Helsingin sote-johtaja ehdotti alkoholin myynnin rajoittamista ja hämmästyi vihapostista – Ministeriö ei valmistele rajoituksia - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

Helsingin sote-johtaja ehdotti alkoholin myynnin rajoittamista ja hämmästyi vihapostista – Ministeriö ei valmistele rajoituksia

Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole ryhdytty valmistelemaan rajoituksia alkoholin myyntiin.

Alkot saavat edelleen pitää ovensa auki. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Julkaistu: 29.3. 18:07, Päivitetty 29.3. 18:39

Pitäisikö alkoholin myyminen lopettaa kokonaan?

Tätä ehdotti Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, erikoislääkäri Juha Jolkkonen Twitter-viestipalvelussa lauantaina.

Jolkkonen haluaa nyt tarkentaa viestiään, mutta on edelleen samaa mieltä: alkoholinkulutukseen tulisi nyt puuttua.

Siitä kertoo sekin, mitä tapahtui, kun hän julkisti oman ehdotuksensa.

Jolkkoselle alkoi virrata vihapostia. Sitä ei ole hänen mukaansa vielä koskaan tullut yhtä paljon kuin nyt.

”Olen todella huolissani, ja päivitykseni oli huolenilmaus. En ole ajamassa kieltolakia, vaan toivon, että tästä asiasta voidaan keskustella”, Jolkkonen sanoo.

Vihapostin sisältö ja määrä ovat lisänneet hänen huoltaan.

”Alkoholiin liittyy selvästi hyvin voimakkaita tunteita, ja se herättää intohimoja. Minulle on lähetetty viestejä, joissa sanotaan, että kotona olemista puolison ja lasten kanssa ei kestä, jos ei saa edes alkoholia.”

Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole vielä ryhdytty pohtimaan mahdollisia rajoituksia alkoholin myyntiin.

Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen arvioi kuitenkin sähköpostin välityksellä, että valmiuslaki ei kovin helposti mahdollistaisi tällaisia toimia. Hän ei tarkentanut, miksi valmiuslaki ei onnistuisi juuri tässä asiassa.

Toinen ongelma myyntirajoituksissa on se, että merkittävä osa alkoholimyynnistä tapahtuu päivittäistavarakaupan kautta.

”Alkoholin kasvanut kulutus ei tietysti sovi hyvin yhteen kotona olemisen kanssa. Sen me tiedämme”, sanoo johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosastolta.

Hän kuitenkin uskoo yhä ennaltaehkäiseviin keinoihin.

”Meillä on edelleen ennaltaehkäisyn ja ehkäisevien palveluiden osalta monia keinoja käytössä, ja niihin pitäisi nyt keskittyä.”

Jo nyt on viitteitä siitä, että alkoholinkäyttö olisi kasvanut koronaviruksen myötä.

Alkon myynti on kasvanut, ja muun muassa hanaviinipakkausten myynti on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Maaliskuun tavallista korkeampi alkoholinkulutus näkyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoissa.

Virossa alkoholin myyntiä on jo rajoitettu, samoin Grönlannissa, missä pääkaupungissa Nuukissa alkoholin myynti lopetettiin kokonaan lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi.

Alkoholin myynnin lopettamiselle tai rajoittamiselle olisi sikäli perusteita, että valtioneuvosto on lopettanut lähes kaiken sellaisen toiminnan, joka ei ole aivan välttämätöntä. Sen sijaan alkoholinkäytön lisääntymisen seurauksena saattaa ilmetä laajoja ongelmia.

Asiaan kiinnitti huomiota viimeksi A-klinikan toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki. Hän arveli perjantaina HS:ssa, että suomalaisten alkoholinkulutuksessa tikittää aikapommi.

Suomessa noin 70 000 lapsen vanhemmilla on päihdeongelma, ja poikkeusoloissa näiden lasten ja heidän vanhempiensa on aiempaa hankalampaa saada apua. Lisääntynyt vapaa-aika ja baarien ja ravintoloiden sulkeutuminen voi lisätä kotona juomista. Sen puolestaan on havaittu lisäävän lähisuhdeväkivaltaa. Näin on koronavirusepidemian myötä käynyt esimerkiksi Australiassa.

Kun työn ja lasten koulunkäynnin arkirutiinit ovat poissa, voi alkoholinkulutus huomaamatta kasvaa.

Suomessa on paljon perheitä, joissa tavallisessa arjessa vanhempien alkoholinkulutus on aisoissa, mutta poikkeustilanteessa ilman arkirutiineja voi huomaamatta repsahtaa, erikoislääkäri Jolkkonen sanoo.

”Alkoholiin liittyy paljon perheiden sisäisiä ongelmia. On suuri huoli, että lapsilla ja nuorilla on tällaisissa perheissä nyt todella hankalaa.”

Alkoholin riskikäyttö on Suomessa edelleen hyvin yleistä, vaikka kokonaiskulutus onkin viime vuosina laskenut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan yli puoli miljoonaa aikuista suomalaista juo liikaa ja liian usein.

Yksi alkoholinkulutukseen liittyvä ongelma on se, että reippaasti yli puolet riskikäyttäjistä ei tunnista itseään riskikäyttäjiksi vaan pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Riskikäyttönä pidetään naisten kohdalla seitsemää annosta viikossa, miehillä 14 annosta viikossa.

Alkoholi aiheuttaa myös merkittävän määrän tapaturmia ja kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

”Meillä on päivystykset pian todella pahasti ruuhkautuneita, ja päihteiden käyttöön liittyy muun muassa vakavia tapaturmariskejä. Aivan tavallisena päivänäkin päivystystapaukset liittyvät usein päihteidenkäyttöön. Olisi toivottavaa, että se ei kuormittaisi sosiaali- ja terveydenhuoltoamme tässä tilanteessa”, Jolkkonen sanoo.

Alkoholin saatavuuden rajoittaminen yhtäkkiä ilman tuntuvia tukitoimia voisi tuoda alkoholisteille vakavia vieroitusoireita. Lisäksi pelkona on, että alkoholin myynnin rajoittaminen johtaisi joukkoryntäykseen ja hamstraamiseen.

”Ymmärrän tietysti, että jos hanat laitetaan kerralla kiinni, niin siihen liittyy monia ongelmia. Mielestäni tästä asiasta on voitava käydä asiallista keskustelua.”

Jolkkosen mielestä jonkinlaisiin rajoituksiin voisi olla hyvä ryhtyä.

”Myynnin rajaaminen olisi hyvä idea. Se vähentäisi ainakin spontaania hankkimista.”

Alkoholi ei hänen mielestään ole sellainen perusoikeus, josta ei voisi vaikeana hetkenä tinkiä. Jolkkosen mukaan on pelottavaa, kuinka suureksi osaksi ihmisten elämää alkoholi on osoittautunut.

”On kummallista, jos ihmisiä ei huolestuta perusoikeuksien, kuten liikkumisen, rajoittaminen, mutta se huolestuttaa, jos ei saa nauttia lauantaisin pienpanimo-oluita. Se on mielestäni todella huolestuttavaa.”

Koronavirus|Helsingin Sanomien seuranta epidemian vaikutuksista Suomessa ja maailmalla

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat