Helsingistä katosi muutamassa viikossa lähes kokonaan 400 miljoonan euron bisnes – Näin ilmaa haukkova ala yrittää valmistautua koronan jälkeiseen aikaan - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

Helsingistä katosi muutamassa viikossa lähes kokonaan 400 miljoonan euron bisnes – Näin ilmaa haukkova ala yrittää valmistautua koronan jälkeiseen aikaan

Liike-elämän tapaamisista ja kongresseista on tullut Helsingille viime vuosina entistä tärkeämpi toimiala. Palaako kaupunki enää ennalleen?

Tyhjiä palvelupisteitä odottamassa käyttöönottoa Messukeskuksen kokoustiloissa.

Julkaistu: 27.5. 2:00, Päivitetty 27.5. 11:40

”Kuin olisimme ajaneet täyttä vauhtia päin seinää”, kuvailee Messukeskus Helsingin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen koronapandemian vaikutusta tapahtuma-alaan.

Messukeskuksessa on tiistaina hiljaista, vaikka Helsingissä normaalisti elettäisiin tällä hetkellä vilkkainta kongressien järjestämisaikaa.

Keskuksen valtavissa tiloissa on käynnissä yksi kokous. Yhdeksän henkilön tapaaminen on ensimmäinen keskuksessa järjestetty kokous sitten maaliskuun puolivälin.

Tyhjät messuhallit odottavat elokuuta, jolloin yli 500 henkilön yleisötapahtumat mahdollisesti jälleen sallitaan.

Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.

Koronakriisin aiheuttamat liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset osuvat erityisen paljon kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiin. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara ry:n jäsenkyselyn mukaan kongressi- ja tapahtumatoimialan yritykset ovat menettäneet huhtikuussa yli 90 prosenttia liikevaihdostaan viime vuoteen verrattuna. Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset ovat lomauttaneet henkilöstöään.

Kyselyssä yksikään toimialan yritys ei arvioinut toimivansa kannattavasti kuuden kuukauden kuluttua.

Alan äkkipysähdys on kova isku Helsingille, joka on panostanut paljon kongressimatkailuun.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) totesi HS:n haastattelussa viime keskiviikkona olevan erittäin mahdollista, että matkailijavirrat ja kongressivieraat eivät palaa Helsinkiin pitkään aikaan.

Helsinki on noussut viime vuosina yhä suositummaksi kongressikaupungiksi. Kun vuonna 2013 kaupungissa vieraili 32 000 kongressiosallistujaa, vuonna 2017 osallistujien määrä oli jo 72 000. Viime vuonna Helsingissä kävi 84 000 kongressivierasta.

Liike-elämän tapaamiset ja kongressimatkailu tuovat Helsinkiin vuodessa arviolta noin 400 miljoonaa euroa. Kongressivieraiden houkuttelu on kaupungille kannattavaa, sillä liikematkustaja käyttää keskimäärin enemmän rahaa kohteessaan kuin vapaa-ajan matkustaja.

”Esimerkiksi maaliskuun ja kesäkuun välillä Helsingissä piti järjestää noin 50 kansainvälistä kongressia tai muuta vastaavaa tapahtumaa. Odotettu osallistujamäärä näissä oli noin 40 000. Alustavien laskelmien mukaan maalis–kesäkuun välillä toteutumaton taloudellinen vaikutus on noin 24 miljoonaa euroa”, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsinki Marketing on Helsingin kaupungin omistama kaupunkimarkkinointiyhtiö.

Helsinki poikkeaa muusta Suomesta siinä, että kaupungin matkailusta noin puolet on työperäistä matkustamista. Työperäisen matkailun väheneminen tarkoittaisi siis Helsingille matkailutulon vähenemistä.

Vuosi 2019 oli koko Suomen kannalta ennätyksellinen kongressien määrässä, kertovat Visit Finlandiin kuuluvan Finland Convention Bureaun tilastot. Organisaation mukaan Suomessa järjestettiin viime vuonna enemmän kongresseja kuin koskaan aikaisemmin: 835 kansainvälistä järjestökongressia, jotka houkuttelivat noin 136 000 osallistujaa. Aikaisempi ennätys oli vuodelta 2017, jolloin Suomessa järjestettiin 791 kongressia. Silloin osallistujia oli noin 111 000.

Vielä maaliskuun alussa yhdistys arvioi, että vilkkain kongressisesonki ajoittuu koko maassa huhtikuun lopulta lokakuulle.

Etujärjestö Maran mukaan kongressi- ja tapahtumatoimialalla on erittäin suuri taloudellinen merkitys sijaintipaikkakunnille, hotelleille ja ravintoloille sekä muille palvelualojen yrityksille. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä yritykset nostivat koronaepidemian aiheuttamista rajoituksista yritystoimintansa kannalta haitallisimmiksi juuri kokoontumis- ja tapahtumarajoitukset.

Esimerkiksi Messukeskus Helsingin liikevaihto oli viime vuonna 60 miljoonan euron luokkaa ja talousvaikutus muille yrityksille, kuten hotelleille ja ravintoloille, noin 280 miljoonaa. Toimitusjohtaja Vepsäläisen mukaan koko messuala Suomessa tuottaa muille yrityksille vuodessa noin 500 miljoonan euron taloudellisen hyödyn.

Messukeskuksessa tapahtumat keskeytettiin 12. maaliskuuta. Kesken jäi esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisille suunnattu tapahtuma Gastro Helsinki. Huhti- ja toukokuuksi suunnitellut tapahtumat siirrettiin syksyyn.

Käsidesipulloja valmiina kokousvieraita varten.

Tyhjä talvipuutarha.

Kun kokoukset ja tapahtumat saadaan lähitulevaisuudessa taas käyntiin, henkilökunnan ja vierailijoiden turvallisuudesta huolehditaan perustoimenpiteiden kuten käsihygienian lisäksi riittävän väljästi järjestetyillä kokoustiloilla.

Kokoontumisrajoitukset ovat olleet mahdollisuus kokeilla, miten tapahtumat taipuvat virtuaaliseen muotoon. Syksylle siirtyneiden Lapsimessujen tunnelmaan päästiin toukokuussa virtuaalisesti.

Helsinki Marketingin Aalto ei usko, että tulevaisuudessa digitaaliset vaihtoehdot korvaisivat kokonaan oikeassa elämässä tapahtuvia kohtaamisia. Enemmän tulevaisuudessa voivat korostua niin sanotut ”hybriditapahtumat”, joissa tapahtumaan voi osallistua sekä virtuaalisesti että oikeassa elämässä tai niiden yhdistelmänä.

”Varmasti meistä jokainen on kyllästynyt koronakriisin jälkeen live streameihin. Inhimillisen kohtaamisen tarve ei tule poistumaan”, summaa Aalto.

Messukeskuksen varauskalenteriin on vahvistettu isompia kongresseja seuraaville vuosille. Vepsäläinen arvioi, että kesällä korostuvat pienemmät kotimaiset kokoukset suurten kansainvälisten tapahtumien sijaan.

Katse on nyt suunnattu elokuun alkuun, jolloin kielto yli 500 hengen yleisötapahtumien järjestämisestä saatetaan purkaa. Siihen asti messuhallit odottavat tyhjillään.

Oikaisu 27.5.2020 kello 11.36: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että vuosi 2019 oli ennätyksellinen kongressivuosi Congress Network Finlandin mukaan. Kongressitilastot perustuvat kuitenkin Finland Convention Bureaun tilastoihin.

Talvipuutarha kaikuu tyhjyyttään.

Koronastrategia|Pormestari Jan Vapaavuori HS-haastattelussa: On mahdollista, että Helsinki ei ole enää koskaan täysin entisensä

Matkailu|Koronakriisi voi tuoda piristysruiskeen Suomen matkailuun, jos ulkomaanlomiin käytetyt eurot kuluvat kotimaassa

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?