Hoitajia kierrätetään koronaviruksenkin aikaan hoivakodista toiseen – ”Sitten virus on vanhainkodeissa A, B, C ja D” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Vanhuskuolemat

Hoitajia kierrätetään koronaviruksenkin aikaan hoivakodista toiseen – ”Sitten virus on vanhainkodeissa A, B, C ja D”

Suomen vanhainkodeissa on kuollut lukuisia vanhuksia koronavirukseen. Suojavarusteiden puutteen lisäksi vanhukset joutuvat riskiin hoitajien kierrättämisen vuoksi. Kierrättämistä tapahtuu hoitajien etujärjestön mukaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Hoitajien kierrättäminen on vanhainkotien asukkaille riski.

Julkaistu: 8.4. 17:42, Päivitetty 8.4. 19:20

Vanhainkotien hoitajia kierrätetään koronaviruksesta huolimatta töissä useissa eri vanhainkodeissa. Tilanne on omiaan levittämään koronavirusta iäkkäiden riskiryhmäläisten joukossa.

Asia ilmenee HS:n tekemästä kyselystä. HS:n hoivakotikyselyyn tuli noin 250 vastausta pääosin työntekijöiltä ja omaisilta.

Vastauksissa toistuu huoli siitä, että koronavirus saattaa levitä kiertävien hoitajien mukana. Joissakin kohteissa tilanne on parempi kuin toisissa.

”Tilanne on yllättänyt täysin. Siihen ei olla varauduttu tarpeeksi. Ei ole tarkempia suunnitelmia, miten toimitaan, jos ja kun virus alkaa levitä yksikössä. Hoitajat kiertävät talon neljässä ryhmäkodissa. Sijaiset saattavat kiertää useammassa yksikössä”, kertoo eräs hoivatyöntekijä.

”Keikkalaisia, jotka tekevät keikkaa myös muualla, on osastoilla joka päivä. Hoitajia siirrellään osastolta toiselle edelleen, vaikka tätäkään ei nyt pitäisi tehdä. Lähiesimies ja muut pomot ovat etätöissä eikä heitä saa tavata etteivät he sairastu, tuntuu että meillä tavallisilla hoitajilla, osastoapulaisilla eikä asukkailla ole mitään väliä”, toteaa toinen hoitaja.

”Vakuuttelu siitä, että vanhusta hoitaa samat ihmiset, ei pidä paikkaansa”, kirjoittaa yksi kyselyyn vastanneista omaisista.

Lähi- ja perushoitajien ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola vahvistaa kyselyn maalaaman kuvan. Hän sanoo, hoiva-alalla on yleistä, että hoitajia kiertää eri yksiköissä ja osastoilla. Ongelma koskee niin yksityistä kuin julkista sektoria.

Erityisesti keikkalaisten kohdalla kierrättämistä tapahtuu jatkuvasti. Hänen mukaansa tilanne ei ole oleellisesti muuttunut korona-aikana.

”Hoitajapula on jatkunut jo yli vuoden, ja nyt tilanne eskaloituu”, Paavola sanoo.

HS on kertonut tällä viikolla useista koronavirukseen liittyvistä kuolemista Suomen vanhainkodeissa. Pelkästään Helsingissä vanhainkodeissa on kuollut yhdeksän vanhusta. Kiuruvedellä koronavirus on tappanut yhdessä vanhainkodissa kahdeksan vanhusta.

Lue lisää: Helsingissä yhdeksän koronavirukseen kuollutta hoivakodeissa: näin tartunnat etenivät, kun eristys ja suojautuminen epäonnistuivat

Paavola kertoo, että virus tulee vanhainkotiin yleensä niin, että joko vanhus tai hoitaja saa sen ulkomaailmasta ja tuo viruksen sitten mukanaan vanhainkotiin. Tämän jälkeen virus voi alkaa levitä vanhainkodissa, mutta siirtyä myös muihin hoivakoteihin tartunnastaan tietämättömien kiertävien hoitajien mukana. Koronavirukseen sairastuneet eivät läheskään aina saa oireita.

”Sitten virus on vanhainkodeissa A, B, C ja D.”

Paavolan mukaan tilanne on vaikea. Ennustettavissa on, että koronaviruksen aiheuttamat kuolemat lisääntyvät Suomen vanhainkodeissa. Hän haluaa korostaa, ettei vika ole hoitajien eikä syyllisiä pidä etsiä – kierre täytyy pysäyttää.

Paavola sanoo, että tilanne pitäisi pystyä hoitamaan niin, että yksi hoitaja työskentelee vain yhdessä yksikössä. Samoin kotihoitajien reitit pitää suunnitella mahdollisimman hyvin viruksen leviämisen estämiseksi. Tämä on ollut myös sosiaali- ja terveysministeriön käsky.

Ministeriö laatii parhaillaan aiempaa yksityiskohtaisempia ohjeita liittyen ympärivuorokautisten asumispalveluyksiköiden toimintaan koronaepidemian keskellä.

Nykyisissä ohjeissa muun muassa sanotaan, että henkilökunnan vaihtuvuuden tulisi olla mahdollisimman pientä ja oireilevat sijoittaa yhden hengen huoneeseen ja samalle osastolle.

”Epidemia katkaistaan vain niin, että hoitajat eivät käy kymmenien potilaiden tai asukkaiden luona”, Paavola sanoo.

Ihmiskontaktien minimoimisen lisäksi Paavola peräänkuuluttaa suojavarusteiden käyttöä. Tilanne on kuitenkin jo nyt se, että niiden riittävyys on heikko.

”Kaikilla hoitajilla tulee olla kertakäyttöiset maskit ja muoviessu. Mieluusti vielä hiussuoja.”

Suojavälineiden riittämättömyys tulee esiin myös HS:n kyselyyn vastanneiden vanhainkotien työntekijöiden kertomuksista. Paavola sanoo, että sekä hoitaja- että suojavarustepulasta on varoitettu vuosia. Hänen mukaansa hoitajien työturvallisuudesta pitäisi huolehtia erityisen tiukasti, sillä heillä on valmiuslain mukainen velvollisuus tulla töihin.

”En halua sitä tilannetta, että lisää vanhuksia kuolee tähän virukseen. Enkä halua sitä, että ensimmäinen meidän jäsenemme [hoitaja] kuolee koronaan.”

Paavola on huolissaan myös siitä, että hoitajia ei testata riittävissä määrin.

"Koska testejä tehdään vähän ja koronaa voi levittää jo ennen oireita, suojavarusteet ovat erityisen tärkeitä."

Kuntaliiton erityisasiantuntija Anna Haverinen sanoo, että heille viestejä on tullut lähinnä suojavarusteasioista, koska niissä on havaittu ohjeiden epäselvyyttä ja pulaa. Hoitajapulasta ei ole toistaiseksi tullut yhteydenottoja.

Kuntaliitto on kuntien etujärjestö, ja kunnat pyörittävät suurta osaa Suomen vanhainkodeista.

Kuntaliitto kehottaa hoivakoteja noudattamaan kaikissa asioissa viranomaisten ohjeistuksia. STM:n ohjeen mukaan hoivakotien henkilökunnan vaihtuvuuden pitäisi olla mahdollisimman pientä.

”Sitä toteutaan niissä rajoissa kuin se on mahdollista. Kyse on kuitenkin usein kolmivuorotyöstä, jossa tarvitaan sijaisia, joten kyllä se mietintää ja päänvaivaa aiheuttaa”, Haverinen sanoo.

Haverisen mukaan tilanne vaihtelee kunnissa, sillä tartuntatilanne eri puolilla Suomea on erilainen.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) sanoo, että ohjeita pyritään noudattamaan. Samaan aikaan on selvää, että myös sijaisia tarvitaan.

”Erityisesti nyt on kaikin tavoin kiinnitetty todella suurta huomiota, kun tiedetään, että siellä on jo tapahtunut altistumisia. Että tätä kiertoa ja kontakteja saadaan mahdollisimman vähäiseksi”, Vesikansa sanoo.

Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavien yritysten etujärjestön Halin hoiva- ja osaamisjohtaja Arja Laitinen sanoo, ettei etujärjestö voi ottaa kantaa työntekijöiden kierrättämiseen.

”Ei tiedetä millä lailla yritykset ovat tämän järjestäneet.”

Alan suuret yksityiset yritykset ovat todenneet pyrkivänsä siihen, ettei työntekijöitä kierrätettäisi. Attendo kommentoi HS:lle maanantaina pitävänsä sitä suojavarusteiden järjestämisen ohella tärkeänä keinona ehkäistä tartuntoja.

Tähän sanoo pyrkivänsä myös Esperi Care. Aina siinä ei kuitenkaan onnistuta.

”Koronaepidemian aikana, mikäli potilasturvallisuus sitä vaatii ja yksikön henkilöstömäärä on esimerkiksi sairastumisten myötä vähentynyt, voimme poikkeustapauksissa siirtää hoitohenkilöstöä yksiköstä toiseen”, kertoo Esperin liiketoimintajohtaja Arne Köhler.

Köhler kertoo, että Esperin Uudellamaalla sijaitsevissa vanhainkodeissa hoitajat käyttävät nykyään hengityssuojaimia, vaikka yksikössä ei olisi oireisia asukkaita.

Mehiläisestä kerrottiin HS:lle tiistaina, että työntekijöiden saaminen on sillekin yleisesti ottaen ongelma. Yritys sanoo kuitenkin pyrivänsä välttämään työntekijöiden kierrättämistä.

Superin Paavola esittää myös jämerämpää toimenpidettä vaarallisen kierteen katkaisemiseksi, jos tilanne ei helpotu.

”Jos olisi esimerkiksi vanhainkoti Matti & Maija, jossa kahdella vanhuksella todettaisiin koronavirustartunta, niin heidät tulisi siirtää toisiin tiloihin hoidettavaksi”, hän kertoo.

Vantaa kertoi keskiviikkona perustavansa erityisen koronavanhainkodin. Tällä hetkellä monia tartunnan saaneita hoidetaan Suomessa yleisesti ottaen omissa vanhainkodeissaan.

”Ne loput, jotka jäävät vanhainkotiin tulisi eristää karanteeniin omiin huoneisiinsa. Vain niin tämä saataisiin pysäytettyä.”

Paavolan mukaan toimenpide olisi tiukka ja se vaikeuttaisi merkittävästi esimerkiksi ikäihmisten liikunnan saantia. Se olisi kuitenkin parempi kuin se, että virus leviäisi ja tappaisi vanhuksia.

Koronavirus|Koronavirus tappoi kahdeksan vanhusta hoiva­kodissa Kiuruvedellä – ensimmäinen tartunta oli lähtöisin oireettomasta asukkaasta

Riskiryhmät|Helsingissä yhdeksän koronavirukseen kuollutta hoivakodeissa: näin tartunnat etenivät, kun eristys ja suojautuminen epäonnistuivat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki