39-vuotias nainen nyrjäytti nilkkansa ja kuoli pian lääkärikäyntien jälkeen Espoossa – Tuomarit erimielisiä lääkärin osuudesta kuolemaan - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Terveydenhuolto

39-vuotias nainen nyrjäytti nilkkansa ja kuoli pian lääkärikäyntien jälkeen Espoossa – Tuomarit erimielisiä lääkärin osuudesta kuolemaan

Aiheuttiko lääkärin huolimattomuus alun perin pelkästä nilkan nyrjähtämisestä kärsineen naisen kuoleman Espoossa? Helsingin hovioikeuden tuomareilla oli eri näkemyksiä asiasta.

Helsingin hovioikeus antoi lääkärille vapauttavan tuomion torstaina.

Julkaistu: 28.5. 11:44

Nilkan nyrjähdyksen vuoksi lääkäriin Espoossa hakeutunut nainen kuoli yllättäviin komplikaatioihin. Johtuiko kuolema lääkärin huolimattomuudesta? Tätä on pohdittu tuomioistuimissa, eikä vastaus ole täysin yksiselitteinen.

39-vuotias nainen nyrjäytti vasemman nilkkansa maanantaina 30. maaliskuuta 2015. Hän meni tutkituttamaan vammaansa heti samana päivänä lääkärille, joka työskenteli yksityisen lääkäriketjun palveluksessa.

Nilkka oli turvoksissa, mutta kokenut lääkäri ei todennut tutkimuksissa viitteitä murtumasta. Potilaalle määrättiin lepoa ja tulehduskipulääkettä.

Tiistaina 7. huhtikuuta nainen soitti lääkärilleen, koska hänen nilkkansa oli edelleen turvoksissa. Lääkäri ohjasi naisen röntgentutkimukseen. Siellä ei havaittu edelleenkään mitään murtumaan viittaavaa.

Keskiviikkona 8. huhtikuuta lääkäri tutki naisen nilkkaa jälleen vastaanotollaan. Lääkärin tekemien ja oikeudessa käsiteltyjen merkintöjen mukaan potilaan pohjelihas oli tällöin pehmeä, ja turvotus laski, kun jalka oli kohoasennossa.

Lääkäri kehotti naista palaamaan vastaanotolleen, mikäli vaiva jatkuisi vastedeskin.

Maanantaina 13. huhtikuuta nainen palasikin. Hän ei pystynyt edelleenkään kävelemään jalalla ilman tukea.

Lääkärin merkintöjen mukaan naisen jalkaterässä oli mustelmaa ja reiden sisäpinta oli kipeä.

Lääkäri määräsi lisää tulehduskipulääkettä sekä lihaksia rentouttavaa lääkettä.

Maanantaina 20. huhtikuuta nainen palasi jälleen saman lääkärin vastaanotolle. Nilkan turvotuksen lisäksi oli ilmaantunut kipua polvitaipeeseen ja pohjelihakseen.

Lääkäri totesi, ettei jalassa ollut havaittavissa päällepäin havaittavia merkkejä syvästä laskimotukoksesta.

Kaksi päivää myöhemmin nainen kuoli. Hänen kuntonsa romahti äkillisesti keskiviikkona 22. huhtikuuta.

Nainen oli eloton, kun ensihoitajat saapuivat paikalle. Elvytys aloitettiin viranomaisten mukaan välittömästi, mutta se ei enää auttanut.

Tutkimuksissa selvisi, että kuoleman aiheutti keuhkoveritulppa. Se oli puolestaan seurausta syvästä jalan laskimotukoksesta.

Vuonna 1959 syntynyt mieslääkäri päätyi kuoleman johdosta syytetyn penkille oikeuteen. Käräjäoikeudessa ja myöhemmin hovioikeudessa selvitettiin, oliko hänen menettelynsä ollut huolimatonta ja olivatko nilkkavamman hoidossa tapahtuneet mahdolliset laiminlyönnit olleet syy-yhteydessä naisen kuolemaan.

Espoon käräjäoikeus katsoi vuonna 2018 antamassaan tuomiossa, että syy-yhteys löytyy. Käräjäoikeuden mukaan lääkäri syyllistyi kuolemantuottamukseen, josta rangaistukseksi tuli 6 000 euron verran päiväsakkoja.

Lääkäri valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun torstaina.

Tuore tuomio on vapauttava. Helsingin hovioikeus ei siis katsonut näytön puhuvan sen puolesta, että alun perin vain lievästä vammasta kärsineen nuorehkon naisen kuolema olisi ollut seurausta lääkärin tekemistä virheistä.

”Nyrjähdysvamman hoidon aikana myöhemmin ilmenneet uudetkaan oireet tai muut hänen tilaansa liittyvät seikat eivät ole viitanneet syvän laskimotukoksen vaaraan niin selkeästi, että [lääkärin] olisi katsottava menetelleen huolimattomasti sen vuoksi, että hän ei päättänyt teettää P-FiDD-verikoetta tai ultraäänitutkimusta syvän laskimotukoksen poissulkemiseksi”, hovioikeus perustelee tuomiotaan.

Oikeuslääketieteellisen lausunnon mukaan naisen kuolema aiheutui nilkan nyrjähtämisen jälkeen muodostuneesta laskimoveritulpasta. Niin oikeuslääkärin kuin oikeudessa kuullun asiantuntijalääkärin mukaan veritulppa on hyvin harvinainen seuraus vammasta, johon ei liity luunmurtumaa.

Hovioikeuden ratkaisu ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Kolmen tuomarin kokoonpanosta yksi hovioikeudenneuvos olisi pitänyt käräjätuomion ennallaan. Hänen mukaansa yksin hoidosta vastanneella lääkärillä oli erityinen oikeudellinen velvollisuus estää naisen kuolema.

”Katson, että [lääkäri] on huolimattomuudellaan aiheuttanut [potilaan] kuoleman ja siten syyllistynyt syytteen mukaiseen kuolemantuottamukseen. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ole”, eri mieltä muiden tuomarien kanssa ollut hovioikeudenneuvos perusteli.

Tuomari pitää mahdollisena, että nainen olisi jäänyt henkiin, jos lääkäri olisi toiminut toisin.

”Oikea-aikaisilla tutkimuksilla tautitila olisi mahdollisesti voitu todeta ja veren hyytymistä estävällä lääkityksellä hänen menehtymisensä olisi mahdollisesti voitu estää.”

Enemmistön äänillä syyte kuitenkin hylättiin. Näin ollen lääkäri vapautui hänelle tuomitusta rangaistuksesta, ja valtio korvaa hänen lähes 20 000 euron oikeudenkäyntikulunsa.

Myös kuolleen naisen omaiset määrättiin maksamaan lääkärille noin tuhannen euron korvaukset oikeudenkäyntikuluista. Tämä selittyy sillä, että omaiset olivat tehneet sittemmin peruutetun vahingonkorvausvaatimuksen. Lääkärin avustajalta kului tuomion mukaan työaikaa vaatimukseen perehtymiseen.

Päivitys 28.5. klo 14.10: Lisätty tietoa korvausten perusteista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?