130-vuotias huvila jatkaa rapistumistaan keskellä Helsinkiä, omistaja ei piittaa edes 20 000 euron uhkasakosta – ”Minä teen tätä vähän niin kuin taiteilija veistostaan” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Arvorakennukset

130-vuotias huvila jatkaa rapistumistaan keskellä Helsinkiä, omistaja ei piittaa edes 20 000 euron uhkasakosta – ”Minä teen tätä vähän niin kuin taiteilija veistostaan”

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti huvilan omistajan Aulis Juneksen korjauttamaan parvekkeensa vuoden 2018 marraskuuhun mennessä.

Huvila sijaitsee Töölönlahdella Linnunlaulun alueella.

Julkaistu: 20.5. 9:40

”Peruskorjauksella tarkoitetaan pikemminkin peruspilaamista!”

Näin huudahti Aulis Junes arvostellessaan tapaa, joilla vanhojen huviloiden korjauksia on toteutettu Helsingissä. Samaa kohtaloa hän ei toivo omalle huvilalleen. Junes asuu Helsingin Linnunlaulussa 131-vuotiaassa huvilassa, jonka julkisivun ja pihan kunnostamisesta on väännetty kaupungin kanssa jo yli 20 vuotta.

Keväällä 2018 kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti Aulis Juneksen kunnostamaan parvekkeensa ”pätevien suunnittelijoiden tekemien suunnitelmien mukaisesti 1.11.2018 mennessä”. Junekselle määrättiin 20 000 euron uhkasakko ja neljän tuhannen euron suuruinen juokseva sakko jokaiselta ylimenevältä kuukaudelta. Samassa päätöksessä Junes velvoitettiin myös muun muassa maalaamaan talonsa julkisivu.

Aulis Junes kuvattuna Linnunlaulussa.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin, Junes ei ole antanut suunnittelijoiden tai rakennustyöläisten kajota taloon. Maali rapisee ja parvekkeen tukipuut harottavat vaarallisen näköisesti.

Eläkkeellä oleva Junes sanoo kunnostavansa huvilaa omin käsin, aivan kuten hän on jo vuosikymmenet tehnyt.

”Olen kokoajan menossa yläparvekkeita kohden. Helpoimmin hommat hoituvat, kun kukaan ei ole määräilemässä. Perusta on ensin laitettava kuntoon, sitten katto ja sitten muut asiat. Minä teen tätä vähän niin kuin taiteilija veistostaan”, Junes kertoo.

Hän on kunnostanut jo aiemmin talon alaparvekkeet ja aikoo kunnostaa yläparvekkeet samalla lailla, kunhan ehtii. Juneksen itsensä mukaan talo on hyvässä kunnossa, eikä sisäilmaongelmia ole. Hän lämmittää taloa uuneilla, joita hän kutsuu ”homeitiöiden krematorioiksi”.

Juneksen mukaan huvilan ulkorakenteiden kunnostaminen on suoritettava kesällä kuivaan aikaan.

Junekselle on tärkeää, että työ suoritetaan perinnerakentamisen menetelmin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rapistunutta maalia ei saa poistaa nykyaikaisin keinoin hiomalla tai infrapunalla. Parvekkeet hän suunnittelee laittavansa itse, ”käsipelillä”.

Kaupungin mukaan kunnostustyöt eivät etene tarpeeksi nopeasti.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi vuonna 2018, että parvekkeiden välitön korjaaminen oli tehtävä, sillä parvekkeet ovat turvallisuusriski. Juneksen mukaan taas itse parvekkeissa ei ole varsinaista vikaa. Ongelma on liian painavissa katoksissa, jotka eivät ole olleet osa alkuperäistä rakennusta, vaan ne on rakennettu jälkikäteen.

Junes on valittanut parvekkeita koskevasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja tällä hetkellä sekä kaupunki, että Junes odottavat vastausta. Junes tuomitaan maksamaan sakkoja, jos hallinto-oikeus niin päättää. Juneksen mukaan kaupunki vainoaa häntä.

”Uhkasakot eivät horjuta minua eivätkä tätä rakennusta. Olen kuin honkametsässä täällä asuessani. Minulla on sellainen asenne, että menen joka ilta rauhassa levolle.”

Oikaisu 22.5. kello 16.25: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että kaupunkiympäristölautakunta olisi velvoittanut Juneksen uhkasakon uhalla korjaamaan parvekkeet. Lautakunnan ympäristö- ja lupajaosto teki velvoitepäätöksen.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat