Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen Helsingin seudulla on tyrehtymässä – Kaupunkien johtajat huolissaan: ”Tämä vuosi on jo menetetty” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Rakentaminen

Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen Helsingin seudulla on tyrehtymässä – Kaupunkien johtajat huolissaan: ”Tämä vuosi on jo menetetty”

Viivästykset ja lykkäykset sävyttävät yksityisten toimijoiden vuokra-asuntotuotantoa etenkin Espoossa ja Vantaalla. Sopimuksen tekoa jumittaa Espoon kaupunkiradan kustannustenjako.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

Julkaistu: 27.5. 10:43

Helsingin seudun kuntien ja valtion perinteiset neuvottelut väylähankkeista ja asuntotuotannosta ovat jo kuukausia myöhässä verrattuna edellisen hallituskauden neuvotteluihin.

Viive on alkanut näkyä kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa, koska käynnistysavustuksia ei ole voitu myöntää vuokra-asuntokohteisiin viime vuodenvaihteen jälkeen.

Käynnistysavustus on ollut 10 000 euroa, jokaista uutta ara-asuntoa kohden.

Helsingin omassa tuotannossa niukkuus ei vielä näy, koska maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr) mukaan kaupungilla on vara odottaa avustusta myöhemminkin.

”Asuntotuotanto tulee olemaan yksi niistä aloista, joihin koronakriisi vaikuttaa varmasti. Riskit asuntotuotannon hidastumisesta ovat selvät, ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osalta vielä selvemmät. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kannalta on elintärkeää, että tämä sopimus kuntien ja valtion välillä saadaan syntymään.”

Naapurikunnissa huoli on jo todellinen. Espoon teknisen toimenjohtaja Olli Isotalo sanoo, että vuokratuotannon suunnitelmia on kyllä viety eteenpäin, mutta nykytilanne luo epävarmuutta etenkin yksityisten toimijoiden mieliin. Ne miettivät, saako käynnistysavustuksen varmasti, jos työt on jo ennätetty aloittaa.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä laskee kuluvan vuoden jo menetetyksi.

”On selvästi nähtävissä, että aloituksia on lykätty. Vaikka yksityiset toimijat saisivat nyt tuotannon käyntiin, viive tulee vääjäämättä vaikuttamaan kokonaistuotantoon”, sanoo Penttilä.

Mikä sitten neuvotteluissa jumittaa? Asuntokohtainen käynnistysavustus ei HS:n tietojen mukaan ole valtioiden ja kuntien välisen sopimuksen kipupiste.

Sen sijaan Helsingin seudun kärkihankkeen eli Espoon kaupunkiradan kustannustenjako hiertää. Osapuolet eivät neuvottelujen keskeneräisyyden vuoksi halua kommentoida yksityiskohtia.

”Minun on valitettavasti todettava, että tässä vaiheessa en halua kommentoida tarkemmin neuvotteluja tai niiden kulkua”, neuvottelujen vetäjä asuntoneuvos Tommi Laanti ympäristöministeriössä vastaa sähköpostitse.

Valtio on HS:n tietojen mukaan tarjoamassa kaupunkirataan 30 prosentin osuutta, jolloin loput 70 prosenttia tästä noin 275 miljoonan euron hankkeesta sekä varikko jäisivät Espoon maksettavaksi. Kustannustenjaosta yritetään leipoa sovitteluratkaisua ensi viikolla.

Vielä kehäradan rakentamisen yhteydessä vuosina 2009–2015 valtio osallistui seudullisesti tärkeään rakennusurakkaan 70 prosentin osuudella. Vantaa maksoi loput 30 prosenttia.

Espoon metroinvestointiin valtio lupasi osallistua noin kolmanneksella, mutta koska länsimetron kustannukset nousivat ja sopimukseen oli kirjattu myös kiinteä euromäärä, valtion osuus putosi lopulta neljännekseen.

Espoon kaupunkirata eli Leppävaaran ja Kauklahden välille suunnitellut kaksi uutta raideparia mahdollistavat metromaisen tiheän lähijunaliikenteen Länsi-Espoon ja Helsingin päärautatieaseman välillä.

Kaupunkirata ja uudet junavarikot ovat edellytyksenä, että raideliikennettä voidaan parantaa koko Helsingin seudulla.

Ilman kaupunkirataa lähiliikennettä ei voi Leppävaaran länsipuolella erottaa omille raiteilleen eikä nopeita junia, kuten mahdollista Turun tunnin junaa, omille raiteilleen. Turun suunnan raiteiden on määrä irtaantua rantaradasta Espoon keskuksessa.

Myös Helsinki ja Vantaa liputtavat Espoon kaupunkiradan ja uusien varikoiden puolesta, koska nykytilanne lähijunien ajojärjestelyissä on pullonkaulana myös pääradan kehittämiselle. Ajojärjestelyissä samat junat kiertävät pääradalla ja rantaradalla siten, että aikataulut ovat hyvin herkkiä häiriöille.

Neuvottelutilannetta kiristää se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana valtio on vähitellen pienentänyt osuuttaan Helsingin seudun pääväylien rahoituksesta. HS:n tietojen mukaan valtion tarjouksessa olisi lukuisia hankkeita, ja vaikka rahallisesti tarjous on viime sopimuskautta isompi, yksittäisten hankkeiden saama valtionrahoitus olisi pienempi.

Anni Sinnemäki pitää viime vuosien kehitystä valitettavana, koska kuntatalous on muutenkin tiukentunut. Kaupunkiseutujen ja valtion neuvotellen syntyneet sopimukset ovat Sinnemäen mukaan olennaisella tavalla mahdollistaneet kaupunkien reippaan kasvun viime vuosina.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa talouden kuva ja investointiympäristö on poikkeuksellisen sumea. Tässä tilanteessa kaupunkien kehityksen ja talouden elpymisen kannalta sopimusten syntyminen on jopa keskeisempää kuin koskaan aiemmin. Tästä uskon, että valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat yhtä mieltä.”

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksella (mal-sopimus) valtio sitoutuu rahoittamaan seudun kehityksen kannalta keskeisiä tie- ja ratahankkeita, kun taas Helsingin seudun 14 kuntaa sitoutuvat kaavoittamaan runsaasti uusia asuntoja, noin 16 500 asuntoa vuosittain. Kuntien esityksessä määrä olisi jopa isompi kuin viime sopimuskaudella, jolloin asuntoja valmistui yhteensä 60 000.

Kuntapäättäjät viestittivät huolestaan jo helmikuun alussa, kun oli nähtävissä, että liikenne- ja viestintäministeriöllä ei vielä ollut pohjaesitystä väylähankkeista. Helsingin seudun 14 kuntaa olivat sopineet oman kärkihankkeiden listansa Helsingin seudun liikenteen (HSL) sisällä.

Kuntien listalla ennen vuotta 2030 aloitettavia hankkeita on yhteensä 25. Mukana ovat Espoon kaupunkiradan lisäksi, pääradan junavarikko, rantaradan junavarikko, Pisararata, pääradan kunnostuksen toinen vaihe Pasilan ja Riihimäen välillä, Vihdintien pikaraitiotie ja Vantaan pikaraitiotie.

Viime hallituskaudella neljä vuotta sitten mal-sopimusneuvotteluista syntyi poliittinen sopu valtion kehysriihen yhteydessä maaliskuussa. Nyt odotetaan, syntyisikö sopimus valtion lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä ensi viikolla.

Oikaisu 1.6. kello 10.09: Poistettu kolmannesta kappaleesta sana asumisoikeusasunnot, koska ne eivät kuulu käynnistysavustuksen piiriin.

Kuntapäättäjät syyttävät hallitusta saamattomuudesta: rakentamisen tahti uhkaa hyytyä ministeriön hidasteluun

Suuri junahankinta odottaa varikkopäätöstä: ilman uusia junia Espoon kaupunkiradalla joudutaan karsimaan liikennettä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?