Insinöörin ja hänen puolisonsa hautakivi päätyi louhekasaan Jätkäsaaressa, Helsinki aloitti selvityksen - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Täyttömaa

Insinöörin ja hänen puolisonsa hautakivi päätyi louhekasaan Jätkäsaaressa, Helsinki aloitti selvityksen

Hautakivi pilkottaa louhekasassa, jossa on noin neljän Eduskuntatalon tilavuuden verran täyttömaaksi menossa olevaa kiviainesta. Tällaisen ei pitäisi olla mahdollista.

Katja Kotikoski valokuvasi erikoiseen paikkaan joutuneen hautakiven kävelyllään viikonloppuna. Kuva: Katja Kotikoski

Julkaistu: 30.3. 13:34, Päivitetty 30.3. 13:37

Helsingin Jätkäsaaressa asuvan Katja Kotikosken päiväkävely sai lauantaina yllättävän käänteen, kun näköpiiriin osui louhekasassa lojunut hautakivi.

Jätkäsaaren kärkeen päätynyt kivi vaikuttaa alun perin kuuluneen vuonna 1866 syntyneelle insinöörille ja tämän vuonna 1869 syntyneelle vaimolle. Ruotsinkieliset kaiverrukset ”ingeniören” ja ”hans maka” näkyvät likimain kokonaan, mutta nimet jäävät osittain tavanomaisen täyttömaalohkareen alle.

”Siinä se oli tienposkessa. Kyllä se vähän hätkähdytti”, Kotikoski kertoo.

Hautakiven ympärillä oli Kotikosken mukaan muutakin kiviainesta, joka voisi olla peräisin hautausmaalta. Ainakin jonkinlaiset pylväät näyttivät hänen mukaansa siltä.

Paitsi hautakiven päätyminen osaksi täyttömaata myös siihen kytkeytyvät vuosiluvut pohdituttavat Kotikoskea. Hän kertoo muistokivien vuosilukujen kiinnostavan häntä ylipäätään, joskin aiemmin hän on tutkaillut niitä vain hautausmailla.

”Silloin harvoin kun hautausmailla käyn, niin katselen vuosilukuja ja yritän etsiä mahdollisimman vanhan. Minun mielestäni tämä ei ollut erityisen vanha.”

Helsingin seurakuntayhtymän nykyisten sääntöjen mukaan uusi hautapaikka lunastetaan 25 vuodeksi. Sen jälkeen haudan hallinta-aikaa voi pidentää tai sitten hauta päätyy uusiokäyttöön.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna siis huomattavasti Jätkäsaaren kiveä uudempiakin hautakiviä poistetaan hautausmailta.

Helsingin kaupungin täyttömaakasaan sellaisia ei kuitenkaan pitäisi päätyä, kertoo massakoordinaattori Mikko Suominen.

”Se [louhe] tulee Helsingin kaupungin omilta työmailta, mutta eihän hautakiviä normaalisti infrahankkeissa käytetä”, Suominen sanoo.

Joskus sellaistakin on tosin sattunut. HS uutisoi kesällä 2017 hautakiven palasesta, joka oli päätynyt katukiveksi Espoon Suurpellossa.

Täyttömaaksi kierrätettävä kiviaines on puolestaan peräisin työmailta, joissa kalliota on louhittu esimerkiksi uuden kadun tai puiston tieltä.

”Massa-Mikkonakin” työpiireissään tunnettu Suominen ei ole koskaan aiemmin törmännyt hautakiviin louhekasoillaan.

”Tämä on minulle ensimmäinen kerta tässä kymmeneen vuoteen, että hautakivet alkavat tuppautua nokan eteen. Kerta se on ensimmäinenkin.”

Suominen antoi HS:n yhteydenoton jälkeen alaisilleen tehtäväksi etsiä hautakivi. Sen jälkeen kivi dokumentoidaan, ja Suominen tutkii, pystyikö sen reittiä Jätkäsaaren louhekasalle jäljittämään tarkemmin.

Selvityksessä on myös, onko louhekasaan päätynyt mahdollisesti enemmänkin hautakiviä

Vaikka hautakiven paikka ei käytöstä poistamisensakaan jälkeen ole ensisijaisesti maantäyttökohteissa, näkee Suominen Jätkäsaaren tapauksessa myös valoisan puolen.

”Ehkä insinööri on ihan tyytyväinen, kun on päässyt uuteen kantakaupunkiin. Kiertokulkua”, hän pohtii.

Kenen insinöörin haudalla kivi sitten on mahdollisesti aiemmin seisonut?

Katja Kotikoski julkaisi hautakivestä ottamansa valokuvan Jätkäsaari-liikkeen Facebook-ryhmässä. Sen kirvoittamassa keskustelussa nousi nopeasti esiin jo lähes sata vuotta sitten kuollut mies, johon kaiverrukset näyttäisivät sopivan.

Täyttä varmuutta insinöörin taustasta ei toistaiseksi ole, koska hautakivessä näkyvät tiedotkin ovat osittain toisen lohkareen peittämiä.

Kivi kuitenkin vaikuttaisi olleen alun perin kunnioittamassa toimitusjohtajana työskennelleen ja vuonna 1928 kuolleen insinöörin muistoa. Myös hänen johtamansa vesi-, lämpö- ja viemärijohtoasennuksia tehnyt yritys on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

Louhe sen sijaan jatkaa kiertokulkuaan, ja Jätkäsaari on sille vain lyhyt välietappi.

”Nyt on noin neljän Eduskuntatalon verran louhetta kasalla, eli varsin massiivinen kasa. Hernesaaren esirakentaminen on alkamassa todennäköisesti parin kuukauden sisällä”, massakoordinaattori Suominen kertoo.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat