Helsinki muuttuu salakavalasti: katoilta löytyy valtavia aurinkopaneeli­ryhmiä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kaupunkikuva

Helsinki muuttuu salakavalasti: katoilta löytyy valtavia aurinkopaneeli­ryhmiä

Jotta Helsingissä päästään tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, tulevaisuudessa melkein joka kolmannen rakennuksen katolla on aurinkopaneelit.

Aurinkosähköjen asentaminen Myllypuroon monitoimihalli Liikuntamyllyyn oli kaupungilta iso projekti. Se on teholtaan 380 kilowattipeakia (kWp).

Julkaistu: 14.4. 2:00, Päivitetty 14.4. 7:52

Helsingin kaupunkikuva muuttuu koko ajan – myös lintuperspektiivistä.

Tänä vuonna aurinkopaneeleja aiotaan rakentaa katoille ennätysmäärä.

Aurinkopaneeleja on asennettu Suomessa mökeille ja omakotitaloihin 80-luvulta asti. Helsingissä ne ovat yleistyneet viime vuosien aikana yritysten ja liikerakennusten sekä koulujen ja kerrostalojen katoilla.

Aurinkosähköjärjestelmä on asennettu myös Jätkäsaaren Länsiterminaaliin.

Tavoitteena on, että koko Helsingin sähköstä 15 prosenttia on tulevaisuudessa aurinkosähköä. Muutos on valtava, sillä tällä hetkellä luku on alle 0,5 prosenttia.

Tavoite liittyy Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaan. Projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskisen mukaan tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa, että tulevaisuudessa melkein joka kolmannen rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit Helsingissä.

Aurinkopaneelit Teurastamon alueella Heinon Tukun katolla.

Päästövähennystavoite koskee koko maantieteellistä Helsinkiä, ei vain Helsingin kaupunkiorganisaatiota, Koskinen muistuttaa.

Kaupunki on ryhtynyt kuitenkin jo tositoimiin.

Tänä vuonna sen budjetista on osoitettu suuri investointiraha aurinkosähköjärjestelmien asennuksiin: 4,5 miljoonaa euroa.

Aikaisemmin kaupunki on asentanut aurinkosähkön pienempiin kohteisiin, kuten kouluihin, mutta nyt asennuksissa keskitytään isompiin rakennuksiin, kuten kulttuuri- ja liikuntakeskuksiin sekä eri terveyslaitoksiin.

Myös Helsingin kaupungin asunnot (Heka) on päättänyt asentaa kaikkiin uusiin taloihin aurinkosähköt.

HEKA:n kerrostalokohde Liusketiellä Pihlajamäessä.

Uusiin kaupungin ostamiin rakennuksiin aurinkosähköt laitetaan nykyään automaattisesti, Koskinen kertoo. Uutta rakennuskantaa tulee kuitenkin vähän siihen nähden, että tavoitteena on saavuttaa 15 prosentin osuus koko Helsingin sähköstä. Sen takia aurinkosähköjärjestelmiä täytyy asentaa myös vanhoihin rakennuksiin.

”Nyt kun rahaa on, kaupunki ryhtyy tähän todella isosti.”

Ensimmäinen isoista projekteista valmistui tammikuussa Myllypuroon monitoimihalli Liikuntamyllyyn, jonka aurinkosähköjärjestelmä on teholtaan 380 piikkikilowattia (kWp). Sitä voi verrata esimerkiksi Finlandia-taloon, jonka katolle asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2016. Järjestelmä on teholtaan 47,7 kWp:ta.

Myllypuron Liikuntamyllyn aurinkosähköjärjestelmä valmistui tammikuussa.

Seuraavaksi kaupungin suunnitelmana on asentaa aurinkosähköjärjestelmät esimerkiksi Malmin sairaalaan, Suursuon sairaalaan, kulttuurikeskus Vuotaloon ja Myllypuron terveysasemalle. Rakennesuunnittelussa tarkastetaan ensin, ovatko kohteiden katot sellaisia, että ne kestävät aurinkopaneelien painon.

Kaupunkikuvan muuttumista pohtiessa Koskinen huomauttaa, että kaupungin on tarkasteltava asiaa monista perspektiiveistä.

”Kumpi on tärkeämpää: ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen vai kaupunkikuvan loppuun asti varjeleminen?”

Pääsääntöisesti aurinkopaneelit tulevat rakennusten katoille eivätkä näy kuin ylhäältä katsottaessa. Ja vaikka näkyisivätkin, olisiko se niin paha asia, Koskinen miettii.

”Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu näyttää muun muassa aurinkopaneeleilta. Se on sitä konkretiaa.”

”Minun silmiini tuulimyllyt ja aurinkopaneelit ovat kauniita, vaikka tiedän kyllä, että asia ei ole niin kaikkien mielestä”, hän sanoo.

Koskinen muistuttaa, että kaupunkikuva muuttuu koko ajan joka tapauksessa: uutta rakennetaan ja vanhaa puretaan. Se on osa kaupungin kerroksellisuutta.

”Minusta iso yhteiskunnallinen keskustelu, joka ei vielä ole kunnolla alkanutkaan on se, että kuinka paljon toleranssia ihmisillä on siihen, että kaupunkikuva muuttuu.”

Aurinkosähköstä on tullut sangen kilpailukykyistä lyhyessä ajassa. Erityisesti Kiinan tuottamat ja nopeasti halventuneet aurinkopaneelit ovat pienentäneet kustannuksia, ja niinpä aurinkosähkön suosio kasvaa kaikkialla maailmassa.

Aurinkosähköön päivitettäessä kiinteät kulut, kuten sähkötöiden ja nostokulujen osuus, ovat asennuksen koosta riippumatta samaa suuruusluokkaa. Tästä syystä on kannattavaa asentaa mahdollisimman isoja kokonaisuuksia, Koskinen kertoo.

Aurinkopaneelit Teurastamon alueella Heinon Tukun katolla.

Edullisimmaksi päivitys aurinkosähköön tulee suuriin rakennuksiin, joissa kattoja tai sähköjärjestelmiä ei tarvitse uusia ja joissa koko aurinkosähkötuotanto pystytään hyödyntämään itse.

”Noin kymmenen vuoden jälkeen aurinkosähkötuotanto alkaa tuottaa rakennuksessa voittoa. Ja jos ajatellaan, että paneelit kestävät esimerkiksi 30 vuotta, takaisinmaksu tulee nopeasti.”

Tarvittavan järjestelmän koko ja investoinnin kannattavuus selviävät laskemalla, miten hyvin aurinkosähkön tuotanto ja kulutus kohtaavat. Kulutusta on oltava riittävästi juuri silloin, kun energiaa kertyy. Tämän vuoksi esimerkiksi koulut eivät ole optimaalinen valinta, sillä ne ovat yleensä kesät tyhjillään.

Helsinkiläisistä kouluista aurinkoenergiaa hyödyntää muun muassa Hiidenkiven peruskoulu Tapanilassa.

Aurinkoenergiaa säteilee Suomeen alle puolet verrattuna maailman suotuisimpiin alueisiin, kuten Chileen.

Lue lisää: Suomalaiset ovat innostuneet nopeasti halventuneesta aurinkosähköstä, mutta matka merkittäväksi energiamuodoksi on vielä pitkä

Toisaalta viileämpi ilma on hyväksi aurinkosähkön tuotannolle, koska aurinkopaneelit tuottavat kuumetessaan huonommin sähköä.

”Helsingissä aurinkokertymä on sama kuin Pohjois-Saksassa. Meillä haaste on se, että kesällä kun paistaa, niin paistaa todella paljon ja talvella, kun ei paista, ei paista sitten yhtään.”

Oikaisu 14.4. kello 9.43: Teurastamon alueella aurinkopaneelit ovat Heinon Tukun katolla. Aikaisemmin kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että kyseiset aurinkopaneelit ovat alueen lihatukkuhallin katolla.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma:

Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2017–2021 on asetettu tavoitteeksi hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteeseen päästään vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä Helsingissä 80 prosenttia.

Helsingin kasvihuonepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat rakennusten lämmitys, sähkönkäyttö ja liikenne.

Ilmastotavoitteen toteutumista ja Helsingin päästökehitystä seurataan laskemalla, kuinka paljon päästöjä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, sähkön käytöstä, liikkumisesta ja jätteiden käsittelystä.

Tutkijoiden mukaan aurinkopaneeleista voisi tehdä kaksipuolisia: Virrantuotto kasvaisi jopa 20 prosenttia

Espoolainen taloyhtiö säästää maalämmön avulla 30 000 euroa vuodessa – myös aurinkoenergialla voidaan päästä kymppitonnien säästöön

Suomalaiset ovat innostuneet nopeasti halventuneesta aurinkosähköstä, mutta matka merkittäväksi energiamuodoksi on vielä pitkä

Helsinkiläisen kerrostalon katolla on 54 aurinkopaneelia – sähköllä lämmitetään saunat, valaistaan raput ja pihat sekä pestään pyykit

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?