Nuorisotyöntekijä vie vanhuksille ruokaa, arkeologi vastaa koronapuhelimeen – Sadat työntekijät kunnissa pantiin uusiin hommiin - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

Nuorisotyöntekijä vie vanhuksille ruokaa, arkeologi vastaa koronapuhelimeen – Sadat työntekijät kunnissa pantiin uusiin hommiin

Kulttuurituottaja koronapuhelimessa, museolehtori dementikko-osastolla, kirjastoauton kuljettaja katuja kunnostamassa. Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät kaikkensa, ettei väkeä tarvitse lomauttaa.

Kirsti Kallansalo vei iäkkäälle helsinkiläiselle kauppatavaroita viime viikon torstaina Myllypurossa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 7.4. 2:00, Päivitetty 7.4. 9:13

Kun kulttuurilaitokset ja liikuntatilat on pantu kiinni, päiväkotilapset ovat jääneet koteihin ja työpaikkaruokalat hiljentyneet, näistä töistä vapautuneita voimia on kunnissa ohjattu sinne, missä tarve on suurin.

Pääkaupunkiseudulla kuten muuallakin Suomessa kunnat yrittävät välttää oman henkilöstön lomauttamisen siirtämällä väkeä tehtäviin, joita koronavirusepidemia on synnyttänyt.

Helsinki on keskittänyt kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista työntekijöitä ikäihmisten Helsinki-apuun. Helsinki-avun välityksellä vietiin ensimmäisiä ruokakasseja ikäihmisten koteihin viikko sitten tiistaina.

Yli 70-vuotiaat ovat riskiryhmää, ja heidän tulisi pysytellä neljän seinän sisällä tartuntojen välttämiseksi. Se ei aina ole helppoa.

Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö kävi torstaina tutustumassa tilanteeseen kaupassa Herttoniemessä ja näki siellä iäkkään miehen ruokaostoksilla. Hörkkö halusi kertoa kaupungin palvelusta.

”Mies ensin pelästyi, ettei kai häntä tulla torumaan. Mies oli iäkkään vaimonsa omaishoitaja. Sanoin, ettei todellakaan toruta, mutta hänen ei tarvitse lähteä kauppaan, koska me autamme. Silloin mies alkoi itkeä, että miten te olette näin hyviä. Siinä sitten itkettiin molemmat”, Hörkkö kertoo.

Helsingissä muiden muassa orkesterimuusikot ja kirjastolaiset soittavat ikäihmisille, kyselevät palveluiden tarvetta ja kuljettavat ruokakasseja kotiin.

Perjantaina puhelimitse oli tavoitettu jo ainakin 10 000 yli 80-vuotiasta helsinkiläistä.

Helsinki-avulla oli perjantaina asiakaspyyntöjä toistatuhatta. Apua tarvittiin kaupassa käynnin lisäksi apteekkiasioihin, mutta moni oli kiinnostunut myös keskusteluyhteydestä.

Kauppa- ja apteekkipalveluita hoitaa 550 kaupungin ja seurakuntien työntekijää.

Kauppakassien kuljettajat eivät käsittele rahaa. Asiakkaat tekevät puhelimitse tilauksensa, ja maksu hoidetaan joko puhelun aikana, tai sitten kotiin tulee perinteinen paperilasku.

Hörkkö on hypännyt Helsinki-avun johtoon kaupungin nuorisopalveluista, samoin torstaina kauppakassia kuljettanut Kirsti Kallansalo. Normaalisti Kallansalo työskentelee maahanmuuttajanuorten parissa kouluissa.

Kallansalon työpiste on nyt Herttoniemessä. Mukana koordinaatiotiimissä ovat Herttoniemen seurakunnan diakoni, pappi sekä kaupungin kirjastoinformaatikko. Koordinaatioryhmän työvuoroissa huolehditaan siitä, etteivät kaikki ole yhtä aikaa paikalla. Lisäksi käsiä pestään ja desinfioidaan huolellisesti.

Helsinki-apu jättää ostokset oven taakse. Kirsti Kallansalo seuraa etäältä, että asiakas saa tavarat kotiinsa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Kauppakassien kuljetuksessa ovat apuna seurakunnan vapaaehtoiset, jotka ovat olleet mukana vastaavanlaisessa toiminnassa jo aiemmin.

”Yhdessä ihmetellään ja pähkäillään käytännön asioita, tuetaan ja täydennetään toisiamme”, luonnehtii Kallansalo.

Vielä viime viikolla Herttoniemessä kuljetettiin varsin vähän kauppakasseja. Tahdin odotetaan kiihtyvän sitä mukaa, kun tieto palvelusta leviää.

Vantaa otti vastaavan kauppakassipalvelun käyttöön maanantaina. Espoossa kauppa-apu on järjestetty kaupungin seniorineuvonnan sekä järjestöjen yhteistyöelimen EJY:n kautta.

”Toistakymmentä ruokakassia vietiin viime viikolla. Muutamien ihmisten luona on käyty jo pariin kertaan”, kertoo EJY:n taloudesta vastaava Jussi Sorsimo.

Kaupungit käyttävät omia työntekijöitään lähinnä kauppa-avun järjestämisessä, ja kasseja kuljettavat useimmiten kokeneet vapaaehtoiset.

Kaupungit ovat siirtäneet työntekijöitään etenkin puhelinpalveluihin ja neuvontaan. Suorien puhelinkontaktien tarve on suuri, oli sitten kyse ihmisen terveydentilasta tai välttämättömästä apteekkikäynnistä.

Kansainvälisissä kaupungeissa neuvonnan pitää sujua monilla kielillä. Niinpä Vantaalla neuvontapuhelimeen voi vastata esimerkiksi museoarkeologi Andreas Koivisto, jonka äidinkieli on ruotsi.

Kuntien koronapuhelimissa on suuri tarve eri kielten taitajille. Espoossa Hare Kapucu antaa neuvoja turkiksi ja selkokielellä. Kuva: Rio Gandara / HS

Espoossa kulttuurikeskuksen tuotantoassistentti Hare Kapucu antaa neuvoja turkiksi ja tarvittaessa selkokielellä.

”Tämänhetkinen tilanne on haastava monille ihmisille, etenkin vieraskielisille, jotka eivät osaa puhua suomea tai englantia. Nyt me aiomme auttaa heitä jakamalla oikeaa tietoa koronatilanteesta heidän omalla äidinkielellään.”

Espoossa puhelinneuvonnassa on toistaiseksi 22 ihmistä, jotka tekevät työtä etänä kotoaan. Osa heistä on tullut mukaan järjestöjen kautta.

”Luulen, että tämä tilanne on rasittava: työpaikat suljetaan, jotkut menettävät toimeentulonsa ja – vielä pahempaa – terveytensä ja läheistensä terveyden. Niistä asioista varmaan tulee paljon kysyttävää ihmisiltä, joilla ei ole muuta kielitaitoa kuin oma äidinkieli”, arvioi Kapucu.

Monille kaupunkien työntekijöille uudet tehtävät ovat tuoneet aivan uusia työkavereita. Kapucu sanoo, että nykyisen tiimin yhteistyö on joustavaa ja nopeaa.

”Tällä tavalla olen aina aktiivinen töissäni, ja se antaa minulle energiaa täällä neljän seinän sisällä. Tutustun erilaisiin ihmisiin erilaisista palveluista. Ehkä voidaan tehdä enemmän yhteistyötä heidän kanssaan, kun epidemia menee ohi.”

Kirjastoauton kuljettaja Aleksei Aho keräsi aurauskeppejä katujen varsilta viime viikolla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Puhelinpalveluiden lisäksi ihmisiä on siirretty kuljetuspalveluihin. Vantaalla kirjastoauton kuljettajan Aleksei Ahon uusi työpiste on jo viikon verran ollut katujen kunnossapidon tukikohta Koisotiellä.

Katujen kevätsiivous on kiivaimmillaan, ja Aho sekä Simonkylän päiväkodista siirretty Riku Silventoinen keräsivät torstaina aurauskeppejä pois kaduilta.

”Päivät menevät nopeasti. Olen tosi tyytyväinen, ettei minun tarvitse olla neljän seinän sisällä kirjastolla tai kotona etätöissä. Sellainen olisi paljon rasittavampaa”, Aho sanoo.

Vantaalla oli viime viikolla siirretty eri tehtäviin jo liki 300 ihmistä. Suurin osa heistä on niitä, joilla on hoitoalan tutkintoja mutta jotka eivät olleet hoitoalan töissä. Muitakin on.

Museolehtori Marjo Eerikäinen on siirtynyt Vantaan Malminiityn hoivakotiin muistisairaiden osastolle. Hänellä ei ole alan tutkintoa, eikä hän osallistu varsinaiseen hoitotyöhön.

Eerikäinen kuuntelee ja keskustelee iäkkäiden asukkaiden kanssa. Hoivakodissa on koronaepidemian vuoksi vierailukielto, eivätkä perheenjäsenet tai omaiset pääse kyläilemään siellä.

Eerikäisen apuna on muistojen matkalaukku eli kapsäkki täynnä vanhoja esineitä, kiiltokuvavihkoja ja lehtiä.

”Joskus jutellaan, joskus ajetaan kuntopyörää tai istutetaan rairuohoa pääsiäistä varten. Työssä kokee paljon ilon hetkiä, sillä monet heistä juttelevat mielellään vanhoista ajoista”, Eerikäinen kertoo.

Museolehtori Marjo Eerikäinen keskustelee ja toimittaa arkisia askareita muistisairaiden kanssa Malminniityn hoivakodissa Vantaalla. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit ovat perustaneet henkilöstön siirtoja varten yksiköitä, joita ne kutsuvat hieman eri nimillä. Vantaalla on resurssikeskus, Espoossa resurssipooli ja Helsingissä osaajapankki.

Tavoite on ohjata kaupungin työntekijöiden osaamista ja työpanosta sinne, missä tarve on tällä hetkellä suurin, lähinnä juuri muilta toimialoilta sosiaali- ja terveystoimeen.

Vantaalla siirrettäväksi oli viime viikon loppuun mennessä ilmoittautunut ja listattu 663 työntekijää ja Espoossa 480.

Vantaalla oli siirtoja toteutunut 254 ja Espoossa yli 50.

Helsinki perusti osaajapankin hieman myöhemmin kuin naapurinsa eli viime viikolla.

Helsingin henkilöstöjohtaja Nina Grosin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita on kolmessa päivässä ilmoittautunut jo satamäärin osaajapankkiin.

Kuten Vantaalla myös Espoossa ja Helsingissä sosiaali- ja terveystoimi järjestelee henkilöitä uusiin tehtäviin toimialan sisäisesti, eivätkä ne siirrot näy näissä luvuissa.

Apua yli 70-vuotiaille

Espoo välittää kauppakassipalveluita seniorineuvonta Nestorin kautta arkisin kello 8–16 numerossa 09 816 33 333. Avun organisoi järjestöjen yhteistyöelin EJY.

Helsingissä yli 70-vuotiaille on tarjolla kauppa- ja apteekkiapua sekä keskustelua numerossa 09 310 10020 arkisin kello 9–16. Mukana on kaupungin ja seurakuntien työntekijöitä sekä vapaaehtoisia.

Vantaan asiointiapu laajensi toimintaansa maanantaina. Uusi puhelinnumero 09 839 504 60 palvelee arkisin kello 9–16. Palvelun tuottavat yhteistyössä Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat.

Koronavirus|Jättisuosituiksi nousseet Maaret Kallion livekeskustelut saavat jatkoa toukokuulle saakka – Mitä sinä haluaisit kysyä juuri tänään?

Ohjeita|Oletko linnoittautunut kotiisi? Katso täältä, miten kotiin saa ruokaa ja ravintola-annoksia käymättä ulkona

HS Helsinki|Näin Suomi auttaa: Kotiinsa eristäytynyt tuntematon 90-vuotias antoi Katri Riihivaaralle rahansa ja Kela-korttinsa, jotta saisi ruokaa ja lääkkeitä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat