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Huono-osaisuus

Kontulan ostarin ruokajonossa turvavälit eivät pidä, vaikka moni on riskiryhmää – ”Yksi korona sinne tai tänne”

Joillekin ihmisille koronavirus on vielä yksi ongelma monien aiempien lisäksi. Kontulassa on ollut ongelmia levottoman ruokajonon kiertäessä ympäri ostoskeskusta ilman turvavälejä.

Ville Laitinen odotti ruokakassia Kontulan ostoskeskuksen ruoka-apupisteellä. Jono ylsi pitkälle ostoskeskuksen viereiselle jalkakäytävälle.

Ville Laitinen odotti ruokakassia Kontulan ostoskeskuksen ruoka-apupisteellä. Jono ylsi pitkälle ostoskeskuksen viereiselle jalkakäytävälle. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 27.3. 2:00, Päivitetty 27.3. 6:59

Kontulan ostoskeskuksen lähiöaseman ovilla on keskiviikkona jo puolenpäivän aikaan runsaasti ihmisiä odottamassa ruokakasseja, vaikka jakaminen alkaa vasta runsaan puolen tunnin kuluttua. Koronaviruksen pelätään iskevän kovimmin juuri niihin, jotka ovat valmiiksi heikoilla.

Jono kaartaa kierrätyskeskuksen taakse Kontulantien suuntaan. Vain pieni osa jonottajista pitää koronaviruksen leviämisen välttämiseksi tärkeitä turvavälejä. Muutama on vetänyt kasvojensa eteen huivin tai hengityssuojaimen.

Ruoka-avun alkamista odottavat kaikenikäiset ihmiset, lapsiperheistä vanhuksiin. Osa jonottajista on selvästi päihtyneitä. Suurin osa ihmisistä odottelee rauhassa, omissa ajatuksissaan.

Ruokakasseja jonottivat keskiviikkona kaikenikäiset ihmiset. Järjestäjät yrittävät tehdä jonotuksesta turvallisempaa muun muassa turvavälejä korostamalla.

Ruokakasseja jonottivat keskiviikkona kaikenikäiset ihmiset. Järjestäjät yrittävät tehdä jonotuksesta turvallisempaa muun muassa turvavälejä korostamalla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Ruokakassia tuli hakemaan myös Ville Laitinen, joka ei leikatun polvensa takia voi seisoa kovin kauan paikoillaan. Hän käyskentelee sivummalla jonosta.

”Ruokakasseja riitti eilenkin kaikille, joten uskon, että tänäänkin. Jonottaminen on myös turhan suomalaista menoa minulle”, Laitinen sanoo.

Koronavirus ja siitä aiheutunut poikkeustila tuntuvat Laitisesta järjettömiltä. Poikkeustila ei silti ole vaikuttanut hänen liikkumiseensa. Ehkä lähistöllä on ollut vähän rauhallisempaa, Laitinen pohtii.

Hän harmittelee, että viereinen päiväkeskus Symppis suljettiin. Symppikset ovat matalan kynnyksen päiväkeskuksia, jotka tukevat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten arkista selviytymistä.

Hallitus kielsi aiemmin yli kymmenen hengen julkiset kokoontumiset, joten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten selviytymistä tukevia toimipaikkojakin on suljettu.

”Se vaikuttaa meidän monen elämään, koska sieltä on esimerkiksi saanut aikaisemmin puuroa. Nyt tämä ruokakassi onneksi korvaa sen”, Laitinen sanoo.

Lue lisää: Mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tärkeät päiväkeskukset suljettiin, Helsinki pyrkii pitämään muun tukitoiminnan käynnissä

Helsingissä jaetaan nyt ruokakasseja päivittäin maanantaista perjantaihin neljässä paikassa: Kontulassa, Itäkeskuksessa, Malmilla ja Hermannissa.

Koronaviruksen ja sen tuomien poikkeusolojen vuoksi ratkaisuja piti tehdä nopeasti: Hurstin ja Myllypuron ruoka-apu suljettiin, ja kaupunki pystytti nopeasti uuden ruoanjakopisteen Kontulan ostoskeskukselle yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän ja ruoka-apua tarjoavien yhdistysten kanssa. Pisteellä jaetaan ruokakasseja päivittäin noin 150–200.

Paikka on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi. Aikaisemmin ruokajono mutkitteli ympäri ostoskeskuksen aluetta ja peitti muun muassa apteekin sisäänkäynnin. Jonossa on myös ollut paljon levottomuutta ja jonkin verran tappeluita, kertoo Helsingin diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan yhteisötyöntekijä Anne Hietalahti D-asemalta Kontulasta.

Hietalahden mukaan jonosta tuli paljon valituksia ostoskeskuksen yrittäjiltä ja vartijoilta, joiden mielestä tilanne oli sietämätön.

Keskiviikkona ruoka-avun järjestäjät koettivat uutta ratkaisua ja jono siirrettiin kulkemaan vastakkaiseen suuntaan, kävelytielle ulos ostoskeskuksen alueelta.

”On tämä parempi järjestely mutta huono silti”, Hietalahti sanoo.

Hän toivoo, että ruoan jakaminen siirrettäisiin esimerkiksi Mikaelinkirkkoa vastapäätä olevaan perhekeskukseen, toiselle puolelle tietä.

Anni Heinälä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishankkeesta sekä Helsingin diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan yhteisötyöntekijä Anne Hietalahti koettavat kehittää ruoka-apua nopealla aikataululla.

Anni Heinälä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishankkeesta sekä Helsingin diakonissalaitoksen kansalaistoiminnan yhteisötyöntekijä Anne Hietalahti koettavat kehittää ruoka-apua nopealla aikataululla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Siirtoa ei olla vielä tekemässä, vaan jonottamista yritetään kehittää turvallisemmaksi esimerkiksi piirtämällä jonon varrelle katuliiduilla merkit kahden metrin välein. Niiden toivotaan auttavan turvavälien pitämisessä.

Ruoanjakoa tulee perjantaista alkaen turvaamaan vartija, ja jonon ohjaamiseen lisätään henkilöstöä.

”Tämä otettiin käyttöön erittäin lyhyessä ajassa, eikä se ole heti täydellinen. Mutta sitä kehitetään koko ajan”, kertoo Anni Heinälä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishankkeesta.

”Jos tätä ei saada toimimaan, se täytyy yrittää siirtää muualle tai ikävimmässä tapauksessa lopettaa kokonaan. Ruoan lisäksi yhtä tärkeää on, että se on turvallista sitä hakeville.”

Heinälän mukaan ihmisillä on myös tietämättömyyttä koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta. Ruokajonoja pyritäänkin samalla hyödyntämään tiedon jakamiseen.

Muutama minuutti ennen ruoan jakamisen alkamista jono on kasvanut todella pitkäksi.

Kun jakelu alkaa, se toimii kuitenkin todella ripeästi ja jono liikkuu nopeasti. Hengityssuojaimella varustautunut työntekijä ojentaa ovelta kassin ihmisille jonotusjärjestyksessä. Nopealla toiminnalla minimoidaan ihmisten lähikontakti.

Hietalahden mukaan ruoka-avun tekevätkin hakijoille vaaralliseksi nimenomaan jonottaminen ja sen jälkeinen parveilu viereisellä aukiolla, ei itse ruoan jakaminen.

Ruokakasseja jaettiin Kontulan ostoskeskuksella keskiviikkona noin kaksisataa.

Ruokakasseja jaettiin Kontulan ostoskeskuksella keskiviikkona noin kaksisataa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Hietalahti muistuttaa, että moni jonottaja kuuluu riskiryhmään. Osan on kuitenkin vaikea pysyä kehotuksista huolimatta kotona, kun kaikilla ei sellaista ole.

”Yksi korona sinne tai tänne” on lause, jonka Hietalahti on kuullut viime aikoina useaan otteeseen.

”Kun oma elämä on täynnä vaikeuksia, esimerkiksi raha- ja terveysongelmia, on tämänkaltaista isoa uutista vaikea ottaa vielä huolekseen.”

Ihmisten on saatava ruokaa, mutta miten sen jakelu olisi turvallista, Hietalahti miettii. Hän painottaa yhteistyön merkitystä: toivottavasti mahdollisimman moni toimija eri organisaatioista lähtisi mukaan kehittämään ruoka-apua, jotta se saataisiin toimimaan.

Ruokaa jo saanut Minna Buben esittelee kassinsa sisältöä: kurkkua, jogurttia, rahkaa, sämpylää, kinkkuviipaleita ja karjalanpaistia.

”Kaikki eivät edes arvosta tätä, vaan jengi hamstraa ruokaa ja sitten osa jätetään tänne pitkin poikin. Jos ei voi syödä jotain, niin kysyisi toiselta, onko tarvetta”, Buben sanoo.

Suurin osa tietysti toimiikin juuri niin, hän vielä lisää.

Myös Buben harmittelee päiväkeskus Symppiksen sulkeutumista. Esimerkiksi verkossa tärkeiden asioiden hoitaminen on nyt monelle todella vaikeaa. Usealla ihmisellä on sellainen puhelin, jolla ei pääse internetiin, Buben muistuttaa.

Minna Buben pakkasi saamiaan ruokatarvikkeita.

Minna Buben pakkasi saamiaan ruokatarvikkeita. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Lähellä asuva Agneta Blomfelt kävi keskiviikkona ruokajonossa ensi kertaa.

”Tulin kokeilemaan, ja tuntuu siltä, että en kuulu joukkoon. Täällä on paljon levotonta porukkaa, ja vähän jopa pelotti. Kun katsoo tätä paikkaa, niin ei täällä kukaan koronasta välitä.”

Kello 13.40 ruokakasseja on jaettu yli kaksisataa. Niitä riitti jonon viimeisellekin.

Aukiolla on kuitenkin vielä paljon ihmisiä tutkimassa ruokakassiensa sisältöä ja vaihtamassa joitain ruoka-aineita tuttaviensa kanssa.

Valkoisia tyhjiä muovipusseja lentelee ympäriinsä tuulessa.

Lähihoitajaopiskelija Laura Linnola siirtää ruokakassin sisältöä reppuunsa ja kertoo, että koronaviruksen takia hänen ansiotulonsa ovat kadonneet. Jäljellä on ainoastaan 250 euron opintotuki.

”Ei sillä pärjää. Käyn täällä pari kertaa viikossa puolisoni kanssa. Yhdestä kassista riittää useammaksi päiväksi.”

Opiskelija Laura Linnola tutustui ruokakassinsa sisältöön ostoskeskuksen aukiolla.

Opiskelija Laura Linnola tutustui ruokakassinsa sisältöön ostoskeskuksen aukiolla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Jonottaminen on Linnolan mukaan ollut pääosin rauhallista, kunhan ihmiset eivät ole liian päihtyneitä.

Puolison ruokakassista löytynyt pitsa herättää molemmissa innostuneita huudahduksia.

”Ihmiset arvostavat ruoka-apua todella paljon. Kasseissa on paljon myös terveellisiä ruoka-aineita.”

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä asunnottomien palvelut

Päihdekeskusten akuuttivastaanotot ovat auki, ja vieroitushoidot toimivat normaalisti.

Asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien matalan kynnyksen palvelut pitävät asiakkaisiin yhteyttä puhelimitse ja aiempaa enemmän kaduille jalkautuen.

Hietaniemenkadun palvelukeskus ja Helsingin diakonissalaitoksen hätämajoitusyksikkö Alppikadulla toimivat normaalisti.

Altistuneille tai ylähengitystieinfektioon sairastuneille hankitaan lyhytaikaista majoitusta, jossa asiakas voi olla sosiaalisessa eristyksessä.

Koronavirus|Mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tärkeät päiväkeskukset suljettiin, Helsinki pyrkii pitämään muun tukitoiminnan käynnissä

Ohjeita|Oletko yksin? Katso täältä, miten palvelevat puhelimet ja chatit auttavat koteihinsa eristäytyneitä

Ohjeita|Miten Helsingissä tulee toimia koronaepidemian aikana? Katso täältä kattava listaus ohjeista ja palveluista