Kuka on syyllinen parinsadan miljoonan euron epäonnistumiseen? Oikeus antaa välituomion HKL:n ja Siemensin riidassa - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Automaattimetro

Kuka on syyllinen parinsadan miljoonan euron epäonnistumiseen? Oikeus antaa välituomion HKL:n ja Siemensin riidassa

Ensin Helsingin käräjäoikeus ratkaisee sen, kumpi oli syypää automatisoinnin epäonnistumiseen.

Automatisointiurakan aikana vuonna 2014 Vuosaaren asemalla testattiin laituriovia.

Julkaistu: 31.3. 2:00, Päivitetty 31.3. 9:39

Helsingin käräjäoikeus antaa tiistaina välipäätöksensä Siemensin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) sopimusriidasta, joka koskee myttyyn mennyttä metron automatisointia.

Ennakkotietojen mukaan oikeus kertoo, kumpi on syypää automatisoinnin epäonnistumiseen. Mittavista korvausvaateista oikeus antaa ratkaisunsa myöhemmin.

Järjestelmätoimittaja Siemens vaatii korvauksina 175 miljoonaa euroa HKL:ltä ja Länsimetro oy:ltä. HKL ja metroyhtiö vaativat Siemensiltä 200 miljoonaa euroa.

HKL purki automatisointisopimuksen yksipuolisesti vuonna 2015, kun hanketta oli tehty kuusi vuotta.

Siemensin ja HKL:n sopimusriidan käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa vuoden 2018 lokakuussa.

Oikeuden tiistainen välipäätös on merkittävä, mutta lähtökohtaisesti vasta ensimmäinen askel pitkässä ja kalliissa oikeusprosessissa. Osapuolet ovat syvästi erimielisiä lähes kaikista asioista.

Yhdeksän kuukautta kestänyt salikäsittely päättyi viime kesäkuussa.

Käräjäoikeuden ratkaisusta jompi kumpi osapuoli melkoisella varmuudella valittaa hovioikeuteen.

Epäselvää on vain se, saako jo tiistaisesta välipäätöksestä valittaa ylempään oikeusasteeseen vai pitääkö osapuolten odottaa ensin käräjäoikeuden ratkaisua korvausasiassa.

Helsingin käräjäoikeuden historian suurimmasta korvausasiasta odotetaan päätöstä kuukausien kuluttua, kenties vasta ensi vuoden puolella. Sitä edeltää todistajien ja kirjallisten todisteiden kuuleminen.

Käytännössä käräjäoikeus ratkaisee nyt, oliko HKL:llä oikeus irtisanoa hankintasopimus yksipuolisesti. Jos oikeus hyväksyy HKL:n menettelyn, se katsoo, että sopimuksen purkuun oli riittävät perusteet.

HKL:n näkemyksen mukaan sillä oli useita sopimuksellisia perusteita purkupäätökseen, joista hankkeen viivästyminen oli tärkein.

Sopimuksen mukaan tilaaja voi purkaa sopimuksen, jos yksikin toimituserä viivästyy enemmän kuin 12 kuukautta.

Sopimuksen purkuhetkellä useat toimituserät olivat rankasti myöhässä. HKL arvioi, että automatisoinnin valmistumiseen menisi parhaassakin tapauksessa vähintään kolme vuotta.

Siemens pitää HKL:n toimimattomuutta olennaisena perusteena viiveille. Oikeudenkäynnin aikana Siemens on luetellut HKL:n monia puutteita yhteisen automatisointiprojektin aikana.

Vuonna 2014 Siemensin asentajat asensivat automaatiotekniikkaa HKL:n metrojunaan.

Sopimusriidan keskiössä on alkuperäinen hankintasopimus eli mitä tarkalleen ottaen tilaaja tilasi ja järjestelmätoimittaja lupasi toimittaa.

Osapuolet lukevat hankintasopimusta kovin eri tavoin. HKL vetoaa siihen, että hankintasopimuksessa tilattiin kokonaistoimitus, ja se tarkoittaa myös liikkuvia junia. Jo ennakkoon oli tiedossa, että Helsingin vanhojen metrojunien muuttaminen automaattiajoon olisi erittäin vaikea tehtävä.

Siemens taas argumentoi, ettei hankintasopimuksessa puhuta junamuutoksista, vaan automaattijärjestelmän kokonaistoimituksesta.

Siemensin todistajat kertoivat oikeudessa, että yhtiö joutui analysoimaan yli vuoden ajan vanhojen junien komponentteja, koska HKL:llä ei ollut käden ulottuvilla kaikkia automatisointiin tarvittavia lähtötietoja. Tätä Siemens on pitänyt hankintasopimukseen kuulumattomana lisätyönä.

Siemens pitää HKL:n tapaa tulkita hankintasopimusta moitittavana ja katsoo, että se laiminlöi tilaajalle kuuluvia velvoitteita. Sen olisi pitänyt antaa kaikki tarvittavat tiedot oikeaan aikaan.

Metron automatisointia oli valmisteltu Helsingissä jo ennen kuin länsimetrosta tehtiin päätöksiä. Automatisoinnin kuviteltiin mahdollistavan lyhyet laiturit uusilla metroasemilla, koska tiiviillä vuorovälillä junakalustoa voitiin lyhentää.

Viisi vuotta sopimuksen purkamisen ja 12 vuotta sopimuksen allekirjoituksen jälkeen metrojunissa on yhä kuljettajat.

HKL on kuitenkin jo selvittänyt, miten metron kapasiteetti voidaan turvata tulevina vuosina, koska matkustajamäärien oletetaan kasvavan etenkin Espoossa. Espoon rakennustahti metroradan varressa on ollut jopa ennakko-oletuksia kiivaampaa.

Kuljettajametron rajat voisivat tulla vastaan 2030-luvulla. Yksi tulevaisuudessa häämöttävä vaihtoehto on uusi automatisointiurakka.

Riita sadoista miljoonista

HKL ja Siemens allekirjoittivat sopimuksen metron automatisoinnista vuonna 2008.

HKL sanoi sopimuksen irti vuoden 2015 tammikuussa.

Sopimusriidan käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa vuoden 2018 lokakuussa.

Käräjäoikeus antaa välipäätöksen asiassa tiistaina.

HS-analyysi|Metron automatisointi­riita on veron­maksajan kannalta huolestuttava kolmesta syystä, joista vain kaksi ensimmäistä liittyy rahaan

Siemens: HKL oli kyvytön, haluton ja pakoili vastuuta metron automatisointi­hankkeessa

HKL kaatoi automaatti­metron epä­onnistumisen täysin Siemensin syyksi, perjantaina Siemens vastaa

Länsimetro on menossa aivan tukkoon lähi­vuosina – ratkaisua etsitään kalliista automatisoinnista, joka jo kerran päättyi maha­laskuun

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat