Jätevoimalan piippu aiotaan valjastaa biokaasun tuotantoon futuristisessa projektissa Vantaalla – Kaupunki pyristelee irti nyt myös maakaasusta - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Ilmastonmuutos

Jätevoimalan piippu aiotaan valjastaa biokaasun tuotantoon futuristisessa projektissa Vantaalla – Kaupunki pyristelee irti nyt myös maakaasusta

Jos hanke toteutuu, Vantaalla voidaan luopua maakaasun käytöstä kokonaan.

Maakaasusta luopuakseen Vantaan energiayhtiö on solminut yhteistyösopimuksen teknologiayhtiö Wärtsilän kanssa synteettisen biokaasun tekemisestä Långmossebergenin jätevoimalassa

Julkaistu: 18.5. 9:10

Syvällä Vantaan itäosissa, Kehä III:n ja Porvoonväylän kainalossa on kehitteillä uusi keino vähentää kasvihuonekaasujen määrää.

Vantaan Energian tähtäimessä on kivihiilen jälkeen luopua seuraavasta fossiilisesta polttoaineesta eli maakaasusta. Kivihiileen verrattuna maakaasu on vain hieman vähemmän haitallinen kasvihuonekaasu.

Kivihiilestä Vantaa pääsee eroon jo vuonna 2022, kun Långmossebergenin jätevoimalan laajennus valmistuu.

Maakaasusta luopuakseen Vantaan energiayhtiö on solminut yhteistyösopimuksen teknologiayhtiö Wärtsilän kanssa synteettisen biokaasun tekemisestä Långmossebergenin jätevoimalassa.

Jos hanke etenee ennakkokaavailujen mukaisesti, Vantaan Energia voisi luopua maakaasusta kokonaan vuonna 2025 tai käyttää maakaasua vain ennätyspakkasilla varavoimana.

Vantaan Energia käyttää tällä hetkellä noin 240 gigawattituntia maakaasua vuosittain kuudessa lämpökeskuksessaan. Lämpimänä talvena kuten viime talvena maakaasua ei käytetty juuri lainkaan. Lämpökeskukset otetaan käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun pakkasta on kymmenen astetta.

Maakaasun käyttö Vantaalla vähenee joka tapauksessa lähivuosina erilaisilla energiaratkaisuilla.

Kahden vuoden kuluttua jätevoimalan laajennuksen valmistuttua Vantaan Energia on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään vuoden 2010 tasosta jo lähes 70 prosenttia.

Vantaan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri arvioi, että energiayhtiö tarvitsee vuonna 2025 maakaasun korvaamiseen synteettistä biokaasua noin 80 gigawattituntia vuosittain.

Alustavan selvityksen perusteella jätevoimalan kupeessa voisi syntyä biokaasua 10 megawatin teholla. Se voitaisiin varastoida kaasuverkostoon tai jos on tarvetta, käyttää heti lämmönlähteenä.

Suomalaiset energiayhtiöt ovat tähän mennessä keskittyneet miettimään korvaavia lämmöntuotantotapoja kivihiilelle. Kivihiilikielto tulee Suomessa voimaan vuoden 2029 toukokuussa.

Monille isoille energiayhtiöille kuten Helsingin Helenille ja Fortumille jo kivihiilen korvaaminen tuottaa suurta tuskaa. Siksi maakaasun käyttö on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka se on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Esimerkiksi Helen tuotti viime vuonna 32 prosenttia kaukolämmöstään maakaasulla ja 56 prosenttia kivihiilellä.

Vaihtoehtoisia energialähteitä on etsitty maalämmöstä, hukkalämmön talteenotosta, lämpöpumpuista ja energian varastoinnista jättimäisiin maanalaisiin vesisäiliöihin.

Vantaalla selvitellään myös mahdollisuutta kytkeä maalämpöä tai tuulivoimaa osaksi omaa lämmöntuotantoa. Silloin nykyisestä kaukolämpöverkosta tulee monipuolisen tuotannon jakelukanava.

Wärtsilälle yhteistyö vantaalaisten kanssa on päänavaus uudentyyppiseen teknologiaan energiasektorilla. Näin isoa teollisen kokoluokan ratkaisua ei ole vielä tehty.

Jos investointiin päädytään, Vantaan jätevoimalalle tulisi laitteisto, jonka avulla voimalan piipusta kerätään hiilidioksidia.

Hiilidioksidi johdetaan metanointiyksikköön, jossa siihen liitetään vedestä elektrolyyserillä erotettua vetyä. Biokaasu valmistuu metanointiyksikössä.

Synteettisen biokaasun raaka-aineet ovat siten hiilidioksidi, vesi ja sähkö.

Wärtsilä on investoinut niin kutsuttuun Power-to-X -teknologiaan vuodesta 2018 lähtien. Käsite pitää sisällään lukuisia erilaisia keinoja muuntaa sähköä toisenlaiseksi energiaksi.

”Tämän yhteiskehityssopimuksen avulla voimme soveltaa osaamista todellisen energiajärjestelmän projektiin”, sanoo Wärtsilän liiketoimintajohtaja Matti Rautkivi.

Rautkivi ja Patomeri tähdentävät, ettei Vantaalle kaavailtu ratkaisu ole välttämättä sellaisenaan monistettavissa muualla.

Synteettinen biokaasu voi kuitenkin tulevaisuudessa olla merkittävä polttoaine raskaassa liikenteessä. Esimerkiksi Vantaan jätevoimalalle kurvaavat jäteautot voisivat samalla tankata biokaasulla.

Todella isot näkymät ovat avautumassa suomalaisessa teollisuudessa, jos tuotantolaitosten hiilidioksidia aletaan jalostaa biokaasuksi.

LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen Lappeenrannassa seuraa tarkkaavaisesti etenkin Joutseno-projektia, joka voi olla ensimmäinen iso investointi synteettiseen polttoaineeseen.

Asianosaiset laskevat parhaillaan teknisiä ja taloudellisia mahdollisuuksia tehdä metanolia Kemiran tehtaan sivutuotteena syntyvästä vedystä sekä paikallisen sementtitehtaan hiilidioksidipäästöistä.

”Jos teollisuuden hiilidioksidipäästöt jalostetaan synteettiseksi polttoaineeksi, se voisi korvata Suomen öljyntuonnin kokonaisuudessaan. Silloin puhutaan noin viiden miljardin euron kokonaisuudesta”, Partanen sanoo.

On mahdollista, että Joutsenon ja Vantaan hankkeet etenevät investointipäätökseen tämän vuoden aikana, ja ne voisivat olla käytössä 2020-luvun puolivälissä.

Vantaa keksi keinon päästä eroon kivihiilestä jo vuonna 2022

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat