Tyrmätty Helsinki - Kaupunki | HS.fi

Kasperi Saaren uusi U14-hotelli ehti olla vain kolme päivää auki ennen kuin se suljettiin. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Tyrmätty Helsinki

HS kysyi hotelliyrittäjä Kasperi Saarelta, pormestari Jan Vapaavuorelta ja professori Piia Jallinojalta, miten Helsingin urbaani elämä ja elämystalous selviää koronakriisistä.

Julkaistu: 4.4. 2:00, Päivitetty 4.4. 9:02

Omistaja istuu yksin upouuden hotellinsa aulassa ja vastaa puhelimeen.

”Onko hyvä hetki?”

”Noh, tänä päivänä kaikki hetket ovat joko yhtä hyviä tai yhtä huonoja.”

Vielä viime syksynä Kasperi Saaren puheenparsi oli täynnä intoa ja ideoita, mutta nyt Helsingin hotelli- ja ravintola-alan vanha tekijä kuulostaa huolestuneelta.

Koronaviruspandemia iski Unioninkadulle rakennettuun U14-hotelliin rajulla tavalla. Juuri, kun uusi hotelli ja ravintola tulivat valmiiksi, Suomi meni kiinni. Hotelli ehti olla auki vain kolme päivää.

Saaren mukaan juuri hotellit ja ravintolat ovat sitä alaa, joihin rajoitukset vaikuttavat kovimmin ja ensimmäisinä.

Saari ei uskalla edes arvailla, milloin Helsinki, Suomi, Eurooppa ja maailma ovat heräämässä henkiin koronan aiheuttamasta poikkeustilasta.

”Tämä on maailmanlaajuinen aalto, jota on vaikea hahmottaa.”

Lue lisää: Kasperi Saari – harrastuksena hotellit (HS 16.9.2019)

Helsingin pormestari on juossut paikasta toiseen viime viikot. Kokoukset, tiedotustilaisuudet ja haastattelut on aikataulutettu tiukasti. Kaupunkilaisilla on huoli tulevasta.

”Koko hereilläoloaika on hoidettu korona-asioita”, Jan Vapaavuori (kok) sanoo.

Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessa (HS 27.3.) pormestari kirjoitti, että korona iskee juuri niihin asioihin, joiden vuoksi Helsingissä halutaan asua. Vapaavuori korosti, että kyseessä on paitsi terveys- ja talouskriisi niin myös sosiaalinen kriisi.

Korona vaikuttaa erityisen kovaa helsinkiläiseen elämäntapaan ja niihin yrittäjiin, jotka myyvät erilaisia urbaaneja elämyksiä.

”Autiot kadut eivät saa haavoittaa rakkauttamme täysiin toreihin, kaupungin vilskeeseen ja sen omaperäiseen rosoisuuteen”, hän kirjoitti.

Lue lisää: Vapaavuori: Epidemia koettelee Helsingin vahvuuksia

Pormestari Jan Vapaavuori on pitänyt useita tiedotustilaisuuksia helsinkiläisille poikkeusajan aikana. Kuva: Leif Rosas

Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja kertoo, että hänen itsensä kohdalla kotikokkailu on lisääntynyt poikkeusoloissa. Ravintoloissa haagalainen ei ole vieraillut, ja noutoruokaa on haettu vain kerran suosikkiravintola Daddy Greensistä Töölöstä.

Ruokakysymyksiin urallaan perehtynyt Jallinoja epäilee, että ravintoloiden sulkeminen vaikuttaa ihmisiin ainakin kahdella tavalla. Osa jatkaa tai kokeilee ravintoloiden kotiinkuljetuksia ja löytää sen helppouden, mutta toiset satsaavat täysillä kokkaamiseen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että eri puolilla Helsinkiä valinnan mahdollisuudet ovat aivan erilaisia. Myös se, miten arkista ravintolaruoka ihmisille on, vaihtelee.

”Joka tapauksessa monet tulevat nyt opetelleeksi jotain, mitä he eivät ole ennen tehneet.”

Piia Jallinoja haki pizzat kotiin suosikkiravintolastaan Töölöstä. Kuva: Kimmo Penttinen

Monelle Helsinki on tarkoittanut ensisijaisesti kotikulmien kuppiloita, Suomen komeimpia kulttuuritapahtumia, viliseviä kauppahalleja, ystävien tapaamista, haahuilevia kiinalaisturisteja ja naapuruston kaupunginosajuhlia. Kaiken tämän ympärillä pyörivä ekosysteemi on massiivinen.

Nyt koronavirus on hiljentänyt tämän puolen Helsingistä sekä yrittäjiltä että kuluttajilta kokonaan.

Ravintoloissa, kahviloissa ja baareissa istuminen kielletään toukokuun loppuun saakka. Rajojen sulkeminen on pysäyttänyt matkailun ulkomailta ja Suomen sisältä. Kokoontumisrajoitukset halvaannuttavat kulttuurialaa ja tapahtumia.

”Mitä isompi kaupunki, sitä enemmän kärsitään. Helsingissä elämyspalveluita on suhteellisesti enemmän kuin missään muualla”, Vapaavuori sanoo.

Pormestari tarkoittaa sitä, että Helsinki tunnetaan vahvana matkailu- ja kongressikaupunkina, joka nojaa juuri kulttuuriin, tapahtumiin, ravintoloihin ja muihin elämyspalveluihin. Rajoitusten negatiiviset vaikutukset kohdistuvat laajasti juuri tälle kentälle. Esimerkiksi tapahtuma- ja viestintätoimistot tuovat ihmisiä ja ostovoimaa Helsinkiin.

Muut isoimmat kaupungit kuten Vantaa ja Espoo ovat rakenteeltaan hyvin toisenlaisia.

Myös hotelliyrittäjä Kasperi Saari tunnistaa sen, että kriisi osuu suoraan Helsingin perinteisiin vahvuuksiin. Jälkikäteen ajatellen oli hyvä, että hän luopui suurista ravintola- ja hotteliomistuksistaan ennen koronakriisiä, mutta uusiin hotellihankkeisiin tilanne vaikuttaa kovaa.

”Helsinkiin tullaan muualta maailmasta ja Suomesta, mutta nyt rajat ovat kiinni. Ja jos joku tänne pääsee, hänellä on kahden viikon karanteeni. Asiakkaita ei ole enää ollenkaan”, Saari sanoo.

Saari sanoo ymmärtävänsä, että ravintolat oli suljettava. Silti hän kummastelee sitä, että toimiala ei saa satunnaisten vuokrahelpotusten lisäksi muuta merkittävää apua.

”Ravintoloita on sitten ihan suoraan kielletty harjoittamasta tavallista liiketoimintaansa. Se on käsittämätöntä.”

Lue lisää: Helsinkiin pitäisi valmistua tuhansia hotellihuoneita lähivuosina, mutta asuuko niissä kukaan? ”Ei taida enää pian olla kovin paljon hotellibuumia”

Kasperi Saari esitteli U14-hotellinsa työmaata HS:lle syyskuussa. Kuva: Kimmo Penttinen

Professori Piia Jallinoja sanoo, että Helsingin ravintolamaailmaan jää varmasti kriisin seurauksena pysyviä jälkiä.

Väistämättä joillekin yrityksille kriisin pitkittyminen aiheuttaa suuria vaikeuksia tai jopa konkurssin, mutta jotain hyvääkin voi tapahtua. Jallinoja puhuu innovaatioista. Ravintoloiden nouto- ja kotiinkuljetusmahdollisuuksia on jo uudistettu nopeasti.

”Historia tuntee paljon sellaista, että sota- tai poikkeustila on tuottanut uusia ideoita, joita on sitten rauhan aikana pystytty jatkojalostamaan.”

Vapaavuorikin on sitä mieltä, että maailma ei ole enää entisensä koronakriisin jälkeen. Hän uskoo esimerkiksi etäkokousten lisääntyvän, mikä vähentää työmatkoja. Tähän yritysten on reagoitava.

”Kaikki ei palaa täysin ennalleen. Kaikki joutuvat pohtimaan sitä, miten uudessa kriisinjälkeisessä maailmassa toimitaan.”

Todennäköisesti myös kaupunkilaisten kulutustottumukset ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat.

Jallinoja on jo ehtinyt kiinnittämään huomiota siihen, että ruokapuheessa eettisyyden merkitys on jäänyt taka-alalle akuutin hädän keskellä.

”Ihmisten päähän ei oikein mahdu kuin yksi kriisi kerrallaan. Ilmasto- ja kansanterveysongelmat eivät ole kuitenkaan vielä ratkenneet.”

 ”Pää täytyy pitää kylmänä.”

Mutta mitä silloin tapahtuu, kun poikkeustila joskus päättyy?

Kasperi Saari toivoo, että kaupunkilaisiin on patoutunut kotioloissa sosiaalista kaipuuta, joka purkautuu sitten, kun on taas mahdollista tavata toisia ihmisiä eri ympäristöissä.

”Tärkeää on se, että ihmisillä on vielä silloin töitä, jotta kuluttaminen on ylipäänsä mahdollista”, Saari sanoo.

Saaren mukaan yrittäjillä ei ole toistaiseksi muuta vaihtoehtoa kuin sinnitellä ja odottaa parempia aikoja, jotka ovat ennemmin tai myöhemmin tulossa.

”Pää täytyy pitää kylmänä.”

Vapaavuorikin on toiveikas sen suhteen, että ihmiset todella ottavat kaupungin heti jälleen omakseen, kun se on mahdollista.

”Tulemme näkemään, miten tärkeää kaupunkilaisille on urbaani elämä, vilske ja pöhinä. Monien asioiden arvon ymmärtää vasta, kun niitä ei ole.”

Professori Jallinoja uskoo myös siihen, että Helsingin ravintolamaailmassa nähdään jonkinlainen piikki, kun ihmiset voivat taas viettää aikaansa vapaasti. Moni saattaa juhlistaa normaalielämän palautumista esimerkiksi pitkän kaavan ravintolaillallisella ystävien kanssa.

”Niille, jotka ovat saaneet pitää työnsä koko kriisin ajan, on saattanut jopa kertyä ylimääräistä rahaa, kun sitä ei ole päässyt kuluttamaan”, Jallinoja sanoo.

”Mutta perheissä, joissa on ollut lomautuksia ja irtisanomisia, tilanne on hyvin toisenlainen. Sekin pitää muistaa.”

Pormestari Vapaavuori haluaa joka tapauksessa valaa kaupunkiinsa uskoa.

Vapaavuori uskoo, että turistit palaavat Helsinkiin, kun globaali matkailu asettuu taas vanhoihin kantimiinsa. Siihen voi kuitenkin mennä pitkäkin aika.

Hän pitää varmana, että ihmisten pohjimmainen halu kokea uusia paikkoja ja elämyksiä ei katoa mihinkään.

Vapaavuori jopa uskoo, että Helsingin asema matkailukaupunkina saattaa parhaassa tapauksessa parantua. Loputtomiin toistettu brändilause ”maailman toimivin kaupunki” saattaakin olla erinomainen myyntivaltti epävarmassa maailmassa.

”Viestini on se, että yritetään kaikki ylläpitää uskoa. Helsinki on edelleen hieno kaupunki.”

Kasperi Saari, 67, harrastaa hotellien omistamista, ja pian hän avaa Helsinkiin maailman suurimman ketjun huippu­hotellin

Vieraskynä|Epidemia koettelee Helsingin vahvuuksia

Majoitus|Helsinkiin pitäisi valmistua tuhansia hotellihuoneita lähivuosina, mutta asuuko niissä kukaan? ”Ei taida enää pian olla kovin paljon hotellibuumia”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat