Helsingin taloudellinen alho syvenee: koronakriisin aikana 8 000 uutta työtöntä, kaupungin tulot romahtaneet 450 miljoonaa euroa - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Talousvaikutukset

Helsingin taloudellinen alho syvenee: koronakriisin aikana 8 000 uutta työtöntä, kaupungin tulot romahtaneet 450 miljoonaa euroa

Talousvaikutukset kiristävät jopa vakavaraisen Helsingin tilannetta.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on huolissaan nimenomaan kaupunkien talouskestävyydestä. ”Maan hallituksen pitää kompensoida koronakriisin vaikutukset todellisten menetysten mukaisesti, ei asukasluvun perusteella.”

Julkaistu: 28.5. 16:36, Päivitetty 29.5. 7:53

Koronatilanne rumentaa yhä selvemmin Helsingin työttömyystilastoja. Helsingin työvoimapalveluihin on listattu kriisin aikana 8 000 uutta työtöntä työnhakijaa.

Kaupungin työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 18 prosenttia eli 9,4 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuosi sitten. Helsingissä oli huhtikuun lopussa yli 63 000 työtöntä työnhakijaa.

Lukuun sisältyy myös 30 000 kokopäiväisesti työskennellyttä mutta nyt lomautettua ihmistä, pormestari Jan Vapaavuori (kok) listasi valtuuston koronakatsauksessa keskiviikkona.

Vapaavuori katsoo, että maan hallituksen olisi syytä tulla kaupunkeja vastaan seuraavassa lisätalousarviossaan.

Isojen kaupunkien rooli maan talouden veturina on suuri. Ne rahoittavat verotuloillaan köyhimpien kuntien toimintaa valtionosuuksien kautta, Vapaavuori muistuttaa. Jos niiden verotulot sakkaavat, myös muut kunnat kärsivät.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Tampere tekevät isoja investointeja, jotka tähtäävät tulevaisuuteen. Niiden matkailu-, ravintola- ja kongressitoiminta luo elinvoimaa, ja juuri näitä aloja koronakriisi on kurittanut pahasti.

”Toiveena onkin, ettei maan hallitus korvaisi kunnille menetyksiä yksinkertaisesti asukasluvun mukaan, vaan todellisten menetysten perusteella”, Vapaavuori sanoo.

Jopa vakavaraisen Helsingin taloustilanne kiristyy tautitilanteen ja sen rajoitustoimien vuoksi. Tulot ovat pienentyneet noin 450 miljoonalla eurolla sekä veromenetysten että eri osapuolille myönnettyjen maksuhelpotusten vuoksi.

Samaan aikaan menot ovat kasvaneet ainakin 170 miljoonalla eurolla. Kaupungin omassa sosiaali- ja terveystoimessa on lisämenoja kertynyt noin 100 miljoonaa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) noin 70 miljoonaa euroa.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupungin vuosikate on 620 miljoonaa euroa heikompi kuin talousarviossa on ajateltu”, Vapaavuori sanoo.

Vuosikate kertoo, kuinka paljon kunnalle jää rahaa käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin, kun juoksevat menot on maksettu. Kuluvan vuoden talousarviossa Helsingin vuosikatteeksi oli ennakoitu 635 miljoonaa euroa.

Vapaavuori sanoo, ettei vielä edes tiedetä, millaisia kriisin talousvaikutukset lopullisesti ovat. Bruttokansantuotteen lasku voi olla isompikin kuin seitsemän prosenttia, jota kaupunki on käyttänyt talousennusteessaan.

Lisäksi menolisäyksistä puuttuu esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) mahdollinen lisälasku jäsenkunnille.

HSL on arvioinut rahoitusvajeensa kasvavan noin 100 miljoonaan euroon, josta Helsingin osuus olisi karkeasti puolet.

Tautitilanne on ainakin toistaiseksi helpottanut Helsingissä, mutta kuolemantapauksilta ei ole vältytty. Keskiviikkona pääkaupungissa todettiin 19 uutta koronatapausta, ja kaksi henkilöä kuoli koronaviruksen vuoksi.

”Se on muistutus siitä, ettei vaara suinkaan ole ohi”, Vapaavuori sanoo.

Oikaisu 29.5. kello 7.52: Korjattu toisessa kappaleessa, että työttömyyden kasvu oli 9,4 prosenttiyksikköä, ei 9,4 prosenttia.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki