”Yhteydenottojen perusteella korona-aika on pahentanut jo olemassa olevia ongelmia” – Asiantuntijat neuvovat miten toimia, jos isä tai äiti juo - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

”Yhteydenottojen perusteella korona-aika on pahentanut jo olemassa olevia ongelmia” – Asiantuntijat neuvovat miten toimia, jos isä tai äiti juo

Vanhemman ongelmallinen alkoholinkäyttö saa nuoren vaikeaan tilanteeseen.

Asiantuntijat ovat huolissaan alkoholistivanhempien lapsista.

Julkaistu: 25.5. 12:58

Kirjoittaja kuuluu pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimitukseen.

Lastensuojelun ammattilaiset ovat olleet huolissaan koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vaikutuksesta niiden lasten elämään, joilla ei ole turvallista kotiympäristöä.

A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan kehittämiskoordinaattori Anna-Sofia Lehto kertoo, että vanhempien päihteidenkäytöstä ahdistuneille tai huolestuneille nuorille tarkoitettuun Varjomaailmaan yhteyttä ottaneista nuorista osa pelkää, että korona-tilanne lisää heidän vanhempansa alkoholinkulutusta.

”Meille tulleiden yhteydenottojen perusteella korona-aika on pahentanut nuorten ja perheiden jo olemassa olevia ongelmia, kuten mielenterveysongelmia ja vanhempien ongelmallista päihteiden käyttöä”, Lehto kertoo.

Yhteydenotot Varjomaailmaan eivät ole kuitenkaan lisääntyneet koronan vuoksi.

Tällä hetkellä THL:n tekemän arvion mukaan Suomessa on noin 70 000 lasta, joiden vanhemmalla on päihdeongelma.

Mitä nuori voi tehdä, jos kokee vanhempansa alkoholinkäytön ongelmalliseksi?

Lehto painottaa, että itsestä ja mahdollisista sisaruksista huolehtiminen on nuoren ensisijainen tehtävä. Itselleen apua hakemalla nuori voi auttaa myös mahdollisia sisaruksiaan.

”Nuoren tehtävä ei ole huolehtia vanhemmistaan.”

Alkoholistin kanssa asuessa nuoren omat ajatukset pyörivät helposti niiden asioiden ympärillä, joista alkoholisti puhuu –tai varuillaan olemisessa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikön Jenni Heleniuksen mukaan nuori voi pitää huolta itsestään esimerkiksi huolehtimalla kouluasioistaan niin hyvin kuin jaksaa, viettämällä aikaa kavereiden kanssa ja löytämällä omia kiinnostuksen kohteita. Niitä voivat olla esimerkiksi lenkkeileminen, elokuvat ja kirjat.

”Muu tekeminen tuo nuorelle toivoa siitä, että vielä joskus siitä tilanteesta on päästy ohi”, selittää Helenius.

Lehto muistuttaa, että itselleen kannattaa antaa lupa innostua asioista ja antaa siten itselleen lepohetki mahdollisista surun, pettymyksen, häpeän ja syyllisyyden tunteista, joita alkoholistin kanssa kasvaessa saattaa tulla.

Vaikean tilanteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin, mutta milloin on syytä hakea tilanteeseen apua ulkopuolelta?

Heleniuksen mukaan on syytä huolestua, jos vanhempi juo hieman jokaisen rankan työpäivän päätteeksi, perjantain piristykseksi, viikonlopun alkamiseksi ja loman kunniaksi.

”Eli alkoholi valtaa sen tilan, joka voisi olla varattu yhdessäololle.”

Hän on sitä mieltä, että nuoren olisi hyvä hakea ulkopuolista apua viimeistään siinä kohtaa, kun alkoholinkäyttö haittaa vanhemman perusasioista huolehtimista.

”Esimerkiksi, jos kotona ei ole ruokaa, puhtaita vaatteita, unirauhaa tai jos riitely on jatkuvaa tai vanhempi käyttäytyy väkivaltaisesti”, Helenius listaa.

Apua voi hakea esimerkiksi luotettavalta aikuiselta:

”Vaikka toiselta vanhemmalta, kaverin vanhemmalta tai koulun henkilökunnalta ja oppilashuollosta. Tarjolla on myös monia nuorten puhelimia ja chatteja, jos ei halua tai uskalla puhua asiasta suoraan kenellekään.”

Millä tavoin nuori voi halutessaan auttaa vanhempaansa, jos hänellä riittää siihen voimia?

”Nuori voisi muistutella arjen perusasioista. Kuten siitä, että vanhemman pitää huolehtia jääkaappiin ruokaa, tai että vanhempi menisi illalla nukkumaan. Mutta mikään näistä asioista ei ole nuoren, vaan aikuisen vastuulla”, Helenius vastaa.

Jos vanhemman alkoholinkäyttö haittaa nuorta, hänelle voi, ja kannattaakin kertoa siitä, haastateltavat sanovat.

Lehto kehottaa ottamaan asian esille vanhemman ollessa selvin päin, ja kertomaan suoraan, miltä tuntuu.

”Lasinenlapsuus.fi:ssä on esimerkkitekstejä, jotka saattavat helpottaa keskustelun aloittamista. Keskustelun aloittaminen saattaa kuitenkin olla joillekin helpompaa, vaikka kirjeen tai tekstiviestin kautta.”

Omista tunteista ja ajatuksista kertomisen voisi aloittaa Heleniuksen mukaan vaikka näin:

”Minulla olisi yksi asia, joka huolestuttaa, voitaisiinko jutella siitä? Minusta tuntuu, että juot nykyään aika usein ja paljon. Minua huolestuttaa, että sairastut tai jotain sattuu. Ja olisi kiva joskus olla yhdessä niin, että et ole juonut.”

Lehto muistuttaa, että aikuisen täytyy itse haluta raitistua ja hakeutua hoitoon. “Juominen ei koskaan ole nuoren syy.”

Kirjoittaja kuuluu pääkaupunkiseudun Nuorten ääni -toimitukseen.

Apua on saatavilla

  • Nuorten kriisipiste 045 3410 583

ma-to klo 9-11, p. 045-341 0583 tai 045 855 0945.

  • Lasten ja nuorten puhelin 116 111

ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20

arkisin: 9-24, viikonloppuisin: 15-24

Perheiden hätä|Lasten­suojelu­ilmoitusten määrä romahti pääkaupunki­seudulla: nyt mietitään uusia konsteja tavoittaa lapset suoraan

Poikkeusolot|”Se, ettei pääse pois kotoa, voi olla paljon pahempi asia kuin koronavirus” – Lastensuojelun asiakkaina olleet kertovat, mitä päihdekotien seinien sisällä tapahtuu

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?