Helsinki on voimaton Linnunlaulun 130-vuotiaan huvilan rapistumisen edessä – Apulaispormestari Sinnemäki: ”Parvekkeet ovat vaarallisen näköiset” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Arvorakennukset

Helsinki on voimaton Linnunlaulun 130-vuotiaan huvilan rapistumisen edessä – Apulaispormestari Sinnemäki: ”Parvekkeet ovat vaarallisen näköiset”

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ymmärtää huvilan omistajan halun korjata rakennus perinteisin menetelmin. Asiasta on kuitenkin väännetty jo monta vuosikymmentä.

Tällä hetkellä Junes ja kaupunki taistelevat parvekkeiden kunnostuksesta. Kuva: Kimmo Penttinen

Julkaistu: 23.5. 13:43

Helsingin kaupunki on ajautunut varsinaiseen pattitilanteeseen Linnunlaulun alueella sijaitsevan 130-vuotiaan huvilan ja sen omistajan Aulis Juneksen kanssa.

”Kyseessä on juridinen prosessi, joka ratkeaa epäilemättä jossain vaiheessa”, sanoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Viimeksi tammikuussa 2018 kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti Juneksen kunnostamaan talon parvekkeet marraskuuhun 2018 mennessä. Junekselle määrättiin 20 000 euron uhkasakko ja neljän tuhannen euron suuruinen juokseva sakko jokaiselta ylimenevältä kuukaudelta.

Samassa päätöksessä ympäristö- ja lupajaosto velvoitti Juneksen kunnostamaan rakennuksen räystäät, syöksytorvet ja pihamaan hulevesijärjestelyt sekä maalaamaan rakennuksen julkisivut marraskuuhun 2019 mennessä.

Junes on valittanut parvekkeita koskevasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja tällä hetkellä kaupunki ja Junes odottavat vastausta.

Sinnemäki ymmärtää Juneksen halun korjata 130-vuotias huvila perinteisin keinoin. Koska oikeudellinen prosessi on yhä käynnissä, Sinnemäki kommentoi huvilan tilaa yleisemmällä tasolla.

”Vanhojen talojen korjaaminen perinteisin menetelmin usein parempi ja kunnioittavampi rakennusta kohtaan”, toteaa Sinnemäki.

Hän arvioi, ettei perinteisen rakentamisen tarvitsisi viedä niin kauan aikaa, että talo ehtii huonoon kuntoon ennen kuin se on korjattu.

”Ulkopuolelta katsottuna parvekkeet ovat vaarallisen näköiset. Talon kannalta olisi hyvä, jos rakenteet korjattaisiin”, summaa Sinnemäki.

Juneksen huvila on osa Linnunlaulun alueen huvilakokonaisuutta. Huvilat ovat merkittävä osa helsinkiläistä kulttuuria, ja niiden historia ulottuu aina 1800-luvun lopulle saakka.

Museovirasto on määrittänyt Töölön- ja Eläintarhanlahden rantakallioilla sijaitsevat huvilat valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

”Selvityksen mukaan Linnunlaulun puistokokonaisuus huvila-alueineen on rakennustaiteellisesti ja helsinkiläisen puutarhataiteen historian kannalta erittäin merkittävä kokonaisuus, jolla on keskeinen merkitys osana Töölönlahden ja Eläintarhan muodostamaa panoraamamaista maisematilaa ja historiallista puistokokonaisuutta”, lukee Helsingin kaupungin tekemässä Linnunlaulun alueen ympäristöhistoriallisessa selvityksessä vuodelta 2015.

Juneksen huvila numero yhdeksän on arkkitehti J. Westerlundin vuosina 1889–1890 suunnittelema. Huvila toimi Diakonissalaitoksen Rinnekotina 1920-luvulta 1960-luvulle. Sen jälkeen Näkövammaisten ammattikoulu osti huvilan Diakonissalaitokselta ja se vuokrattiin asuntolaksi.

Linnunlaulun huvila numero yhdeksän vuonna 1953. Kuva: HS

Junes osti purkukuntoisen huvilan 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

Juneksen ja Helsingin kaupungin vääntö huvilan korjauksesta alkoi 1990-luvulla. Silloin kaupungin päänvaivana oli huvilan sotkuinen piha. Sittemmin kädenvääntö on siirtynyt koskemaan huvilan ulkokuorta.

Ei Junes ole huvilaa ihan korjaamatta jättänyt: kesällä 1992 hän kunnosti talon peltikaton ympäristöministeriön avustuksen turvin ja on myöhemmin kunnostanut talon alaparvekkeet. Juneksen itsensä mukaan talo on hyvässä kunnossa.

Kunnostusurakka on edennyt hitaasti. Vuosien varrella kaupunki on ehtinyt antaa Junekselle useita velvoitteita ja uhkasakkoja. Helsingin käräjäoikeus päätti vuonna 2007, että Juneksella on oikeus valita työtavaksi perinnerakentaminen.

Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat tekivät huvilasta teknisen ja historiallisen selvityksen vuonna 2010.

Vuonna 2011 Helsingin kaupunki päätti, ettei se käytä rahaa huvilan korjaamiseen pakkokeinoin.

Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä totesi, että huvilan kunnostus on ajautunut täydelliseen pattitilanteeseen, joka voi jatkua vaikka kuinka monta vuotta.

Penttilä taisi olla oikeassa. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin kiista on edelleen käynnissä eikä ratkaisu ole sen lähempänä kuin vuonna 2011 tai 2001.

Huvila kuvattuna rautatien suunnasta. Kuva: Kimmo Penttinen

Arvorakennukset|130-vuotias huvila jatkaa rapistumistaan keskellä Helsinkiä, omistaja ei piittaa edes 20 000 euron uhkasakosta – ”Minä teen tätä vähän niin kuin taiteilija veistostaan”

Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat