Lapinlahden rapistuvien arvorakennusten myyminen kaatumassa – Kansanliikkeen lobbauskoneisto käänsi poliitikot kansainvälistä sijoittajaa vastaan - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kaupunkisuunnittelu

Lapinlahden rapistuvien arvorakennusten myyminen kaatumassa – Kansanliikkeen lobbauskoneisto käänsi poliitikot kansainvälistä sijoittajaa vastaan

Lapinlahden sairaala-alueen rakennusten korjaamisesta on muodostunut Helsingille vuosikymmenten mittainen tuskien taival. Rahaa korjauksiin ei tunnu löytyvän, mutta nyt uusin myyntisuunnitelmakin on kaatumassa.

Tuoreet suunnitelmat Lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta ovat herättäneet voimakasta vastarintaa. Kuvassa sairaalan piha ja portien pieleen laitettu kyltti, jossa vastustetaan hotellin rakentamista sairaalan alueelle.

Julkaistu: 9.5. 15:14, Päivitetty 9.5. 16:14

Uusimmat suunnitelmat Lapinlahden sairaala-alueen tulevaisuudesta ovat todennäköisesti lentämässä romukoppaan.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan pitäisi vihdoin tiistaina kokouksessaan päättää, myydäänkö Lapinlahden päärakennus ja puiston muut kiinteistöt ulkopuoliselle sijoittajataholle. Sijoittajan on tarkoitus kehittää vanhoihin rakennuksiin uutta toimintaa ja rakennuttaa alueelle myös hotelli ja kaksi palveluasumiseen tarkoitettua uudisrakennusta.

On kuitenkin erittäin mahdollista, että suunnitelma kaatuu kaupungin päätöksenteossa.

Kiinteistösijoitusyhtiö Nrepin ja sen kumppaneiden ehdotus ei näytä saavan taakseen riittävää poliittista tukea. Nrepin suunnitelmassa Lapinlahteen kaavaillaan hotellin lisäksi muun muassa hostellia, ravintolaa, kahvilaa, Tove Janssonin kotimuseota ja työtiloja.

Sairaala-alueen nykyiset vuokralaiset ja eturivin suomalaiset kulttuurinimet ovat kuitenkin kampanjoineet suunnitelmaa vastaan äänekkäästi. Tämä on saanut Helsingin kunnallispoliitikot varpailleen.

Tällä hetkellä valtuuston suurimmista ryhmistä ainoastaan kokoomus seisoo vankasti Nrepin suunnitelman takana. Sdp ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet, etteivät kannata sen viemistä eteenpäin. HS:n tietojen mukaan myös vihreät aikovat kannattaa suunnitelmien hylkäämistä.

Jos vihreät päätyvät hylkäämään suunnitelman, se kaatuu.

Kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun Lapinlahden entisen sairaala-alueen rapistuvien rakennusten korjaus- ja kehittämissuunnitelmat epäonnistuvat. Oli eri aikoina esitetyistä suunnitelmista mitä mieltä vaan, yksi asia on varma. Helsingillä ei olisi varaa jättää aluetta oman onnensa varaan.

Päätös Lapinlahden tulevaisuudesta on niin vaikea siksi, että Lapinlahden kulttuurihistoriallinen merkitys on mittava.

Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahti on Suomen ensimmäinen mielisairaala, ja myös maailman ensimmäisiä. Sairaalan historia on tärkeä osa suomalaisen mielenterveystyön historiaa. Kuuluisin potilas on kansalliskirjailija Aleksis Kivi.

Potilasta nostetaan paareilla ambulanssiin Lapinlahden sairaalassa 1930-luvulla.

Sairaalan uusklassista arkkitehtuuria edustava päärakennus on C. L. Engelin suunnittelema.

Sairaala-aluetta pidetään valtakunnallisesti arvokkaana niin rakennustaiteellisesta, historiallisesta, kaupunkikuvallisesta, virkistyksellisestä kuin maisemakuvallisesta ja puutarhataiteellisestakin näkökulmasta.

Pääosa alueen rakennuksista on suojeltu rakennussuojelulailla.

Lapinlahden sairaalan päärakennuksen vanhin osa on C.L. Engelin suunnittelema.1800-luvun lopulla rakennetut laajennukset ovat suunnitelleet Julius Basilier ja Theodor Granstedt. Kuva vuodelta 2017.

1980-luvulta asti sairaala on ollut myös merkittävän kansalaisaktivismin areena. Mielenterveystyön jatkumista alueella on haluttu suojella viimeiseen asti, samoin sitä, että sairaala-alue säilyisi kaikille avoimena kaupunkitilana.

Vuonna 2000 yli tuhat helsinkiläistä osoitti mieltään Lapinlahden sairaalan säilyttämisen puolesta.

Sairaalarakennuksia ympäröivä, asemakaavalla suojeltu puisto puolestaan on tärkeä viheralue tiiviiksi rakennetun kaupungin keskellä. Puisto on ollut alun perin 25 hehtaarin kokoinen, mutta nykyinen koko on tästä noin kolmannes.

Keskustelua Lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta ja remontista on käyty siitä asti, kun Helsingin kaupunki osti sairaalan rakennukset vuonna 1999 silloiselta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntayhtymältä (Hyks). Mitään pysyvää ratkaisua ei kuitenkaan ole löytynyt.

Sairaalatoiminta sammui Lapinlahdessa lopullisesti vuonna 2008. Osassa kiinteistöä oli havaittu sisäilmaongelmia, ja talotekniset järjestelmät olivat vanhentuneet. Lisäksi lattia-, seinä- ja kattopinnat vaativat remonttia.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti samana vuonna, että sairaalaan saneerataan erilaisia hoitoyksiköitä kehitysvammaisille. Lapinlahteen oli tulossa myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syömishäiriöisten klinikka, nuorten päihteiden käyttäjien psykiatrinen hoitoyksikkö ja Helsingin lastensuojelun osaamiskeskus.

Sitten tuli finanssikriisi.

Arviolta 50 miljoonan korjaustöihin ei säästösyistä lopulta ryhdytty, ja tyhjillään olevat rakennukset ja ympäröivä puisto pääsivät seuraavina vuosina rapistumaan pahasti: oli talonvaltaajia, graffiteja ja vesivahinkoja.

Vuonna 2012 alue kuitenkin kaavoitettiin sosiaali- ja terveystoimen käyttöön.

Mellakkapoliisi tyhjensi Lapinlahden sairaalaan talonvaltaajista vuonna 2009. Pijatta Heinosta viedään bussiin.

Lapinlahden sairaala oli huonossa kunnossa joulukuussa 2013.

Lapinlahden sairaala oli sisältä pahasti rapistunut joulukuussa 2013.

Lapinlahden sairaalan alueella meren äärellä sijaitsee punatiilinen rakennus, jonka kolmannessa kerroksessa on mahdollisesti kaupungin hienoin neuvotteluhuone.

Neljä miehenkorkuista kaari-ikkunaa puhkovat taivaansinisiksi maalattuja seiniä kuin kuvajaiset veden pinnassa.

Ikkunoista avautuu näkymä ympäröivälle merenlahdelle ja Hietaniemen hautausmaalle. Rakennus on sijoitettu niin, että ikkunasta katsoessa maata ei välttämättä näe ollenkaan. Tuntuu, kuin leijuisi veden päällä.

Siitä tuleekin rakennuksen nimi: Venetsia.

Lapinlahden sairaalasta löytyy tällaisia sykähdyttävän hienoja tiloja. Niitä esittelee Kasper Muttonen, Lapinlahden Lähteen tilasuunnittelija.

Suomen mielenterveysseuran alainen Lapinlahden Lähde ja Osuuskunta Tilajakamo jakavat Lapinlahden sairaalan tällä hetkellä kaupungin vuokralaisina. Ne myös vastustavat kiivaasti rakennusten myymistä ja Nrepin suunnitelmia.

Molemmat muuttivat tiloihin vuonna 2015, kun Helsinki ei keksinyt Lapinlahden huonokuntoisille rakennuksille käyttöä eikä löytänyt niille uutta omistajaa.

Uudet toimijat halusivat luoda sairaalaan mielen hyvinvoinnin keskuksen sekä suojella rakennuksia tuomalla sinne toimintaa. Tiedossa oli, että kaupunki haki jatkuvasti pysyvää ratkaisua sairaala-alueen käyttöön.

Vuokralaisille annettiin lupa tehdä tiloissa pieniä korjauksia omalla kustannuksellaan. Niin ne ovatkin tehneet.

”Vapaaehtoisten ja vuokralaisten kunnostustyö on pelastanut tämän paikan täydeltä rappiolta”, sanoo taideterapeutti Susanna Partio työhuoneensa ovella Lapinlahden päärakennuksessa.

Lapinlahden sairaalan vuokralaiset kokevat, että he ovat pelastaneet arvokkaat ja suojellut rakennukset, jotka kaupunki oli jättänyt rapistumaan. Kuvassa Susanna Partio työhuoneensa ovella.

Viime vuosina kuitenkin myös kaupunki on vihdoin kunnostautunut sairaalan remontoimisessa. Rakennusten julkisivut, vesikatot, ikkunat ja puistoalueet kunnostettiin vuosina 2017–2019 noin viidellä miljoonalla eurolla.

Tällä hetkellä sairaala-alueen rakennukset ja puisto ovat Museoviraston mielestä varsin hyvässä kunnossa – sisätiloja lukuun ottamatta.

Lapinlahden sairaalan päärakennuksen etelänpuoleinen sivu.

Vuosina 2017–2019 kaupunki kunnosti Lapinlahden sairaalan julkisivuja ja piha-aluetta. Muun muassa etupihan alkuperäiset mukulakivet kaivettiin esiin asfaltin alta.

Vuonna 2019 Helsinki julisti ideakilpailun Lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta. Kaupungilla ei edelleenkään ollut visiota sairaalan tulevasta käytöstä eikä halua maksaa vähimmillään noin 20 miljoonan euron hintaista peruskorjausta.

Haussa oli taho, jolla olisi näkemys alueen ja rakennusten uudesta käytöstä sekä tahto ja taloudelliset edellytykset suojeltujen rakennusten kunnostamiseen ja ylläpitoon. Asemakaavaa muutettaisiin voittajaehdotuksen pohjalta.

Lapinlahden sairaalan rakennukset ovat sisältä osittain erittäin huonossa kunnossa. Kuvassa Venetsia-rakennuksen ensimmäinen kerros.

Loppusuoralle kilpailussa pääsi kaksi työtä. Molempiin sisältyi vanhojen rakennusten ostaminen ja uudisrakentamista, jolla osaltaan katettaisiin vanhojen rakennusten korjaamisesta aiheutuvia kuluja.

Museoviraston intendentti Maarit Mannilan mukaan Museovirastolle on tärkeintä Lapinlahden arvokkaiden rakennusten rakennusten suojelu ja ylläpito, ei rakennusten käyttötarkoitus.

Ensimmäisen ehdotuksen taustalla oli kiinteistösijoitusyhtiö Nrep, yritysjärjestelyihin erikoistunut maailmanlaajuisen konsulttiyhtiö Oaklins Merascon sekä kolme arkkitehtitoimistoa: Ark-Byroo, Arkkitehtitoimisto OPUS ja Arkkitehdit Soini & Horto.

Toinen oli Y-säätiön ja sen kumppaneiden, kuten alueella nykyään toimivien Lapinlahden Lähteen ja Osuuskunta Tilajakomon ehdotus. Y-säätiö päätti kuitenkin viime hetkellä vetäytyä hankkeesta rahasyistä. Säätiön mukaan se olisi ollut hankkeessa ainut taloudellinen vastuunkantaja.

”Ehdotuksemme ympärillä oli pöhinää, myötätuntoa ja hyvää tarkoitusta. Mutta kun alettiin puhua euroista, kiinnostuneiden rivit harvenivat”, Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen kertoi HS:lle aiemmin.

Nrepin ja kumppaneiden ehdotus päätettiin siis julkistaa kilpailun voittajaksi. Kaupunkiympäristölautakunnan pöydällä on nyt harkinnassa esisopimus, jossa Lapinlahden rakennusten kauppahinta on yhteensä miljoona euroa.

Nrepin suunnitelmassa viisikerroksinen hotelli sijoittuisi Lapinlahden sairaala-alueen etelälaidalle. Aluetta hallitsee tällä hetkellä kaukolämpöputki.

Kilpailun voittanut suunnitelma on kuitenkin joutunut ankaran arvostelun kohteeksi. Suunnitelmaa vastaan on syntynyt jopa pieni kansanliike.

Esimerkiksi arkkiatri Risto Pelkonen, akateemikko Juha Leiviskä, Suomen Arkkitehtiliiton varapuheenjohtaja Harri Hautajärvi ja elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ovat vedonneet sen puolesta, ettei Lapinlahden sairaalan rakennuksia myytäisi.

Aikoinaan Lapinlahden sairaalan puistoalueesta historiallisen selvityksen tehnyt maisema-arkkitehti Gretel Hemgård toivoo, ettei Nrepin hotellisuunnitelma toteutuisi. ”Hotelli varjostaisi aluetta ja veisi taivasnäkymät ja auringon.” Taustalla Lapinlahden sairaalan Venetsia-rakennus.

Lapinlahden Lähteen toimitusjohtaja Tuula Sundman sanoo olevansa erityisen huolissaan siitä, että alkuperäisestä koostaan huomattavasti pienentynyt puisto kutistuisi entisestään.

Hän kyseenalaistaa vahvasti Nrepin suunnitelmissa olevan kohdan, jonka mukaan uudisrakennukset veisivät Lapinlahden alueen pinta-alasta alle 5 prosenttia.

”Lisäksi ei ole mitään takeita siitä, että sairaalan rakennukset säilyisivät aidosti kaikille kaupunkilaisille avoimina. Tilat voisivat tietysti olla liiketiloina avoimia asiakkaille, mutta se on eri asia.”

Nrepin hankkeen kriitikot ovat myös kehystäneet viestinnässä kilpailun Lapinlahden kohtalosta mielenterveystyöstä huolta kantavien pienten toimijoiden ja kansainvälisen kiinteistöjätin välillä käytäväksi taisteluksi.

Nrep on kuitenkin vakuuttanut, että juuri mielenterveyspalvelut halutaan säilyttää alueella.

”Osa nykykäyttäjistä joutuu väistymään, mutta mielenterveyspalvelut halutaan ehdottomasti säilyttää”, Nrepin osakas Jani Nokkanen sanoi huhtikuussa HS:lle.

Lapinlahden sairaalan puistossa on viihtyisiä soppia ja poukamia. Osa rantaviivasta on luonnon muovaamaa.

Monet HS:n haastattelemat kaupungin virkamiehet ja kunnallispoliitikot ovat sitä mieltä, että Nrepin suunnitelmia vastaan kampanjoivat tahot kaunistelevat totuutta alueen tämänhetkisestä käytöstä ja esittävät epärehellisiä väitteitä.

”Tämä tilanne on malliesimerkki siitä, kun väliaikaiset vuokralaiset alkavat pitää tiloja ominaan”, nimettömänä pysyttelevä kaupungin virkamies sanoo.

”Kyllä kaikkiin Helsingin tyhjillään oleviin historiallisiin arvorakennuksiin olisi joku tulossa ilmaiseksi niin, että yhteiskunta maksaa viulut.”

Kriitikkojen mielestä sairaalassa nyt olevien vuokralaisten toiminnassa on kyse pienen piirin kuviosta, eivätkä tilat ole todellisuudessa nytkään kaikille kaupunkilaisille avoimia.

Kiistatonta on silti, että Nrepin ehdotus muuttaisi Lapinlahden sairaala-alueen luonnetta uudisrakentamisen ja alueelle tulevien uusien toimijoiden kautta. Käytännössä poliitikkojen onkin nyt punnittava, onko muutos liian dramaattinen.

Pormestari Jan Vapaavuori kirjoitti perjantaina blogissaan kannattavansa Nrepin ehdotuksen hyväksymistä.

”Pitää myös kyetä tekemään priorisointeja. Kiinteistöihin varattuja euroja täytyy laittaa mm. homekoulujen korjauksiin, eikä tukea alhaisilla vuokrilla muutamia yrittäjiä kaupungin parhaalla paikalla”, Vapaavuori kirjoittaa.

Projektipäällikkö Juhani Linnosmaa Helsingin kaupungin kiinteistöjen kehittämisyksiköstä oli mukana Lapinlahden suunnittelukilpailun arviointiraadissa. Hänen mukaansa Nrepin suunnitelma oli erittäin hyvä ja toteutuskelpoinen. Linnosmaa on kuvattu Lapinlahden sairaalan päärakennuksessa.

Niin Lapinlahden Lähde kuin Tilajakamokin alivuokraavat sairaalan tiloja esimerkiksi työhuoneiksi.

Tilojen vuokraaminen on Tilajakamon toiminnan ydintä ja merkittävässä osassa myös Lapinlahden Lähteessä, vaikka se pyörittää myös esimerkiksi kaikille avointa kahvilaa ja maksullista yleisövuoroa sairaalan saunassa.

Kaupunki perii päärakennuksesta vuokraa kuusi euroa neliöltä. Kun mukaan laskee arvonlisäveron, summa on hiukan suurempi. Lapinlahden Lähde vuokraa työhuoneita noin 3,5-kertaisella neliöhinnalla.

Yläkerran käytävä Lapinlahden sairaalan eteläisessä siivessä.

Tuula Sundmanin mukaan summalla katetaan yhteisten tilojen vuokrat, siivoukset, ylläpitokorjaukset ja Lapinlahden Lähteen kahden työntekijän palkka. Hänen pelkonaan on, että toteutuessaan Nrepin suunnitelma nostaisi sairaalan tilavuokran kohtuuttomalle tasolle ja ajaisi näin yleishyödylliset toimijat pois.

”Emme ole valmiita maksamaan vuokraa juurikaan enempää kuin mitä nyt maksamme.”

HS:n haastattelemat virkamiehet ja poliitikot korostavat myös sitä, että puisto on ja pysyy kaupungin omistuksessa. Vaikka Nrepin suunnitelma hyväksyttäisiin, puisto säilyisi edelleen kaupunkilaisille avoimena.

Jenni Kareinen on ensimmäistä kertaa Lapinlahden sairaalan alueella 5. toukokuuta, Hän työskentelee psykiatrisena sairaanhoitajana Auroran sairaalassa. ”Tulin tänne lataamaan, tämä on niin hieno miljöö. Kunpa paikka säilyisi tällaisena.”

Kaupungin järjestämän suunnittelukilpailun arviointiryhmän puheenjohtaja, toimialajohtaja Mikko Aho toimittaa tarkan laskelman, jonka mukaan uudisrakennukset veisivät todellisuudessa alle neljä prosenttia puiston pinta-alasta. Laskelmien mukaan Tuula Sundmanin kyseenalaistus ei siis pidä paikkaansa.

Ahoa kunnallispoliitikkojen politikointi selvästi turhauttaa.

”Miksi järjestää suunnittelukilpailuita, jos niiden mukaan ei sitten kuitenkaan edetä? Kyllähän tällainen syö kaupungin uskottavuutta.”

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtan Mikko Ahon mukaan ei ole ainutlaatuista, että Lapinlahden suunnittelukilpailussa jäljelle jäi lopulta vain yksi mahdollinen ehdokas. Samalla tavalla kävi hänen mukaansa aikoinaan myös Pasilan Triplan ja Kalasataman tornitalojen suunnittelukilpailuissa.

Mitä Lapinlahden sairaalan kanssa sitten pitäisi tehdä, jos Nrepin suunnitelmat kaatuvat?

Lapinlahdessa työhuonetta vuokraava valokuvaaja Klaus Welp toivoo, että Lapinlahteen perustettaisiin mielenterveystoipujien ja vammaisten taiteilijoiden taidekeskus ja taiteilijaresidenssi. Welp on kampanjoinut koko kevään aktiivisesti Nrepin suunnitelmaa vastaan.

”Jos päättäjät pystyisivät näkemään alueen arvon niin henkisesti kuin pitkällä tähtäimellä taloudellisestikin, toiminta pääsisi vasta kunnolla käyntiin”, hän sanoo.

Talonvaltaajat ovat jättäneet jälkensä Lapinlahden sairaalan Venetsia-rakennukseen. Portaiden alapäässä seisoo Staran projektipäällikkö ja rakennusmestari Mika Kontkanen, joka on johtanut kaupungin Lapinlahdessa tekemiä ylläpitäviä korjaustöitä.

Peruskorjauksen rahoituksen suhteen Welp ehdottaa, että kaupunki voisi tarttua kaupunkiympäristölautakunnan jäsenen Tuomas Rantasen (vihr) ideaan ja perustaa Lapinlahtea varten oman kiinteistöyhtiön.

Käytännössä se tarkoittaa, että kaupunki ottaisi peruskorjauksen kustannukset omille harteilleen ja säilyttäisi samalla hallintaoikeuden alueeseen.

Nrepin suunnitelmia vastustava taidehistorian professori ja rakennetun ympäristön tutkija Kirsi Saarikangas korostaa, että tulevan toiminnan pitäisi muodostaa jatkumo Lapinlahdessa jo harjoitetun toiminnan kanssa.

”Ei toisinpäin eli niin, että nykyistä kulttuuriympäristöä muokataan pelkästään uuden toiminnan ehdoilla. Toiminta ei saa olla liikaa ylhäältä johdettua. Kaupunki tarvitsee puistomaisia tiloja, jotka ovat sallivia ja vähän epämääräisiäkin.”

Helsingin vihreiden ryhmänjohtaja Reetta Vanhanen totesi aiemmin Ylelle, etteivät vihreät tule kannattamaan ehdotusta ”tällaisenaan”.

Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr) mukaan Lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta tehtävän ratkaisun täytyy olla taloudellisesti kestävä ja laajasti hyväksytty.

Vaikka Nrepin suunnitelmassa on hänen mukaansa monia hyviä puolia, Sinnemäki sanoo ymmärtävänsä nykyisten vuokralaisten ja muiden suunnitelmaa vastustavien huolia esimerkiksi puiston pienentymisen suhteen.

”Tässä täytyy ottaa aikalisä.”

Oikaisu 11.5.2020 klo 12.01: Jutussa sanottiin aiemmin, että Lapinlahden Lähde maksaa tiloistaan vuokraa kaupungille kuusi euroa neliöltä ja vuokraa tilojaan eteenpäin noin nelinkertaisella hinnalla. Laskelmassa ei kuitenkaan oltu huomioitu arvonlisäveroa.

Lapinlahden sairaala-alue on pienentynyt huomattavasti alkuperäisestä koostaan Kampin kasvun sekä Ruoholahden ja Jätkäsaaren rakentamisen myötä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat