Ysiluokkalaista Emmaa on kiusattu ensimmäiseltä luokalta asti, mutta etä­koulu toi valtavan helpotuksen – ”Olemme epä­onnistuneet”, sanoo apulais­pormestari - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

Ysiluokkalaista Emmaa on kiusattu ensimmäiseltä luokalta asti, mutta etä­koulu toi valtavan helpotuksen – ”Olemme epä­onnistuneet”, sanoo apulais­pormestari

Etäkoulu on saanut monet aiemmin heikommin pärjänneet koululaiset loistamaan, kertoo Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen (kok).

Monelle oppilaalle on ollut helpotus, kun kouluun ei ole tarvinnut mennä.

Julkaistu: 21.4. 2:00, Päivitetty 21.4. 8:17

Yhdeksäsluokkalainen Emma ei halua puhua puhelimessa.

Haastattelun antaminen Whatsapp-viesteillä tuntuu helpommalta.

Emmaa on kiusattu koulussa ensimmäiseltä luokalta asti. Emma kertoo, että kiusaaminen on ollut niin henkistä kuin fyysistäkin. Välillä on ollut taukoja. Hänestä on levitetty juoruja, häntä on uhkailtu ja häntä on tönitty.

Pitkittynyttä tilannetta on yritetty ratkaista monesti. Emmalle on järjestetty valvottu tapaaminen kiusaajiensa kanssa, ja kouluhenkilökunnalle on kerrottu kiusaamisesta toistuvasti. Rikosilmoituskin on tehty. Kiusaaminen ei silti loppunut.

Lopulta Emma päätti ryhtyä näkymättömäksi. Viime ajat koulun käytävillä ovat tuntuneet kevyemmiltä, koska hän on pysytellyt poissa kiusaajien näköpiiristä.

”Ainoat tyypit, jotka tietävät, miltä minusta tuntuu, ovat äiti ja pari parasta kaveria.”

Helsingin seudulla yläkoulua käyvän Emman äiti kirjoitti tyttärensä tilanteesta pitkäperjantain Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, joka herätti suuria tunteita sosiaalisessa mediassa.

Koronaviruspandemian aiheuttama etäkoulu on ollut Emmalle valtava helpotus.

”Nyt meillä on kissanpäivät. Kouluun ei tarvitse fyysisesti mennä”, äiti kirjoitti.

Mielipidekirjoituksen mukaan etäkoulussa Emman oppimistulokset ovat parantuneet entisestään ja aiemmin alakuloinen tyttö on voinut paremmin.

”Tämä aika lisää meidän perheen hyvinvointia enemmän kuin mikään pitkään aikaan.”

Lue lisää: Etäkoulu pelasti koulukiusaamiselta (10.4.2020)

Äidin mielipidekirjoitus sai jatkoa seuraavalla viikolla, kun ”ryhmä neurokirjon oppilaiden vanhempia” kertoi HS:n mielipidepalstalla tilanteen olevan helpotus monessa muussakin kodissa.

”Lyhyessä ajassa olemme nähneet, että perinteisen koulunkäynnin aiheuttama kuormitus on poissa. Neurokirjon oppilaan toimintakyky on nyt kokonaan oppimisen käytössä. Etäkoulutyössä identiteetti on kohentunut ja itsetunto vahvistunut”, neurokirjon oppilaiden vanhemmat kirjoittivat.

Neurokirjon käsitteeseen sisältyvät muun muassa autismi, Aspergerin oireyhtymä, adhd, kielelliset erityisvaikeudet, Touretten oireyhtymä ja oppimisvaikeudet.

Lue lisää: Etäkoulussa moni oppilas kukoistaa, kun perinteisen koulunkäynnin aiheuttama kuormitus on poissa

Myös nimimerkki ”Adhd-opettaja” kertoi mielipidepalstalla nauttivansa etätyöstä.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) sanoo, että koulumaailmasta on tullut hänelle paljon positiivisiakin viestejä etäkoulun vaikutuksista. Hyviä vaikutuksia on ollut niin oppilaiden hyvinvoinnissa kuin oppimistuloksissakin.

”Jotkut sellaiset oppilaat, jotka eivät tavallisesti loista koulutyössä, ovat nyt alkaneet loistaa.”

Pakarisen mukaan etäkouluvaiheesta kannattaa ottaa oppia koulutuksen tulevaisuuteen. Jos osa oppilaista oppii tehokkaammin omassa rauhassaan, on syytä pohtia, miten hyvän kehityksen saisi jatkumaan lähikoulussakin.

”On hyvä miettiä, miten voisimme monipuolistaa opetuksen tapoja.”

Helsingin kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaava apulaispormestari on kokoomuksen Pia Pakarinen.

Pakarisen kanssa samaa mieltä on Emman äiti, joka kirjoitti asiasta mielipidekirjoituksen.

”Koulujärjestelmän ei pitäisi perustua siihen, että se on kaikille samanlainen. Mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille”, äiti kertoo puhelimitse.

Äidin mukaan koulutuksen rakenteet vaatisivat kokonaisuudessaan korjauksia. Hän on vuosien varrella tuskastunut Emman kiusaamistilanteeseen, johon ei löydy ratkaisua.

”Opettajat ovat olleet todella välinpitämättömiä. He ovat sanoneet, että älä siitä [kiusaamisesta] välitä.”

Emma kertoo, että yhdessä vaiheessa kiusaamista pyrittiin ratkaisemaan niin, että hän vietti välitunnit yksin erillisessä tilassa. Muut olivat ryhmässä ulkona.

”Minusta se on väärin. Ei kiusatun elämää voi tuosta noin vain muuttaa, kun muiden elämä jatkuu normaalisti.”

Apulaispormestari Pakarinen kertoo lukeneensa Emman koulukiusauksesta kertoneen mielipidetekstin kaksijakoisesti. Vaikka etäkoulun tuoma helpotus on hyvä asia kiusatulle, on tilanne pohjimmiltaan murheellinen.

”Olemme epäonnistuneet, kun tällaisia kiusaamistapauksia on”, hän sanoo yleisellä tasolla. HS ei kerro Emman koulupaikkakuntaa.

Pakarisen mukaan suomalaisen koulujärjestelmän yksi tärkeimpiä puolia on se, että oppilaat oppivat tulemaan toimeen toistensa kanssa. Etäkoulun tuoma helpotus on siis kiusatulle ja kiusaajallekin vain lyhytaikainen.

Pakarinen uskoo, että pitkään jatkuneet koulukiusaamistapaukset johtavat pahimmillaan siihen, että väärät käyttäytymismallit siirtyvät aikanaan myös työelämään. Samalla kiusattuun jää ikuiset jäljet. Siksi kiusaamiseen pitäisi pystyä puuttumaan hanakasti jo heti alkuvaiheessa.

”Myös kiusaajan pitäisi saada se oppi, ettei tällä tavalla voi elämässä toimia.”

Pakarinenkin pitää haitallisena ratkaisumallina sitä, että kiusattu joutuu lopulta itse vaihtamaan oleskelutilaa tai koulua eikä kiusaaja.

”Se antaa täysin väärän signaalin.”

 ”Jos kouluun palataan, niin ei se enää kauan kestä.”

Helsinki on pyrkinyt ehkäisemään koulukiusaamista 13-kohtaisella KVO13-ohjelmalla, johon on kerätty keinoja kiusaamista vastaan. Se on laadittu yhdessä nuorten kanssa.

Keinovalikoimassa huomioidaan muun muassa uusien oppilaiden ryhmäyttäminen joukkoon, yhteisesti tehdyt säännöt ja sähköiset palautekanavat. Silti kiusaaminen on monelle edelleen arkipäivää.

”Voimme tehdä vaikka kuinka monta hienoa ohjelmaa, mutta kyllä kaikki lähtee siitä, että koulun aikuiset puuttuisivat tiukasti kiusaamiseen”, Pakarinen sanoo.

Pakarisen mukaan kiusaamiseen on usein vaikea puuttua, koska sitä voi tapahtua kouluympäristön lisäksi esimerkiksi netissä ja kiusaamiseen liittyy yleensä oppilasryhmien sisäistä ryhmädynamiikkaa.

”Tosin nämä ovat tietyllä tavalla tekosyitä. Kyllä luokassa kaikki tietävät, ketkä kiusaavat ja ketä.”

Emma toivoo kaikesta huolimatta vielä paluuta oikeaan kouluun. Hän on opetellut sietämään kiusaajiensa läsnäoloa.

Syksyllä lukioon siirtyvä Emma haluaisi nähdä luokkatovereitaan vielä kerran ennen kuin kaikki siirtyvät seuraaviin opinahjoihin. Emma on siitä onnellisessa asemassa, että kavereita hänellä on riittänyt läpi kouluvuosien.

”Jos kouluun palataan, niin ei se enää kauan kestä. Tämä lukuvuosi on ihan just ohi.”

Emman nimi on muutettu.

Lukijan mielipide|Etäkoulu pelasti koulukiusaamiselta

Lukijan mielipide|Etäkoulussa moni oppilas kukoistaa, kun perinteisen koulunkäynnin aiheuttama kuormitus on poissa

Lukijan mielipide|Myös adhd-opettaja nauttii etätyöstä

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?