Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset pohtivat, kauanko he jaksavat sinnitellä suljettujen rajojen sisällä: ”Voi olla, että lapsen syntymäpäiville ei tule kavereita eikä isää” - Kaupunki | HS.fi

Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset pohtivat, kauanko he jaksavat sinnitellä suljettujen rajojen sisällä: ”Voi olla, että lapsen syntymäpäiville ei tule kavereita eikä isää”

Toistaiseksi ulkomainen työvoima on pysynyt Suomessa, mutta pääsiäisen lomat saattavat jo vaikuttaa joidenkin päätökseen lähteä kotiin.

Helsingin ja Tallinnan väliset lautat kuljettavat enää lähinnä rahtiliikennettä maiden välillä.

4.4.2020 20:17

Betonityöntekijä Janar Liivakilla oli jo lauttaliput varattuna pääsiäiseksi Helsingistä Tallinnaan. Suunnitelmissa oli viettää pitkät pyhät puolison ja kahden lapsen kanssa kotona Viron Rakveressa.

Nyt pyhät kuitenkin vierähtävät Suomessa, kuten tuhansilla muillakin Suomessa työskentelevillä ulkomaalaisilla, jotka eivät uskalla lähteä kotiin, koska tietoa paluupäivästä ei ole.

”Laivayhtiö perui liput, mutta en olisi muutenkaan lähtenyt, koska takaisin ei olisi enää päässyt”, Liivak kertoo Skype-haastattelun kautta HS:lle.

HS haastatteli Liivakia kaksi viikkoa sitten torstaina, kun Suomi pani rajan kiinni ja kielsi muun kuin välttämättömän työmatkaliikenteen.

Virolaisten ja Viron kautta tulevien työntekijöiden piti päättää, jäädäkö Suomeen vai lähteäkö kotiin. Pian samaan tilanteeseen voivat joutua myös Ruotsin ja Norjan kautta ylirajaisesti työskentelevät ihmiset, kun Suomi pohtii työmatkaliikenteen rajoittamista pohjois- ja länsirajoilla.

Valinta on monelle vaikea. Toisella puolella rajaa on työtä ja palkkaa, toisella puolella koti ja perhe.

Töissä kaikki on samanlaista epidemiasta huolimatta, Liivak sanoo, tosin työntekijät pitävät omaa terveyttään erityisen huolellisesti silmällä. Sen sijaan vapaa-aika on muuttunut.

”Normaalisti kävisin kuntosalilla ja uimahallissa, mutta kaikki on kiinni. Vapaassa luonnossa saa sentään vielä juosta”, Liivak kertoo.

Töissä aika rientää, mutta vapaalla se matelee.

”En juo alkoholia, joten aikaa on vaikka kuinka paljon. Olen ryhtynyt piirtämään, että saan ajan kulumaan.”

Betonityöntekijä Janar Liivak on alkanut piirtämään vapaa-ajallaan, kun muut harrastuspaikat on pistetty säppiin.

Liivakin työpaikalla ja kaveripiirissä on muitakin Suomessa työskenteleviä virolaisia.

Koti-ikävästä huolimatta kukaan ei ole vielä lähtenyt takaisin Viroon, Liivak kertoo.

Virossa asuvia, mutta Suomessa eri aloilla työskenteleviä työmatkailijoita on arvioitu olevan yhteensä kymmeniä tuhansia.

Rakennusalalla Suomessa työskentelee noin 40 000 ulkomaalaista. Pääkaupunkiseudun rakennustyömailla ainakin joka kolmas työntekijä onkin ulkomaalainen.

Iso osa eli noin 65 prosenttia heistä on Virosta, mutta työntekijöitä tulee myös muualta, kuten Baltiasta, Puolasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Romaniasta.

Osa on asettunut Suomeen, osa taas reissaa kotimaan ja Suomen väliä.

Toistaiseksi rakennusalan työmaat jatkavat toimintaansa suunnitellusti, eli työvoimalle on tarvetta, Rakennusteollisuus RT:stä kerrotaan.

Suurta työntekijöiden katoa ei ole vielä havaittavissa. Ulkomaalaiset työntekijät ovat päättäneet jäädä Suomeen tienaamaan poikkeusolojen yli.

”Viesti työmailta on ollut se, että työvoima on pysynyt Suomessa”, kertoo Talonrakennusteollisuuden vastaava lakimies Ville Wartiovaara.

Pääsiäisen aikana koittavat lomat voivat tosin jo vaikuttaa tilanteeseen etenkin perheellisten työntekijöiden kohdalla.

Jos ulkomailla vakituisesti asuvat ihmiset päättävät lähteä takaisin kotimaihinsa eivätkä sen takia pääse enää takaisin töihin, syntyy siitä ongelmia sekä työnantajille, jotka jäävät ilman työvoimaa, että työntekijöille, jotka jäävät ilman palkkaa.

”Lähtökohta on se, että jos työntekijä ei pääse palaamaan Suomeen, työnantaja ei ole palkanmaksuvelvollinen”, Wartiovaara sanoo.

Työttömyysturvan suhteen asia on melko yksinkertainen, kertoo Kelan juristi Teija Hautera.

Niin kauan kuin henkilöllä on työsuhde Suomessa, mahdollinen työttömyysetuus maksetaan Suomesta. Henkilön tulee ilmoittautua te-toimistoon työnhakijaksi ja te-toimisto antaa lausunnon siitä, voidaanko etuutta maksaa.

”Jos esimerkiksi Virossa asuva henkilö on käynyt Suomessa tarjoilijana töissä ja hänet lomautetaan, voimme Suomesta maksaa etuutta”, Hautera sanoo.

Jos henkilö irtisanotaan tai muusta syystä jää kokonaan työttömäksi, on työttömyysturvan takaaminen hänen asuinvaltionsa, eli esimerkiksi Viron tehtävä.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallintosihteeri Eeva Vartio tarkentaa, että rajan taakse jumiin jääminen ei oikeuta työttömyysetuuteen.

”Jos henkilöllä on kokoaikainen työsuhde eikä hän pääse tekemään työtään koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi, hän ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitettu työtön eikä hänellä siksi ole oikeutta työttömyysetuuteen”, Vartio kertoo sähköpostitse.

Myös henkilöstövuokrausfirmojen kautta työskentelevät lasketaan työsuhteessa oleviksi työntekijöiksi, kertoo Palvelualojen ammattiliiton (Pam) neuvontapäällikkö Juha Ojala.

Pamin tarkkailemista aloista lomautuksia ja yt-neuvotteluita on käyty eniten matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä, ja toiseksi eniten erityiskaupan alalla.

Kiinteistö- ja siivousala loistaa lomautusuutisissa vielä poissaolollaan, mutta Ojalan arvion mukaan ala seuraa muita parin viikon viiveellä, kun siivottavia tiloja ei sulkemisten takia ole.

Pamilla on vain muutama kymmenen Virossa asuvaa jäsentä, mikä on Ojalan mielestä hieman ihmeellistäkin, sillä virolaisia työntekijöitä on etenkin pääkaupunkiseudulla kiinteistöalan ja kaupan puolella.

Ruotsin rajan sulkeminen taas on kirvoittanut yhteydenottoja pohjoisessa ylirajaisesti työskenteleviltä ihmisiltä, Ojala kertoo.

Virolainen betonityöntekijä Janar Liivak on yleensä kolme viikkoa Suomessa ja yhden viikon Virossa. Koronavirustilanteen takia hän joutuu olemaan erossa perheestään pidempään kuin tavallisesti.

Betonityöntekijä Liivak ei tiedä vielä, milloin hän palaa Viroon. Kaksi viikkoa sitten Liivak sanoi, että kaksi kuukautta olisi liian pitkä aika pysyä perheestä erossa. Kohta on kulunut jo kuukausi.

Töitä on kuitenkin toistaiseksi sovittu toukokuun loppuun asti. Rajatkin saattavat pysyä yhtä kauan kiinni.

Ikävä perheen luokse Rakvereen on kova.

”En tiedä kuinka kauan jaksan olla täällä yksin ilman juttukavereita”, Liivak sanoo.

Raskasta on myös Liivakin opettajavaimolla, joka on yksin kotona perheen kahden lapsen kanssa. Puuhaa riittää elämöivien lasten ja etäopetuksen järjestämisen kanssa, Liivak kertoo.

Liivakia mietityttää jo hänen lapsensa syntymäpäivät. Esikoinen täyttää 10 vuotta toukokuun 6. päivänä.

”Voi olla, että lapsen syntymäpäiville ei tule kavereita eikä isää”, Liivak sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat