Epävarmuus pääsykokeiden järjestämisestä ahdistaa nuoria: ”Huomasin, että en saanut enää unta ollenkaan” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Korkeakoulut

Epävarmuus pääsykokeiden järjestämisestä ahdistaa nuoria: ”Huomasin, että en saanut enää unta ollenkaan”

Korkeakoulut ovat luvanneet kertoa lähipäivinä, miten opiskelijavalinnat järjestetään. Psykoterapeutti on huomannut nuorten ahdistuksen.

Unettomana yönä Venla Heiman teki itselleen piristystekstin ikkunaan. “Se on muistutus itselleni, että ‘kyl tää täst’ ja samalla teen monet mummot iloisiksi.” Kuva: Elias Heikkilä

Julkaistu: 8.4. 8:21, Päivitetty 8.4. 8:21

Kirjoittajat kuuluvat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimitukseen, joka tuo esille nuorten näkökulmia mediassa.

”Herranjumala, olenko minä nyt yhtäkkiä lukenut monta kuukautta pääsykokeisiin, joita ei ehkä ole!” Tämä ajatus on pyörinyt Venla Heimanin päässä viime viikkoina. Hän hakee Tampereen yliopistoon lukemaan yhteiskuntatutkimusta.

Koronakevään epävarmuus on iskenyt kovaa korkeakouluihin hakeviin nuoriin, joille on ollut epäselvää miten opiskelijavalinnat lopulta tehdään. Vielä ei tiedetä voidaanko pääsykokeita järjestää normaalisti.

Korkeakoulut ovat luvanneet kertoa viimeistään ensi viikon keskiviikkona, miten valinnat järjestetään. HS:n tietojen mukaan kokeita ei siirretä.

Jos kaikki opiskelijat valittaisiin pääsykokeiden sijaan ylioppilastodistuksen perusteella, monilta jäisi koulupaikka saamatta.

Näin on esimerkiksi Heimanilla, joka on hakemassa nyt keväällä eri yliopistoihin.

”Minulla on siis hyvä todistus. Olen kirjoittanut ällää, eetä ja ämmää, mutta matikan osalta pisteet menee täysin nollille, koska en ole kirjoittanut sitä ollenkaan”, Heiman kertoo.

Kun Heiman aloitti lukio-opintonsa ja teki kirjoitussuunnitelmansa, ei ollut vielä tietoa korkeakoulu-uudistuksesta ja matematiikan painottamisesta.

”Oltiin yhtäkkiä silleen, että ‘Hei yllätys, tulee korkeakoulu-uudistus ja matikkaa painotetaan’, ja olin satsannut energiani muihin aineisiin”, Heiman tuskailee.

”Tällainen turhautuminen ja epävarmuus tavallaan kääntyy minulla semmoiseksi aggressiiviseksi lukuinnoksi, että minähän luen!”, Venla Heiman puuskahtaa. Kuva: Elias Heikkilä

”On tuntunut ihan hullulta, että miten minä, joka olen lukiossa oikeasti panostanut ja kirjoittanut hyvät paperit, ja nyt olen panostanut pääsykokeisiinkin, en siltikään välttämättä pääsisi opiskelemaan”, Heiman suree.

Viime keväänä lukiosta valmistunut Heiman viettää välivuotta, joten hänellä on kova tarve päästä kiinni opiskeluelämään. Hän on koronaepidemian myötä menettänyt myös työpaikkansa ja on siis aivan tyhjän päällä.

”Epävarmuushan on hirveän vaikeasti siedettävä tunne. Yhtäkkiä huomasin, että en saanut enää unta ollenkaan”, Heiman kertoo.

”Mielestäni olisi ollut parempi, että päättäjät olisivat aikaisemmin kertoneet, mikä on se suunnitelma B.”

Psykoterapeutti Laila Ekström on huomannut nuorten ahdistuksen omassa työssään. Osa nuorista haluaa kieltää ongelman, ja toiset taas haluavat saada niin paljon tietoa koronasta kuin vain mahdollista.

”Päättäjät voisivat auttaa nuoria kaikista eniten sillä, että tekisivät ne päätökset mahdollisimman nopeasti. Se että ei tiedä, on kaikista pahin.” Ekström kertoo.

Ekström antaa nuorille vinkkejä ahdistukseen: ”Voi yrittää siirtää sitä huolta ja ahdistusta niin, että ottaa sellasen tietyn ‘worrying time’-ajan päivästä. Tuon 10 minuutin tai puolen tunnin ajan miettii tosi tarkasti sitä omaa huoltaan.”

Ekström kehottaa nuorten läheisiä muistamaan, että ahdistusta ei saa kieltää. Parhaiten nuorta voi tukea niin, että kuuntelee ja on läsnä.

”Kuitenkin jos huoli menee aivan yli hilseen, on tärkeää, että läheinen järkeilee nuorelle tilannetta”, Ekström neuvoo.

Itselleen kannattaa keksiä varasuunnitelma, jonka mukaan voi mennä, jos asiat eivät etenekään suunnitellusti. Pettymykseen ei kuitenkaan voi täysin varautua.

Vaikka pääsykokeiden järjestymisestä ei ole varmuutta, on tärkeää ylläpitää omaa lukumotivaatiotaan.

Kun kirjastot ja muut opiskelupaikat ovat poikkeustilan takia kiinni, kehottaa Ekström huijaamaan aivojaan motivoitumiseen. ”Kuulostaa ehkä hassulta, mutta aivoja voi huijata niin, että sitten kun heräät, menet korttelin ympäri ihan kuin ‘menisit kirjastoon’. Kun lopetat lukemisen, niin sitten teet saman, eli menet sen korttelin ympäri takaisin ‘kotiin’.”

Ekström kuvailee, että turvallisuuden tarpeessaan ihminen saattaa alkaa käyttää vääriä keinoja sen saavuttaakseen. Nuoret saattavat esimerkiksi pyrkiä tietämään kaiken viruksesta tai lukevat pääsykokeisiin paniikinomaisesti kellon ympäri.

”Tarve koko ajan tietää asioista vie meidät väärään suuntaan, koska sitten olemmekin jatkuvasti ylivirittyneitä“, Ekström kertoo.

Jatkuva ylivireys vaikuttaa esimerkiksi nukkumiseen ja lukutehoon. Ekström ehdottaa, että nuori voi esimerkiksi katsoa uutiset vain kerran päivässä ja luottaa siihen, että kyllä tärkeä tieto varmasti tavoittaa jokaisen.

Kannattaa siis ennemmin keskittyä lukutehoon ja -tekniikkaan kuin lukemiseen käytettyihin tunteihin. Jos keskittyminen on lukiessa muualla, kannattaa suosiolla levätä.

Korkeakoulut|HS:n tiedot: Korkea­koulujen pääsykokeita ei siirretä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat