Hus päätti rajoittaa tuki­henkilöiden läsnä­oloa synnytyksissä: Synnyttäjä ja kätilöt kertovat, millaista on poikkeus­arki Helsingin ainoassa synnytys­sairaalassa - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

Hus päätti rajoittaa tuki­henkilöiden läsnä­oloa synnytyksissä: Synnyttäjä ja kätilöt kertovat, millaista on poikkeus­arki Helsingin ainoassa synnytys­sairaalassa

Tukihenkilöiden läsnäolon rajoittamiseen vaikutti Naistenklinikan apulaisosastonhoitajan mukaan se, että osa koronainfektioon sairastuneista synnyttäjistä tai näiden puolisoista peitteli tilannettaan.

Helsingin Naistenklinikan ovessa oleva ilmoitus kieltää vierailut koronavirusepidemian vuoksi. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 9.4. 2:00, Päivitetty 8.4. 20:39

Kun vantaalaisen Jasmiina Lahtisen, 25, synnytys käynnistettiin Helsingin Naistenklinikalla 2. huhtikuuta, ilmoituksesta oli kulunut vain joitakin kymmeniä minuutteja.

Onneksi Lahtinen oli seurannut aktiivisesti sosiaalista mediaa ja tieto oli saavuttanut hänet: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) oli päättänyt rajoittaa tukihenkilöiden läsnäoloa kaikissa synnytyssairaaloissaan koronapandemian vuoksi. Tukihenkilö sai olla mukana vain synnytyssalissa.

”Jo aiemmin oli tullut tieto, että jos synnytys käynnistetään, tukihenkilö ei voi tulla mukaan”, Lahtinen kertoo.

”Lapsen isä ei saanut saattaa minua käynnistysosastolle. Se oli tuskaista kauheissa supistuksissa.”

Naistenklinikka on Helsingin ainoa synnytyssairaala. Sairaalassa eletään juuri nyt poikkeuksellisia aikoja tukihenkilöiden läsnäoloon liittyvien rajoitusten vuoksi.

Vastikään Naistenklinikalla synnyttäneen Jasmiina Lahtisen lisäksi HS kysyi sairaalan kätilöiltä, ylihoitajalta ja tiedottajalta, mitä poikkeusarki tarkoittaa käytännössä.

Helsingin Naistenklinikka kuvattuna 8. huhtikuuta. Kuva: Sami Kero / HS

Lahtinen kiittelee sitä, että kun synnytyssaliin vihdoin päästiin, hän sai viettää siellä synnytyksen jälkeen neljä tuntia aikaa miehen ja vastasyntyneen poikavauvan kanssa.

Tämän jälkeen Lahtinen ja vauva siirtyivät synnyttäneiden osastolle kahdestaan. Lahtinen ja hänen avopuolisonsa kokivat tilanteen hyvin vaikeana.

”Se tuntui aivan hirveältä, lapsi on miehelleni ensimmäinen. Toivoin, että olisin voinut päästä kotiin mahdollisimman nopeasti, mutta se ei lääkärin päätöksellä onnistunut.”

Lahtisen mukaan kätilöiden kiire näkyi synnyttäneiden osastolla toisin kuin synnytyssalissa. Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskisen mukaan synnyttäneiden osaston hoitohenkilökuntaa ei ole toistaiseksi lisätty poikkeustilanteesta huolimatta.

”Osastolla olo ei ollut missään tapauksessa miellyttävä kokemus minulle tai kotona olevalle miehelleni”, Lahtinen sanoo.

”Synnytys oli hyvin kivulias, ja olisin tarvinnut apua käytännön asioissa. Kätilöt tulivat kyllä paikalle kun soitti kelloa, mutta olisin kaivannut, että vointia olisi kyselty myös oma-aloitteisesti.”

Naistenklinikan synnyttäneiden osastolla työskentelevä kätilö Kerttu Kauppinen kokee, että poikkeustilanne on näkynyt töissä lähinnä poikkeuksellisena rauhallisuutena.

”Onhan täällä paljon vähemmän liikettä kuin normaalisti, kun ei näy isiä ja vierailevia lapsia tai sukulaisia. Mutta yleisesti sanoisin, että poikkeustilanne on näkynyt yllättävän vähän. Esimerkiksi synnyttäneiden avunpyynnöissä ei ole näkynyt mitään piikkiä.”

 ”Tuli puhelu hyvin hysteeriseltä ja paniikissa olevalta ihmiseltä.”

Kauppisen mukaan suurin osa synnyttäneistä pääsee osastolla omaan huoneeseen, mutta myös kahden ja kolmen hengen huoneet ovat käytössä.

Hän huomauttaa, etteivät synnyttäjät saa normaalissakaan tilanteessa aina omaa huonetta, jossa tukihenkilö voisi yöpyä. Perhehuoneita ei riitä kaikille.

”Tavallisessa tilanteessa monelle tulee viime hetkellä yllätyksenä se, ettei puoliso voikaan jäädä osastolle. Nyt synnyttäjät ovat olleet hyvin perillä näistä poikkeusjärjestelyistä. He ovat osanneet käsitellä pettymyksensä jo ennen tänne osastolle tuloa.”

Kauppinen haluaa rauhoitella synnyttäjiä myös muistuttamalla, että suurin osa pääsee kotiin hyvin nopeasti.

”Vaikka olisi ollut sektio tai on repeämiä, synnyttäjät lähtevät meiltä yleensä kotiin 2–3 vuorokauden päästä siitä, kun ovat tulleet osastolle. Uudelleensynnyttäjät taas viipyvät keskimäärin vain päivän tai puolitoista.”

Naistenklinikan synnytyssalikätilö ja apulaisosastonhoitaja Marjo Lyyra muistaa selvästi viime viikolta päivän, jolloin tukihenkilörajoituksista ilmoitettiin julkisuuteen.

Naistenklinikan kätilö ja apulaisosastonhoitaja Marjo Lyyra kertoo, että sikainfluenssaepidemian aikaan jouduttiin rajoittamaan tukihenkilöiden läsnäoloa samaan tapaan kuin nyt. Kuva: Sami Kero / HS

Lyyra oli tuolloin vuorossa puhelinkätilönä. Hän vastaili esimerkiksi pian synnyttävien puheluihin ja kertoi näille, milloin kannattaa lähteä tulemaan sairaalaan.

”Tuli puhelu hyvin hysteeriseltä ja paniikissa olevalta ihmiseltä. Hän haukkui minut ja koko Husin lyttyyn ja sanoi, ettei voi olla erossa puolisostaan kahta päivää.”

Lyyran mukaan yksi syy asetettuihin rajoituksiin on se, että ennen rajoitusten asettamista Naistenklinikalla tuli ilmi tapauksia, joissa koronainfektioon sairastuneet synnyttäjät tai näiden puolisot peittelivät tilannettaan.

Kyse on synnyttäjien, vauvojen ja henkilökunnan turvallisuudesta.

”Emme voi tietää, kenellä on korona ja kenellä ei. Meidän on pakko luottaa siihen, mitä ihmiset sanovat. Minullakin on kotona iso perhe ja lapset kotihoidossa ja -koulussa, ja yritän tilanteesta huolimatta vain tehdä työni niin hyvin kuin voin.”

Tähän mennessä koronainfektioon todennetusti sairastuneita synnyttäjiä on ollut Lyyran mukaan vähän ja suojavarusteita riittävästi.

Koronaan sairastuneiden kohdalla käytetään erityisiä suojaustoimia ja lievennetään synnytyksen ohella synnyttäjän infektion oireita esimerkiksi kuumelääkkeillä. Koronaan sairastuneita ei myöskään laiteta muiden synnyttäneiden kanssa samaan huoneeseen.

Yle uutisoi keskiviikkona, että Hus on perustamassa Naistenklinikalle omaa 15-paikkaista synnytysosastoa koronapotilaille. Osastolla hoidetaan äitejä, jotka ovat sairastuneet covid-19-tautiin ja jotka joutuvat synnyttämään ennenaikaisesti.

Ylihoitaja Katja Koskinen huomauttaa, että jos suuri määrä synnytyssalikätilöitä sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin epäillyn altistuksen vuoksi, synnytysten hoitaminen Naistenklinikalla muuttuu haasteelliseksi.

”Kätilöiden osaamista synnytyssalissa on vaikeaa korvata muulla työvoimalla.”

Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen sanoo henkilökuntatilanteen olevan tällä hetkellä hyvä. Kuva: Sami Kero / HS

Koskinen myöntää, että samasta syystä vielä jonkin aikaa sitten ainakin yksi Naistenklinikan kätilö tuli töihin suoraan ulkomaan lomamatkalta ilman karanteenia. Häntä yksinkertaisesti tarvittiin hoitamaan synnytyksiä.

Tällä hetkellä ulkomailta palaajia ei ole, ja henkilökuntatilanne on Koskisen mukaan hyvä.

Naistenklinikan kätilöt eivät poikkeustilanteessakaan käytä suu-nenäsuojaimia synnytyksissä ennen ponnistusvaihetta, mutta vielä tähän mennessä kukaan heistä ei ole tiettävästi sairastunut koronaan.

Kotikaranteeneja on kuitenkin jouduttu asettamaan esimerkiksi tilanteissa, joissa synnyttäjälle on ilmaantunut koronaan viittaavia oireita synnytyksen jälkeen ja on ollut epäily kätilön altistumisesta.

Yhteydenottoja tukihenkilörajoituksiin liittyen on tullut valtavasti kaikissa eri kanavissa. Naistenklinikka on ollut ennennäkemättömän somemyrskyn keskellä.

Naistenklinikan tiedottamisesta vastaavan Johanna Laitisen mukaan yhteydenotot koskevat etenkin sitä, riittääkö kätilöillä pandemiatilanteessa aikaa kaikkien synnyttäjien hoitamiseen ja kauan poikkeustilanne kestää. Lisäksi mietityttävät tukihenkilön oikeudet.

”Synnyttäjien hätä näkyy selvästi. Meillä ei ole tietoa siitä, milloin tämä järjestely loppuu. Muuten olen ottanut sen linjan, että yritän tehdä kaikkeni ja etsiä ratkaisuja ja vastauksia ihmisten kysymyksiin.”

Ylihoitaja Katja Koskisen mukaan Naistenklinikan synnyttäjien hyvinvointia yritetään poikkeustilanteessa tukea kaikin mahdollisin keinoin:

Esimerkiksi varhain kotiutumista pyritään edistämään, synnytyspelkovastaanottoja pidetään etänä ja imetykseen saa tukea normaaliin tapaan.

”Kätilöt jatkavat tavalliseen tapaan synnytyksen jälkeen tekemiään kotikäyntejä. Niiden lisäksi käytössä on uutuutena kätilön etävastaanotto.”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat