Korona pyyhkäisi Kampista synkimpinä viikkoina 80 prosenttia kävijöistä – Kuinka käy kauppakeskusten, kun kriisin loppua ei näy? - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kuluttaminen

Korona pyyhkäisi Kampista synkimpinä viikkoina 80 prosenttia kävijöistä – Kuinka käy kauppakeskusten, kun kriisin loppua ei näy?

”Kauppakeskusten hyvä puoli on ollut se, että kaikki saa kerralla samasta paikasta. Nyt hyvä puoli näyttää kääntyneen niitä vastaan”, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja entinen Keskon strateginen johtaja Lasse Mitronen. Asiakkaat näyttävät kuitenkin nyt tekevän paluuta kauppakeskuksiin, vaikka poikkeustila ei ole ohi.

Esprit Sellon yrittäjä Minna Parviainen esitteli vaatteita HS:lle videopuhelun yhteydellä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Julkaistu: 24.5. 2:00, Päivitetty 24.5. 11:16

Kello lähentelee yhtä iltapäivällä, mutta Espoon Leppävaarassa sijaitsevassa Sellon kauppakeskuksessa käy miltei kuhina. Ihmisiä kävelee kauppakeskuksen käytävillä, liikkeissä näyttää olevan asiakkaita ja muutamat ovat levähtäneet käytävien istumapaikoille.

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta muistuttavat vain suljetut ravintolat ja kahvilat sekä joka paikassa näkyvä käsidesi.

Suurin osa kauppakeskuksen liikkeistä on pikkuhiljaa alkanut avata oviaan poikkeustilan jälkeen. Tunnelma on toiveikas: ehkä tämä tästä.

Vaatekauppa Espritissä on muutama asiakas. Yrittäjä Minna Parviainen viikkaa t-paitoja siistiin pinoon.

Kun koronakriisin puhkeaminen tyrehdytti kauppakeskusten asiakasvirran, Parviainen päätti houkutella asiakkaita tarjoamalla virtuaalisia ostoskierroksia.

”Kaikki lähti siitä, kun kaverini sanoi tarvitsevansa jotakin vaatetta ja päädyin esittelemään hänelle videopuhelussa meidän liikkeen tarjontaa”, kertoo Parviainen.

”Myöhemmin aloin miettiä, että miksi en voisi tehdä tätä myös asiakkaiden kanssa”, hän jatkaa.

Parviainen piti HS:lle virtuaalisen ostoskierroksen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Parviainen ryhtyi tuumasta toimeen ja kirjoitti mainoksen kauppakeskuksen Facebook-sivulle. Virtuaalisen ostoskierroksen aikana asiakas soittaa myyjän kanssa videopuhelun, jonka avulla käydään myymälän tuotteita läpi. Vaatteet voi noutaa myymälästä tai muusta sovitusta paikasta, kuten kattoparkista. Niitä voi sovittaa rauhassa kotona ja palauttaa jos siltä tuntuu.

Virtuaaliset kierrokset eivät ole vielä saaneet aikaan asiakasryntäystä, mutta videopuhelun kautta vaatteita ovat löytäneet tutut kanta-asiakkaat.

Sellossa muutamat muutkin yritykset ovat päätyneet luoviin ratkaisuihin poikkeustilan ajalle. Esimerkiksi kuntokeskus Elixia järjestää tarvittaessa treenejä henkilökohtaisen kuntovalmentajan kanssa kauppakeskuksen kattoparkissa ulkona. Tavarakauppa Clas Ohlson puolestaan pitää kattoparkissa verkkokaupan noutopistettä.

Luovia ratkaisuja on toden totta tarvittu, sillä koronavirus hiljensi pääkaupunkiseudun kauppakeskukset lähes täysin maalis–huhtikuussa.

”Maaliskuun puolivälistä kävijämäärät putosivat hyvin paljon, huhtikuussa meillä kävi 50 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin normaalisti ja liikkeistä noin 30 prosenttia oli kiinni. Huhtikuun puolenvälin jälkeen asiakasmäärät ovat lähteneet hieman kasvamaan ja liikkeitä on jälleen avattu”, kertoo Sellon kauppakeskusjohtaja Marjo Kankaanranta.

Sellon käytävillä liikkui jonkin verran ihmisiä keskiviikkoiltapäivänä. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Soittokierros pääkaupunkiseudun muutamiin muihin kauppakeskuksiin, Helsingin keskustan Kamppiin, Kalasataman Rediin, Itäkeskuksen Itikseen sekä Vantaan Jumboon kertoo samanlaista tarinaa. Maaliskuun puolessa välissä kävijämäärät tippuivat dramaattisesti.

”Se oli todella hankala ja vaikea tilanne kun korona iski maaliskuussa silmille”, summaa Itiksen kauppakeskusjohtaja Christoffer Jansén.

Edellä mainituissa kauppakeskuksissa pudotus oli samaa luokkaa Sellon kanssa, noin 50 prosenttia. Kampissa romahdus oli vielä isompi.

Kävijämäärien lasku on samankaltainen kauppakeskuksissa eri puolilla Suomea. Kauppakeskusyhdistys tiedotti huhtikuun lopussa, että viime vuoteen verrattuna maaliskuun toiseksi viimeisellä viikolla kävijämäärät vähenivät 50 prosenttia ja kuun viimeisellä viikolla 60 prosenttia.

Kauppakeskusyhdistyksen indeksin seuraamista toimialoista myynti väheni eniten vaatteiden ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden aloilla.

Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Kampin keskuksessa ihmisvirtojen tyrehtyminen näkyi vielä keskivertoa dramaattisempana kävijämäärien laskuna .

”Kävijämäärät tippuivat maaliskuussa 80 prosenttia. Nyt Kampissa on käynyt noin 60 prosenttia vähemmän kävijöitä viime vuoteen verrattuna. Toukokuun puolella kauppa on pienesti piristynyt”, kertoo Kampin kauppakeskuksen johtaja Tiina Fågel.

”Kampissa on paljon ravintolatarjontaa, joten viranomaispäätös sulkea ravintolat osui meihin pahasti”, jatkaa Fågel.

HS kertoi huhtikuun puolessavälissä Kampin keskuksen ratkaisusta pyytää keskuksessa toimivilta ravintoloilta täyttä vuokraa, vaikka ne eivät saa olla auki.

Fågel sanoi silloin, että vuokralaisiin tullaan olemaan yhteydessä vuokranmaksuasioihin liittyen.

”Kaikkien kauppakeskuksen vuokralaisten kanssa tilanne on käyty läpi tapauskohtaisesti ja pyritty löytämään jokaiselle omat keinot. On kaikkien etu ja toivomus, että vuokralaiset saadaan pahimman yli. Neuvotteluja on käyty ja käydään vielä tällä hetkellä”, kertoo Fågel nyt.

Toukokuu on tuonut merkkejä kävijämäärien noususta. Kauppakeskuksissa katse on tällä hetkellä kesäkuun ensimmäisessä päivässä, jolloin ravintolat saavat jälleen avata ovensa. Keskusten tilanteessa on silti vieläkin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

”Enemmän kysymys on siitä, miten pitkälle vuoteen 2021 tämä tulee jatkumaan”, toteaa Itiksen Jansén.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Lasse Mitronen ei pidä pääkaupunkiseudun kauppakeskusten lähitulevaisuutta kovin kirkkaana.

Lasse Mitronen Kuva: Anni Hanén

”Ihmiset ovat kaikonneet paikoista, joissa on mahdollisuus törmätä ruuhkaan. Kauppakeskusten hyvä puoli on ollut se, että kaikki saa kerralla samasta paikasta. Nyt hyvä puoli näyttää kääntyneen niitä vastaan. Keskukset ovat varsinaisia ihmiskeräämöjä”, sanoo Mitronen.

Mitronen toimi aiemmin kaupan keskusliikkeen Keskon strategisen kehityksen johtajana.

Koska koronatilanteessa on vielä paljon epävarmuuksia, ei kauppakeskusten tulevaisuudesta voida tehdä kuin arvauksia.

”Iso kysymys on, pitkittyykö tilanne ja joudutaanko liikkeitä laittamaan kiinni. Pääkaupunkiseudulla on paljon tarjontaa. Luulisi, että nyt vallallaan oleva iso into rakentaa hiipuu”, sanoo Mitronen.

Pääkaupunkiseudulle on viime vuosina rakennettu lukuisia uusia kauppakeskuksia. Asiantuntijat tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että keskuksista on pääkaupunkiseudulla jopa ylitarjontaa. Vantaalla Kivistön kauppakeskushanke kaatui, kun korona karkotti sijoittajan.

”Pääkaupunkiseutua on säästänyt se, että tänne muuttaa paljon porukkaa ja ostovoima kasvaa. Jatkuuko se sitten, on eri kysymys”, pohtii Mitronen.

Erityisen kiinnostavia tilanteen kannalta ovat Mitrosen mielestä keskukset, jotka on juuri avattu. Viimeisimpänä Helsingissä ovat avanneet Pasilan Tripla ja Herttoniemessä sijaitseva Hertsi, joka aloitti juuri koronakriisin puhjetessa maaliskuun puolivälissä.

Näiden haasteena on Mitrosen mukaan se, ettei suurta vakiintunutta asiakaskantaa ehtinyt muodostunut ennen koronakriisiä.

Hän arvioi, että hyvässä tilanteessa ovat sellaiset keskukset, joissa on vahva paikallinen asiakaskunta sekä muitakin palveluita kuin kauppoja, esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia.

Kaikki riippuu nyt siitä, miten seuraava puoli vuotta menee. Kauppakeskuksille kesä on yleensäkin hiljaisempaa aikaa. Sesonki alkaa jälleen lomakauden loppuessa ja koulujen alkaessa elokuussa. Vilkkaus on tavallisesti jatkunut jouluun.

Ennen kaikkea nyt korostuu, millaisia mielikuvia kauppakeskukset onnistuvat itsestään koronakesän aikaan tuottamaan, Mitronen arvioi.

Toukokuu toi tullessaan helpotusta kauppakeskusten kävijämäärien vähenemiseen. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

”Ihmiset viettävät kesää Suomessa, kun ulkomaille ei pääse. Jos keskukset markkinoivat itseään hyvin, niin ne voivat myös saada enemmän kävijöitä kuin normaalina kesänä. Tietenkin vain jos ihmiset saa luvan liikkua”, hän sanoo.

Kauppakeskukset kuoriutuvat kriisistä erilaisina kuin ennen sitä, Mitronen uskoo.

”Ne saattavat joutua miettimään toimintaansa uusiksi. Evoluutiota tulee tapahtumaan joka suuntaan.”

Mitä se voi tarkoittaa? Esimerkiksi entistä laajempaa verkkokauppatoimintaa tai liiketilan muuttamista osittain vaikkapa toimistotiloiksi.

Pahinta olisi, jos koronaviruksen uusi aalto iskisi heti syksyllä. Silloin saatettaisiin nähdä kauppakeskusten loppuja.

”Jos aalto tulisi melkein heti tähän perään niin, että liikkeet eivät ehtisi ollenkaan palautua nykytilanteesta. Se olisi katastrofi.”

Oikaisu 25.5.2020 kello 10.07: Tiina Fågel on Kampin kauppakeskuksen johtaja, ei Kampin keskuksen johtaja kuten jutussa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.

Talousvaikutukset|Hallitus alkoi purkaa rajoituksia – HS kiersi kaupungilla katsomassa, joko asiakkaat alkavat palata kuluttamaan: ”Ihan selvästi on tapahtunut joku muutos”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki

Luetuimmat

Uusimmat