Opettaja Jaana Linkola odottaa kauan kaipaamiaan lapsia, ja ensimmäinen aktiviteetti omassa luokassa on selvä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Koulu

Opettaja Jaana Linkola odottaa kauan kaipaamiaan lapsia, ja ensimmäinen aktiviteetti omassa luokassa on selvä

Lähiopetus alkaa kouluissa jälleen torstaina. Samalla päättyy yksi vaihe kevään koronakriisissä. HS näyttää suorana lähetyksenä koulun avautumista Paloheinän ala-asteella Helsingissä.

Jaana Linkola aloittaa lähiopetuksen taas torstaina.

Julkaistu: 14.5. 2:00, Päivitetty 14.5. 8:58

Koulureput on kaivettu pitkän tauon jälkeen esille. Torstaina vantaalaiset Ronja Väliheikki, 12, ja Matias Väliheikki, 9, palaavat takaisin lähiopetukseen Veromäen kouluun.

”Sinänsä ihan ok palata taas kouluun, kun pääsee kuitenkin näkemään kavereita”, sanoo Ronja Väliheikki.

Se, mitä hyötyä kouluun paluusta lopulta on, lapsia kuitenkin arveluttaa. Arvosanat annetaan jo tällä viikolla. Ronja Väliheikki kertoo kuulleensa, että lukuvuoden viimeisinä päivinä ohjelmassa on paljon retkeilyä ulkona. Toki tehtäviäkin tehdään.

Koulut ehtivät olla Suomessa kiinni lähes kaksi kuukautta. Sinä aikana koulunkäynti järjestettiin suurimmalle osalle lapsista etäopetuksena. Nyt, lähiopetuksen käynnistyessä, etäopetus loppuu.

Ronja Väliheikki, 12, ja Matias Väliheikki, 9, aloittavat uudelleen koulun etäopetuksen jälkeen. Teemu Nevalaisen pienin lapsi Peetu Väliheikki, 5, on menossa esikouluun.

Ronja ja Matias Väliheikin isä Teemu Nevalainen on lasten kanssa samoilla linjoilla. Hän kertoo ymmärtävänsä syyt koulujen avaamiselle mutta kokee, että oppimisen suhteen ihmeitä ei enää viimeisillä viikoilla tapahdu.

”Ymmärrän avaamispäätöksen ainakin siltä kannalta, että saadaan tarkistettua, ovatko kaikki lapset vielä tallella ja miten he voivat.”

Nevalaisen perheessä etäopiskelu on sujunut hyvin.

Teemu Nevalainen kokee, että heillä nuorempi lapsi on jopa hyötynyt etäopiskelusta. Tehtävissä on päästy nopeammin eteenpäin kuin koulussa, jossa opettaja ei aina ehdi auttamaan.

Nevalaisella itsellään on jonkin verran pedagogisia opintoja taustalla, joten tehtävissä auttaminen on tuntunut luontevalta.

Entä pelottaako Nevalaista, että lapset saavat koulussa koronatartunnan? Ei varsinaisesti, hän sanoo.

Perheen vanhempi lapsi on kuitenkin ilmaissut huolen viruksesta. Nevalainen kertoo luottavansa asiantuntijoihin mutta kokee, että ilmassa leijuu silti pieni epävarmuus. Onhan virus uusi.

Koulun viestintään Nevalainen on ollut hyvin tyytyväinen.

”Koululla on selkeät suunnitelmat. Opettajat ovat viestineet, mistä ovista lapset kulkevat ja miten käsiä pitää pestä. Wilma-viestejä on tullut paljon, ja lapsia on ohjeistettu videopuheluiden välityksellä.”

Myös opettaja Jaana Linkolan arki mullistuu torstaina. Hän aikoo seistä espoolaisen Jupperin koulun pihassa odottamassa heti aamulla. Omaa luokkaa on ollut jo kova ikävä.

”Päällimmäinen tunnelma on tosi hyvä fiilis. On ihana nähdä oppilaita”, Linkola kertoo kouluun paluusta.

Erossaoloa on kestänyt lähes kaksi kuukautta.

”Varsinkin etäopetuksen alkuvaiheessa oppilaat toivoivat, että ’ope, halutaan palata kouluun’.”

”Nämä ovat tärkeitä ihmissuhteita oppilaille ja opettajille. Nyt olen havainnut vielä enemmän, miten iso merkitys ihmissuhteilla koulumaailmassa onkaan”, Linkola sanoo.

Linkolan mukaan oppilaat ovat ponnistelleet etäopiskelun aikana paljon. Hän ei ole ollenkaan huolissaan siitä, etteivätkö oppilaat olisi oppineet suunniteltuja kokonaisuuksia.

”Joistain oppilaista on jopa löytynyt aivan uusia puolia, ja jotkut ovat pärjänneet paremmin kuin lähiopetuksessa”, Linkola kertoo.

Linkolan opettamat kuutosluokkalaiset siirtyvät seuraavaksi yläasteelle.

”Kun jäimme pois koulusta, se aiheutti suurta murhetta itselle ja oppilaille, että mitä jos ei enää kohdatakaan.”

Vanhempien viesteistä kuulsivat myös oppilaiden samansuuntaiset mietteet.

”Eräs huoltaja kertoi lapsensa sanoneen, että just kun saatiin ihana opettaja, niin nyt ei tavatakaan.”

Alkuun Linkolalla oli ristiriitainen olo kouluun palaamisesta.

”Kun tuli ohjetta sieltä ja täältä. Mietin, että apua, kuinka iso riski kouluun palaaminen on.”

Linkola seuraa Facebookissa opettajien keskustelua, ja monilla opettajilla oli syvä huoli omasta tai muiden terveydentilasta.

Linkolan omaa huolta ovat helpottaneet Espoon kaupungin sekä oman koulun yksityiskohtaiset ohjeistukset kouluun paluusta.

”Ei varmasti olla ainoa työyhteisö, jossa näitä asioita on käyty läpi. Mutta tässä pitää olla vastuussa niin monesta asiasta.”

Yksikään Linkolan oppilaista ei ollut ainakaan vielä keskiviikkoaamuna hakenut poissaololupaa lähiopetuksesta.

Seuraavien viikkojen koulupäivät tulevat Jupperin koulussa olemaan erilaisia kuin mihin on totuttu.

Ruokalaan mennään vain muutama luokka kerrallaan. Lisäksi välitunnit on korvattu taukohetkillä, jotka vietetään oman luokan ja opettajan kanssa.

Oppilaat pyrkivät välttämään yhteisvälineitä loppulukukauden ajan, joten liikuntatunneilla ei todennäköisesti ole tiedossa pesäpalloa.

”Kaikki oppilaat eivät voi tunkea kättä samoihin räpylöihin”, Linkola sanoo.

Jatkuvasti täytyy myös muistaa pestä käsiä.

Tavallisena vuotena kevään viimeisillä viikoilla on yleensä harjoiteltu kevätjuhlien esityksiä, jaettu kuvataidetöitä kotiin ja tehty kevätretkiä.

”Nehän jäävät nyt kaikki pois”, Linkola sanoo.

Tilalle tulee opiskelun lisäksi ainakin metsäretkiä.

”Ihmisillä on tapana tottua kaikkeen”, Linkola kertoo.

Palataan vielä takaisin torstaihin ja koulun pihalle.

Linkolan oppilaat tietävät aamulla tarkasti, mistä kohtaa pihaa oma opettaja löytyy, sillä Linkola on lähettänyt viimeiset Wilma-viestit vielä keskiviikkona.

Kuutosluokka kokoontuu ulkona ja menee yhdessä koulurakennukseen. Käytävää pitkin kulkee vain yksi ryhmä kerrallaan.

Ensimmäinen aktiviteetti omassa luokassa on Linkolalle erittäin selvä: ”Aloitetaan käsienpesurumba.”

Jaana Linkola järjesteli pulpetteja keskiviikkona Jupperin koululla.

Seuraavien viikkojen koulupäivät tulevat Jupperin koulussa olemaan erilaisia kuin mihin on totuttu.

Kaksi kuukautta etäopetusta

Suomalaiskouluissa siirryttiin etäopetukseen kaksi kuukautta sitten eli 18. maaliskuuta.

Lähiopetukseen jäivät vain ne 1.–3. luokkien oppilaat, joiden vanhemmat ovat työskennelleet yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla. Kouluissa on ollut koronatilanteen aikana vain muutamia satoja oppilaita Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Maan hallituksen päätös koski perusopetuksen lisäksi myös kouluja ja ammatillista koulutusta. Varhaiskasvatusta linjaus ei koskenut, mutta hoidettavien lasten määrä päiväkodeissa on ollut murto-osa normaalista. Monissa kunnissa, esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla, onkin yhdistelty ryhmiä ja suljettu päiväkoteja, joissa on ollut vain yksittäisiä lapsia hoidossa.

Koulujen lähiopetuksen alku tarkoittaa poikkeusjärjestelyjä isoissa kaupungeissa, koska monet koulut pullistelevat oppilaita eikä niissä ole mahdollisuutta pitää yllä turvavälejä. Esimerkiksi Vantaalla noin 1 776 perusopetuksen oppilasta saa lähiopetusta muualla, lähinnä lukioiden ja nuorisopalvelujen tiloissa. Perusopetuksessa on Vantaalla yhteensä 24 000 oppilasta.

Espoossa noin 4 000 peruskoululaista aloittaa lähiopetuksen jossain muualla kuin omassa koulussaan. Lisäopetustiloja on varattu lukioiden lisäksi muun muassa nuorisotiloista, kirjastoista ja ammattioppilaitos Omniasta.

Myös Helsingissä tilaväljyyttä on haettu muiden toimijoiden tiloista.

Lukioissa ja ammatillisessa opetuksessa pysytään pääosin etäopetuksessa aina kevätlukukauden loppuun saakka.

Rajoitusten purku|Valtaosa lapsista palaa päiväkotiin nyt, kun koulut avautuvat – käsiä pestään reippaasti ja vanhemmat saavat hyvästellä eteisessä

Lasten uutisten erikoislähetys|Huomenna palataan takaisin kouluun – Miksi Suomen hallitus päätti avata koulut?

Koronavirus|Etelä-Koreassa uuteen kouluarkeen on tarkat ohjeet: Jokaisella on oltava maski, pulpetit pyyhitään oppituntien aluksi ja ikkunan on hyvä olla kolmanneksen raollaan

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?