Vantaan virkamiehet varautuvat jo tietulleihin – Väestönkasvun ennustetaan aiheuttavan kestämättömiä ruuhkia - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kaupunkisuunnittelu

Vantaan virkamiehet varautuvat jo tietulleihin – Väestönkasvun ennustetaan aiheuttavan kestämättömiä ruuhkia

Kaupunkia halkovat säteittäiset pääväylät sumppuuntuvat ensin.

Kehä III on tavaraliikenteen poikittainen pääväylä. Vantaan kasvu näkyy sen liikennemäärissä. Tielle on tehty mittava remontti 2010-luvulla.

Julkaistu: 22.5. 20:47

Vantaa on kasvanut viime vuodet niin, että nivelissä naksuu. Uusia kerrostaloja on noussut Tikkurilaan, Kivistöön ja Myyrmäkeen, ja kaupungin väkiluku on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana noin 23 000 asukkaalla.

Mutta mitä tapahtuu Vantaan kaduilla ja teillä, jos muuttoliike jatkuu kiivaana vuoteen 2050 asti? Ruuhkautuvatko tiet, sumputtuvatko risteykset?

Vantaan uusi yleiskaava on parhaillaan nähtävillä. Sen liikennetarkastelusta ilmenee, että jos nykymeno jatkuu, tiemaksuja ei oteta käyttöön, joukkoliikenteen lipunhintoja ei alenneta eikä tieinfraan investoida, vuonna 2030 hyvin suuri osa teistä ruuhkautuu.

Muutos näkyy etenkin Vantaata halkovilla säteittäisillä moottoriteillä Hämeenlinnanväylällä, Tuusulanväylällä ja Lahdenväylällä sekä Kehä III:n keskivaiheilla.

Jos mitään olennaisia muutoksia maastossa tai maksuperiaatteissa ei tehdä, tilanne alkaa näyttää pahalta jo kymmenen vuoden kuluttua, suunnittelupäällikkö Markus Holm sanoo.

”Jos vaikkapa moottoritien kapasiteetti on 20 000 autoa tunnissa kaistaa kohti, ensimmäiset 1 800 autoa eivät liikennettä juuri hidasta, mikä antaa vähän valheellisenkin hyvän olon tunteen väylien sujuvuudesta. Tästä suuremmalla määrällä alkaa kapasiteetti loppua, jolloin liikenne hidastuu ja aiheuttaa häiriöitä, jotka entisestään laskevat kapasiteettia. Tämä itseään voimistava ilmiö voi kertautua kilometrin päähän”, Holm havainnollistaa.

Erityisen hankalia ovat tuolloin moottoriteiden rampit, kun autoilijat pyrkivät esimerkiksi Tuusulanväylältä Kehä III:lle. Tuusulanväylä ja Kehä III ovat keskeisiä tarkastelukohteista, koska Vantaan suunnittelee niiden kainaloon eli Aviapoliksen alueelle uudenlaista lentokenttäkaupunkia.

Tämä näkyy Tuusulanväylän aamuliikenteessä ruuhkautumisena lentoaseman pohjoispuolella, mutta liikenteen hidastumisena myös Kehä III:n risteyksen eteläpuolella.

Ruuhkautuminen kasvaa, vaikka yleiskaavassa nimenomaan asunto- ja työpaikkarakentamista on soviteltu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, nykyisiä keskuksia tiivistäen. Aviapoliksen lisäksi Tikkurilaa ja Myyrmäkeä on määrä tiivistää ja laajentaa.

Yleiskaavaehdotuksessa on lähdetty siitä, että jonkinlainen tieliikenteen maksu tulisi käyttöön, ja ainakin osa kaistalisäyksistä toteutuu. Kaistalisäyksiä on hahmoteltu Lahdenväylälle. Hämeenlinnanväylän liikennettä sujuvoittaisi uusi Kuninkaantammen eritasoliittymä ja lisäkaistat Kaivokselassa.

Ruuhkautuminen lisääntyisi silti, vaikka satsaaminen joukkoliikenteeseen pudottaisi autoliikenteen osuutta eri kulkutapojen vertailussa kymmenellä prosentilla. Vantaan tulevan pikaraitiotien matkustajista valtaosa kulkee nyt bussilla.

”Kasvun volyymi on niin suurta, että se näkyy myös autoilussa, vaikka kasvu painottuisi joukkoliikenteeseen”, sanoo Vantaan yleiskaavapäällikkö Mari Siivola.

Hän muistuttaa, että suomalaisen liikenteen ruuhkat eivät ole verrattavissa keskieurooppalaisiin ruuhkiin. On valinnan paikka, siedetäänkö matka-ajan piteneminen 10 minuutilla.

Vantaan liikenne-ennusteiden pohjana ovat tuoreet liikennelaskelmat sekä Vantaan oloihin sovitettu ja seudulla laajasti käytetty Helmet-ennustemalli. Vantaalla on todettu, että Helmet-malli hieman yliarvioi joukkoliikenteen matkustajamäärää.

Vantaalla noin puolet kaikista lähdöistä päivän aikana tapahtuu yksityisautolla. Vuoteen 2050 mennessä päivittäisten matkojen määrä voisi nousta yli puolitoistakertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna.

Yleiskaavan liikenne-ennusteisiin vaikuttavat maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) tavoitteet, jotka Helsingin seudun liikenne (HSL) on listannut yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Mal-tavoitteisiin on listattu sekä liikenneinvestointeja että uusien asuntojen kaavoitustavoitteita.

Valtion ja kuntien väliset mal-neuvottelut ovat yhä kesken. Edellisiin mal-sopimuksiin kirjatut asuntokaavoituksen määrät ja liikenteen kärkihankkeet ovat toteutuneet lähes täydellisesti.

Yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Vantaan asukasmäärä saattaa kasvaa nykyisestä 235 0:sta jopa 370 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kasvutahti olisi tuolloin 4 500 asukasta vuodessa.

Se olisi olennaisesti vähemmän kuin viime vuoden toteutuma eli 5 600 uutta asukasta, mutta silti valtavan paljon.

Maltillisella kasvulla Vantaalla olisi 302 000 asukasta 30 vuoden kuluttua.

Mari Siivola muistuttaa, että yleiskaava on eräänlainen ehdotus tulevaisuudesta. Se voi myös olla itseään toteuttava valinta päättäjiltä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat