Helsinki pohtii autokaistojen muuttamista jalkakäytäviksi - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Koronavirus

Helsinki pohtii autokaistojen muuttamista jalkakäytäviksi

Selvitystyön tavoitteena on luoda ulkoilusta turvallisempaa sekä parantaa kahviloiden ja ravintoloiden selviytymismahdollisuuksia.

Ihmiset ulkoilivat aurinkoisessa säässä Eiranrannassa maaliskuun lopussa.

Julkaistu: 13.5. 15:02, Päivitetty 13.5. 16:15

Helsingin kaupunki sunnittelee kaupunkitilan uudelleenorganisointia poikkeustilassa.

Kaupunkiympäristön toimialaa johtava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) kertoo, että kaupungilla on valmistelussa kaksi kokonaisuutta liittyen kaupunkitilan käyttöön.

Ensimmäinen kokonaisuus koskee katutilojen ja julkisen kaupunkitilan, kuten torien ja aukioiden uudelleenorganisointia.

”Tarkoitus on, että ihmisillä olisi mahdollisuus ulkoilla turvallisesti ja riittävin välimatkoin, ja käyttää kaupunkitilaa ilman huolta siitä, että on liian täyttä”, kertoo Sinnemäki.

Käytännössä kaupunkiympäristön toimiala tarkastelee ruuhkautuvia kohteita, joissa jalankulkijat ja pyöräilijät tarvitsevat enemmän tilaa. Jos Helsinki seuraa muiden eurooppalaisten kaupunkien mallia, tila otettaisiin autoteistä.

Kaivopuiston kyljessä sijaitsevan kahvila Ursulan asiakkaat pitivät turvavälejä maaliskuussa.

Sinnemäki sanoo, että tämä on yksi harkinnassa oleva vaihtoehto myös Helsingissä.

Päätöksiä asiasta ei kuitenkaan ole tehty. Autokaistojen muuttaminen kävelyteiksi ei myöskään ole hänen mukaansa selvitystyön pääasiallinen tehtävä.

Jos autokaistoilta raivattaisiin tilaa, se tapahtuisi Sinnemäen arvion mukaan suosituilla reiteillä ja lähinnä jalankulkijoiden tarpeisiin.

”Helsinginniemeä kiertävä rantareitti on sellainen, missä olen itsekin paljon liikkunut. Siitä on tullut palautetta, että tilaa voisi olla enemmän”, Sinnemäki sanoo tarkoittaen erityisesti osuutta Kaivopuiston rannasta Olympiaterminaalille ja Kauppatorille.

Toinen vastaava kohde kantakaupungissa voisi Sinnemäen mukaan olla Merikannontie Töölössä.

”Sitä on pidetty Helsingissä tärkeänä, että vaikka on ollut paljon rajoituksia voimassa, ihmisiä on kuitenkin kannustettu liikkeelle ja liikkumaan. Sillä on iso merkitys ihmisten psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille”, Sinnemäki sanoo.

Kantakaupungin lisäksi myös asuinalueilla saattaa olla tarvetta kävelyteille.

”Nyt kaupunki tunnistaa paikkoja, joissa tilaa pitäisi järjestellä uudelleen.”

”Luonteva ajankohta näille muutoksille voisi olla kesäkuun alussa, kun kansallisissa sääntelyissä tulee muutoksia muutenkin”, Sinnemäki sanoo.

Toinen kaupungin suunnittelema kokonaisuus koskee yritystoiminnan edellytyksiä.

”On selvää, että kun rajoitukset purkautuvat, niin kahviloiden ja ravintoloiden toimintamahdollisuudet eivät ole samanlaiset kuin ennen kriisiä”, Sinnemäki sanoo.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo, että kaupunki on kaupunkilaisia varten. ”Tavoite on, että voitaisiin asteittain palata käytäntöihin, jotka ovat ihmisille rakkaita.”

Ravintolat ja kahvilat avataan asteittain 1. kesäkuuta alkaen. Hallituksen on määrä linjata myöhemmin rajoitukset asiakasmääriin ja anniskeluaikoihin.

Ravintoloissa ja kahviloissa tullaan kiinnittämään huomiota turvaetäisyyksiin ja hygieniaan.

Kaupunki pohtii tällä hetkellä joustavuutta kahviloiden ja ravintoloiden lupakäytäntöihin.

”Tämä koskee terassien laajennuksia, ulosmyyntiä ja kärrymyyntiä”, Sinnemäki sanoo.

Yhtenä toimivana esimerkkinä uudenlaisesta kahvila- ja ravintolakulttuurista voisi olla Liettuan pääkaupunki Vilna.

Vilnasta on tullut jättimäinen ulkoilmakahvila, kun ravintoloiden ja kahviloiden terassit ovat saaneet levittäytyä kaupungin aukioille ja kaduille.

”Ideana on, että tässä asiassa kaupunki ei vain sano, miten tehdään. Pyrkimys on siihen, että toiminta olisi yrityslähtöistä.”

Sinnemäki toivoo, että uudenlainen ja varovaisempi arki voisi alkaa samalla, kun voimassa on myös rajoituksia.

”Tavoite on, että voitaisiin asteittain palata käytäntöihin, jotka ovat ihmisille rakkaita.”

Sinnemäki kirjoitti viime viikolla aiheesta julkisessa Facebook-postauksessaan:

”Valtavat ulkoilmakahvilat ja leveämmät väylät kävelijöille tulevat tarpeeseen täälläkin, kun ihmiset tarvitsevat aiempaa enemmän tilaa ajanviettoon ja oleiluun.”

”Rajoitustoimenpiteet ovat rajoittaneet kaikkein eniten elämää suurissa kaupungeissa, joissa eletään tiiviisti ja turvaudutaan palveluihin enemmän kuin harvemmin asutuilla alueilla. Kaupunkitilan uudelleenajattelu on tärkeä osa ratkaisua, kaupunki on asukkaitaan varten”, Sinnemäki kirjoitti.

Pyöräilijä ja kävelijä liikenteessä aurinkoisena aamupäivänä Hakaniemenrannassa 20. huhtikuuta 2020.

Maailmalta löytyy tällä hetkellä lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kaupunkitilaa voidaan käyttää luovasti, jotta turvavälejä voidaan ylläpitää.

Milanossa autoteitä on muutettu jalankulku- ja pyöräteiksi 35 kilometrin matkalta.

Milanon Strade Aperte, eli Avoimet tiet -suunnitelma pyrkii paitsi avaamaan tilaa pyöräilijöille ja kävelijöille, myös vähentämään autoliikennettä, kun sadattuhannet ihmiset palaavat takaisin työpaikoilleen.

Suunnitelmat sisältävät väliaikaisia pyöräteitä, alennettuja nopeusrajoituksia ja pysyviä levennettyjä jalkakäytäviä, sekä katuja, joilla jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on etuajo-oikeus.

Pariisissa rakennetaan 650 kilometriä uusia pyöräteitä. Tilaa pyöräteille saadaan pääasiassa autoväylien tilaa rajaamalla. Kaupunki on myös poistamassa 72 prosenttia kadunvarsien pysäköintipaikoista.

Pariisissa muutostyöt alkoivat jo ennen koronaepidemiaa, kun pormestari Anne Hidalgo lupasi, että jokainen Pariisin katu on pyöräily-ystävällinen vuoteen 2024 mennessä.

Myös yli 100 muuta ranskalaiskaupunkia suunnittelee väliaikaisten pyöräteiden rakentamista.

Berliinissäkin pyöräkaistoja on levennetty, ja yli 130 muuta saksalaista kaupunkia aikoo seurata perässä.

Niin ikään esimerkiksi Bogotassa, Brysselissä, Barcelonassa ja Dublinissa on tehty uusia, osittain väliaikaisia pyöräteitä autokaistoille ja lastaustiloille.

Yhdysvalloissa ainakin Philadelphiassa, New Yorkissa, Madisonissa, Oaklandissa ja San Fransiscossa osa teistä on suljettu autoliikenteeltä ja avattu pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

Myös Kanadan suurimmissa kaupungeissa Torontossa ja Vancouverissa suunnitellaan samaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on kehottanut välttämään joukkoliikennevälineillä matkustamista silloin, kun se on mahdollista, ja tämä ohje on saanut ihmiset kulkemaan entistä enemmän jalkaisin ja pyörällä.

Omin voimin kulkeminen myös ylläpitää kuntoa aikana, kun monen liikuntalajin harrastaminen on mahdotonta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat