Tuhannen oppilaan koulussa keksittiin keino vastata nuorten yksinäisyyteen ja hätään: päivystävä turvallinen aikuinen - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Koulut

Tuhannen oppilaan koulussa keksittiin keino vastata nuorten yksinäisyyteen ja hätään: päivystävä turvallinen aikuinen

Alina Suvitie ja Kamal Palani Jafi ovat poikkeusoloissakin valmiina, kun koululaista huolettaa tai on vain tylsää tai tuntuu, että päät kolisevat kotona yhteen.

Kouluvalmentaja Kamal Palani Jafi tekee töitä Aito-koira kaverinaan kotoaan käsin.

Julkaistu: 30.3. 2:00, Päivitetty 30.3. 8:13

Mitä voi tehdä, kun koululainen kokee olonsa yksinäiseksi tai häntä pelottaa?

Kannelmäen koulussa tähän on keksitty ratkaisu, tai oikeastaan heitä on kaksi: kouluvalmentaja Kamal Palani Jafi ja resurssiopettaja Alina Suvitie.

Kun koulut menivät kiinni, molemmat alkoivat kiivaasti ottaa yhteyttä oppilaisiin sähköisesti ja soittamalla.

He halusivat kertoa, että vaikka tulisi mikä, he ovat edelleen lasten ja nuorten turvana. Heihin saa edelleen yhteyden, jos haluaa jutella.

Helsingin kaupungin kouluissa on töissä kymmenkunta kouluvalmentajaa osana lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää Mukana-ohjelmaa.

”Tämä on nuorisotyötä, mutta supererityistä sellaista”, kouluvalmentaja Jafi kuvailee. Hän tukee ja auttaa jostain syystä sitä paljon tarvitsevia koululaisia luokilla 5–9.

Osa hänen työstään koskee laajempia koululaisten joukkoja. Hän vetää erilaisia keskusteluryhmiä, opettaa tunnetaitoja, sovittelee riitatilanteita välitunneilla.

”Normaalisti me olemme läsnä kaikkialla koululla, missä lapsetkin”, Suvitie kuvailee. Hän keskittyy pienempiin koululaisiin, vetää kerhoja ja välituntitoimintaa, selvittelee ristiriitoja ja on mukana osalla tunneista.

Jafin ja Suvitien työpaikka Kannelmäen peruskoulu on yli tuhannen oppilaan useassa eri osoitteessa toimiva koulu. Kun poikkeustila oli alkamassa, koululla mietittiin kiireesti, miten lapset ja nuoret saisivat puheyhteyden muihinkin turvallisiin aikuisiin kuin omaan opettajaan.

He sekä ottivat suoraan yhteyttä moniin koululaisiin että kertoivat, että heihin saa olla yhteydessä koska vain.

Jafin työajasta iso osa kuluu nyt somessa ja erilaisissa viestijärjestelmissä. Wilma ja puhelin ovat myös käytössä, mutta nuorten kanssa hänestä parhaiten tuntuvat nyt toimivan videopuhelut, joko ryhmässä tai kahdestaan. Hän myös kuvaa pieniä videotervehdyksiä nuorille, apunaan vaimonsa.

Kamal Palani Jafi kuvaa myös ulkona videoita. Usein hänen vaimonsa Anna Silverstén huolehtii kuvaamisesta.

Pienempien lasten kanssa ihan puhelimessa puhuminen toimii usein. Suvitie kertoo esimerkiksi juuri käyneensä etänä lenkillä yhden koululaisen kanssa. Tämä halusi lähteä ulos mutta jutella samalla. Niinpä Suvitie lähti itsekin lenkille kännykkä mukana. Käveltiin yhdessä vaikka eri paikassa.

Eri luokille ja pienemmille kaveriporukoille on myös perustettu omia ryhmiä esimerkiksi Whatsappiin.

”Paljon auttaa, että me olemme jo tuttuja ja meihin voi luottaa”, Jafi kertoo.

Mikä lapsia ja nuoria nyt sitten mietityttää?

”Osa soittaa vaan sanoakseen moi. Ikään kuin he haluaisivat tarkistaa, että olemme edelleen olemassa”, Suvitie kuvailee.

Hän on myös paljon neuvonut tehtävien tekemisessä ja erilaisten sähköisten järjestelmien käyttöönotossa. Osalla lapsista on yksinkertaisesti tylsää, kun kaverit ja ehkä harrastuksetkin ovat poissa.

”Moni nuori kokee syvää yksinäisyyttä”, sanoo Jafi. Kavereita on ikävä. Osa kaipaa aikuista varsinkin päivällä. Toisilla on vanhempien kanssa jatkuvasti riita päällä, kun kaikilla on hermot kireällä.

Osaa pelottaa itse koronavirus. Tähän ammattilaiset pyrkivät vastaamalla paitsi rauhoittelemalla, myös tarjoamalla ajantasaista tietoa.

Lisäksi nuoret kyselevät paljon omasta tulevaisuudestaan, varsinkin jos yläkoulun loppu häämöttää. He pelkäävät, että itsenäisyyttä vaativa etäopiskelu ei sovi itselle – että poikkeustila tekee mahdottomaksi saavuttaa omat tulevaisuuden haaveet.

Yksinäisyyttä lievittääkseen ammattilaiset ovat itse tavoitettavissa. Toinen keino on auttaa lapsia ja nuoria löytämään muita samoja asioita läpi käyviä ikätovereita sähköisten palvelujen avulla.

Konflikteihin vanhempien kanssa ja tulevaisuutta koskevaan epävarmuuteen Jafi kertoo tarjoavansa useita mahdollisia ratkaisuja. On selvää, että kaikki työkalut ja konstit eivät sovi kaikille, mutta kaikenlaista voi kokeilla.

Hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jossa vanhemmat olivat hermostuneita siitä, että teini ei millään alkanut napakasti tehdä koulutehtäviään aamuisin.

”Päätimme kokeilla sellaista vaihtoehtoa, että hän käy joka päivä alkuun happihyppelyllä yksinään ja aloittaa vasta sitten. Hänellä tämä näyttäisi toimivan, jollain toisella välttämättä ei. Mutta jos suunnitelma A epäonnistuu, keksimme kyllä suunnitelmat B:n, C:n ja D:n yhdessä.

Läppäri on toinen tärkeä työväline nyt, Aito-koira osallistuu tässäkin työntekoon.

Voitaisiinko samankaltaista työtä tehdä joka koululla? Kannelmäestä arvellaan, että monenlaista varmasti nyt yritetäänkin tehdä.

”Sen olen jo huomannut, että vaikka tämä on oppilaille aivan uusi tilanne, nuorille viestiminen näin on luontevaa. Tämä toimii”, sanoo Suvitie.

Mihin nuori voi ottaa yhteyttä?

Helsingissä koulupsykologit ja kuraattorit ovat töissä, ja heihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Oppilaille ja vanhemmille on myös arkisin kello 10–16 toimiva chat verkossa osoitteessa jelppii.fi. Sivulle on koottu myös reittejä eteenpäin muiden auttajien luokse.

Monet tarjoavat keskusteluapua verkossa tai puhelimella: esimerkiksi tästä jutusta löydät linkkejä eri-ikäisille tarkoitettuihin palveluihin.

Ohjeita|Oletko yksin? Katso täältä, miten palvelevat puhelimet ja chatit auttavat koteihinsa eristäytyneitä

Lasten uutiset|Konrad Nyberg, 9, opettaa etänä lapsille, miten jongleeraaminen onnistuu

Koulut|Helsingin kouluihin ei syntynyt maanantaina ryntäystä – ”Olen tässä ihan rauhallisin mielin”, sanoo opetusjohtaja

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?