Useita hylättyjä hautakiviä löytyi kiviröykkiöstä Helsingissä – Seurakunta ymmällään - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Hautaus

Useita hylättyjä hautakiviä löytyi kiviröykkiöstä Helsingissä – Seurakunta ymmällään

Louhekasasta pilkisti hautakivi Helsingin Jätkäsaaressa maaliskuun lopussa. Facebookin sukututkimusryhmässä hautakiven vainajan elämäntarina ratkesi muutamassa tunnissa.

Katja Kotikoski valokuvasi erikoiseen paikkaan joutuneen hautakiven kävelyllään maaliskuun lopussa.

Julkaistu: 13.5. 12:36, Päivitetty 13.5. 13:31

Helsingin Jätkäsaaressa louhekasasta maaliskuun lopulla pilkistäneen hautakiven jäljet johtavat Vanhan hautausmaan kappeliin, käy ilmi lähes sata vuotta sitten julkaistusta kuolinilmoituksesta.

Kevään mittaan on ilmennyt, ettei mysteerikivi jäänyt edes ainoaksi laatuaan. Samasta kasasta on sittemmin löytynyt ainakin kaksi hautakiveä lisää.

Ensimmäisen hautakiven alkuperää lähti selvittämään sukututkimuksesta kiinnostunut Johanna Olli, joka linkitti HS:n toisen uutisen hautakivestä Facebookin sukututkimusryhmään.

Ei mennyt montaa tuntia, kun ryhmän jäsenet olivat jo kaivaneet kiveen kaiverretun vainajan nimen pohjalta henkilön lähes koko elämäntarinan.

”Tiesin, että ryhmästä tulee tietoa. Ihmiset tietävät mistä etsiä”, kertoo Olli.

Hautakivi vaikuttaa kuuluneen vuonna 1928 kuolleelle insinööri Gottfrid Hedbomille sekä tämän 1930-luvulla kuolleelle vaimolle Stina Hedbomille. Asia ilmoitetaan kivessä ruotsinkielisillä teksteillä ”ingeniören” ja ”hans maka”.

Selvityksissä ilmeni, että Gottfrid Hedbom -nimisen henkilön kuolinilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 28. helmikuuta 1928.

Ilmoituksen mukaan siunaus tapahtui Vanhan hautausmaan kappelissa Hietaniemessä ja surusaatto lähti vainajan kodista Helsingin keskustan Hietalahdenkadulta.

Ei tässä vielä kaikki, sillä toinen sukututkimusryhmän jäsen onnistui löytämään Hedbomin ruotsalaisista kirkonkirjoista. 5. joulukuuta 1866 syntynyt Herman Gottfrid on kotoisin Ruotsin Taalainmaan Garpenbergin seurakunnan alueelta, selvisi Ruotsin kansallisarkiston kautta.

Koska Hedbom oli insinööri, ryhmäläiset onnistuivat selvittämään hänen työhistoriaansa.

Hautakiven Facebookiin linkittänyt Olli ei ole yllättynyt Hedbomista löytyneen tiedon määrästä.

”Lähes kaiken pystyy löytämään netistä”, Olli toteaa.

Hän on itse harrastanut sukututkimusta noin 15 vuotta. Aluksi Olli halusi selvittää omia juuriaan, mutta lopulta hän koukuttui siihen, millaista salapoliisityötä sukututkimuksen teko lopulta on.

HS:n ensimmäisen uutisen jälkeen Helsinki alkoi selvittää hautakiven reittiä Jätkäsaaren louhekasaan sekä onko kasaan päätynyt mahdollisesti muita hautakiviä.

Huhtikuun lopussa Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen sai seurakuntayhtymältä tiedon, ettei vainajia, joiden nimet hautakiveen on kaiverrettu, löydy Helsingissä haudattujen rekisteristä. Tosin syynä saattoi olla, että kuluneesta hautakivestä oli vaikea saada selville vainajien kokonaisia nimiä.

Suomisen mukaan Jätkäsaaren louhekasasta on sittemmin löytynyt muutamia muita hautakiviä. Hautakivet ovat niin hankalissa paikoissa, ettei niitä lähdetä enää erittelemään kasasta.

Hautakivet päätyvät muun louheen mukana Suomenlahden pohjalle, ja niiden päälle rakennetaan tulevaisuudessa uutta Helsinkiä.

Vielä ei ole selvää, miksi hautakiviä on päätynyt Jätkäsaaren louhekasaan lähes kokonaisena.

Vaikka ensimmäisen hautakiven Hedbom on kuolinilmoituksen mukaan siunattu Hietaniemessä, se ei välttämättä tarkoita, että muistomerkki olisi peräisin Hietaniemen hautausmaalta, selventää Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto.

Lehto lupaa kuitenkin selvittää vielä uudestaan, onko hautakivi sittenkin mahdollisesti lähtöisin helsinkiläiseltä hautausmaalta.

Hautausmailta poistettavat hautakivet viedään pääasiassa murskattavaksi sepeliainekseksi.

Hautakivi voi päätyä murskeeksi monesta syystä: omaiset eivät jostain syystä halua jatkaa hautapaikan hallinta-aikaa tai muistomerkki on kaatunut ja mennyt rikki.

Lehto arvioi, että Helsingissä päättyy vuosittain 2 000–2 500 hautapaikan hallinta-aikaa, joista noin 300–400 jää jatkamatta.

Hautapaikkoja pistetään uusiokäyttöön, mikäli vainajan läheiset eivät jatka haudan hallinta-aikaa tietyn määräajan jälkeen. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän sääntöjen mukaan uusi hautapaikka lunastetaan 25 vuodeksi.

Mikäli paikkaa ei halua lunastaa uudestaan, omaisilla on puoli vuotta aikaa päättää, mitä tehdä haudan muistomerkillä. Muistomerkin voi hakea itselle tai se siirtyy seurakunnalle.

”Emme ole pitäneet kiirettä muistomerkkien kanssa”, toteaa Lehto.

”Joskus omaiset ottavat vielä parin vuoden päästäkin yhteyttä että onkohan hauta vielä tallella.”

Täyttömaa|Jätkäsaaresta löytynyt insinöörin ja vaimon hautakivi upotetaan mereen

Täyttömaa|Insinöörin ja hänen puolisonsa hautakivi päätyi louhekasaan Jätkäsaaressa, Helsinki aloitti selvityksen

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki