Maria, 17, sanoo parantuneensa syömishäiriöstä osin sosiaalisen median avulla – Harvardin asiantuntija: ”Suurin osa tutkimuksista ei ole kovin luotettavia” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Sairaudet

Maria, 17, sanoo parantuneensa syömishäiriöstä osin sosiaalisen median avulla – Harvardin asiantuntija: ”Suurin osa tutkimuksista ei ole kovin luotettavia”

Sosiaalisen median mahdollisia positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen on tutkittu vasta vähän. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että somesta voi olla haittojen lisäksi myös hyötyä mielenterveydelle. Niin koki myös anoreksiaan sairastunut Maria.

Somessa voi siis huomata, että joku on kokenut samanlaisia asioita kuin itse. Kuva: Viivi Oksa

Julkaistu: 22.4. 6:00

Kirjoittajat kuuluvat Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimitukseen, joka tuo esille nuorten näkökulmia mediassa.

Maria kertoo sairastuneensa anoreksiaan kuusi vuotta sitten. Hän oli silloin 11-vuotias.

Marian oikea nimi ei ole Maria. Haastateltavan nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.

”Uskon, että sen aiheutti stressaava elämäntilanne ja muutos, johon en oikein osannut reagoida”, Maria sanoo nyt.

Hän kertoo, että syömishäiriöön liittyy ajatuksia, joita ei-sairastavien on vaikea tajuta. Siksi sairauden käsittelyssä auttoi ehkä hieman yllättäväkin paikka: some. Sieltä löytyi ihmisiä, jotka tiesivät mistä Maria puhuu.

Marian mukaan sosiaalinen media auttoi häntä parantumaan anoreksiasta – lääkärien ja psykologin ohella.

Marian syömishäiriö oli hankala ja uusiutui kolme kertaa. Elämä syömishäiriön aikana oli sisällötöntä ja suppeaa.

Anoreksia määräsi elämän suunnan ja vaikutti kaikkeen. Hän ei kertomansa mukaan jaksanut tehdä muuta kuin käydä koulussa, vältellä syömistä ja treenata pakonomaisesti.

“Aluksi some oli osittain huono juttu, koska lähinnä vain vertasin itseäni muihin ja ajattelin, että eihän mulla ole mitään hätää.”

Pikkuhiljaa tilanne alkoi kuitenkin muuttua.

Vaikuttajamarkkinointi­toimisto Ping Helsingin vuonna 2019 teettämän tutkimuksen mukaan somevaikuttajilla on valtaa erityisesti nuorten käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan vaikuttajat ovat kuin ystäviä nuorille. Heidän mielipiteisiinsä ja suosituksiinsa luotetaan.

Yksi sellainen on Joona Hellman, 24. Hellman on puhunut mielenterveyttä koskevista asioista Joona jeesaa -videosarjassaan

“Olen aina ollut sellainen auttavainen tyyppi, ja tämä on tullut useasti esille ystävyyssuhteistani. Sarjan tarkoitus ei ole olla pakkopulla-tuputtamista, vaan se on enemmänkin kannustavaa tsemppausta, jonka pohjana on muistutus: olet tärkeä ja upea tuollaisena kuin olet.’’

Hellman korostaa, että sosiaalisesta mediasta saatu apu ei korvaa ammattiapua: “Ohjaan minuun yhteyttä ottaneita nuoria aina puhumaan perheenjäsenille, terveydenhoitajalle, opettajalle, koulupsykologille tai ylipäätään jollekin.”

Harvardin lääketieteellisen koulun opettaja John Naslund on tutkinut sosiaalisen median mahdollisia positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen.

”Toistaiseksi suurin osa sosiaalisen median hyödyistä tehdyistä tutkimuksista eivät ole kovin luotettavia”, hän kertoo sähköpostitse.

Toisaalta myös todisteet sosiaalisen median negatiivista vaikutuksista mielenterveyteen liittyen ovat tutkijan mukaan ristiriitaisia.

”Eri mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalisen median käyttäjien mukaan sosiaalisesta mediasta löytynyt tuki voi auttaa heitä tuntemaan olonsa vähemmän yksinäisiksi ja ymmärtämään oireensa paremmin sekä oppimaan muilta, miten niiden kanssa pärjää”, Naslund kertoo.

Hellmanin mukaan sosiaalinen media voi vaikuttaa positiivisesti nuorten mielenterveyteen muun muassa antamalla nuorille enemmän samaistumispintaa kokemuksilleen.

”Nuori, joka on vielä lukossa tai ei uskalla puhua ongelmistaan kenellekään läheiselle vielä, voi löytää somesta ensimmäisiä väyliä parantumiseen.”

Somessa voi siis huomata, että joku on kokenut samanlaisia asioita kuin itse. Tämän on huomioinut myös Naslund.

”Tutkimusteni mukaan mahdollisuus osallistua netin tukiryhmiin, kerätä tietoa muilta potilailta ja löytää ihmisten omia tarinoita voi auttaa esimerkiksi mielenterveysongelmista toipumista merkittävästi.”

Maria kertoo, että suuri osa hänen paranemistaan oli eri käyttäjätilien ja toisten anoreksiaa sairastavien elämän seuraaminen:

”Tilien pitäjät vaikuttivat hyvin aidoilta ja helposti lähestyttäviltä.”

Maria kokee saaneensa eniten apua parantumiseensa Instagramista.

”Sieltä on yllättävän helppo löytää ihmisiä, joilla on samanlaisia ongelmia. Törmäsin ihan sattumalta Instagram-tiliin, jossa puhuttiin syömishäiriöstä parantumisesta.”

Muutos parempaan alkoi Marian kokemuksen mukaan siitä.

Instagramin lisäksi tärkeä sosiaalisen median kanava oli Youtube.

”Seuraan edelleen useampaa käyttäjätiliä, joilla jo parantuneet tai paranemassa olevat ihmiset kertovat itsestään. Somen kautta sain vertaistukea, jota minulle ehdotettiin myös ’oikeassa elämässä’, mutta johon en halunnut osallistua.”

Sosiaalisen median vaikutus nuorten mielenterveyteen ei kuitenkaan missään nimessä ole yksiselitteinen. Naslundin mukaan on selvää, että sosiaalisessa mediassa esiintyy myös monia mielenterveyteen liittyviä riskejä.

”Väkivallan, viharikosten, rasismin, valeuutisten ja nettikiusaamisen leviäminen vaikuttavat selvästi ihmisten mielenterveyteen ja nostavat itsemurhariskiä.”

On kuitenkin tärkeää pohtia, ovatko sosiaalisen median riskit vai hyödyt merkittävämpiä.

”Näin on toimittava erityisesti mielenterveysongelmien kanssa kamppailevien kohdalla.”

Myös Marialle some oli kaksiteräinen miekka.

”Toisaalta se oli yksi niistä syistä, jotka alun perin aiheuttivat tämän kierteen. Somesta oli kuitenkin paljon apua, kun sen oppi valjastamaan käyttöön oikealla tavalla.”

Marian parantumiseen liittyi sosiaalisen median lisäksi monia muita osa-alueita.

”Sain paljon hyvää tukea lääkäreiltä ja ravitsemusterapeuteilta sekä kävin nuorisopsykologilla ja niin edelleen.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat