Venäjän huijaamisesta syytettyjen miesten omaisuutta jäihin miljoonien edestä – Kiinteistösotkuun liittyy ”kuolemankauppiaan” talo Ullanlinnassa - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Kiinteistöt

Venäjän huijaamisesta syytettyjen miesten omaisuutta jäihin miljoonien edestä – Kiinteistösotkuun liittyy ”kuolemankauppiaan” talo Ullanlinnassa

Syytteessä olevien neljän miehen omaisuutta määrättiin vakuustakavarikkoon noin 2,6 miljoonan euron edestä. Jo ennestään omaisuutta oli vakuustakavarikossa noin 2,3 miljoonan euron verran.

Neitsytpolku 1A oli yksi kiinteistö niiden 64:n joukossa, jotka Venäjä luovutti vaihtokaupassa vuonna 2012.

Julkaistu: 29.5. 13:18, Päivitetty 29.5. 14:13

Polveileva oikeusvyyhti, jossa syytteiden mukaan Venäjän valtiolta huijattiin miljoonia euroja Suomessa tehdyillä kiinteistöveivauksilla, on saanut jälleen uuden käänteen.

Helsingin hovioikeus päätti tällä viikolla, että neljän syytteessä olevan miehen omaisuutta määrätään Venäjän vaatimuksen mukaisesti noin 2,6 miljoonan euron edestä vakuustakavarikkoon. Omaisuutta oli asetettu aikaisemmilla oikeuden päätöksillä vakuustakavarikkoon noin 2,3 miljoonan euron verran.

Vakuustakavarikko on toimenpide, jolla varmistetaan, ettei rikoksesta epäilty pysty kätkemään tai hävittämään omaisuuttaan ennen mahdollista vahingonkorvausten maksamista.

Venäjän federaatio vaatii petosvyyhdessä 9,5 miljoonan euron vahingonkorvausta.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tammikuussa 2019 syytteet törkeistä petoksista. Syyttäjä ja Venäjä ovat hakeneet muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

Venäjä kohdisti vakuustakavarikkoa koskeneen vaatimuksensa alun perin myös viidenteen mieheen. Tämä espoolaisen kiinteistöyhtiön johtaja kuitenkin kuoli kesken prosessin maaliskuussa 2019.

Venäjä päätti olla kohdistamatta vakuustakavarikkovaatimusta kuolleen miehen kuolinpesään tai kuolinpesän konkurssipesään, minkä seurauksena muiden syytettyjen pääluvun mukainen vastuu asiassa kasvoi. Näin siis siksi, että ilman kuolintapausta yhteisvastuullinen vakuustakavarikko olisi langennut viiden henkilön harteille, mutta nyt se kohdistuu vain neljään mieheen.

Venäjä ei sen sijaan vapauttanut kuollutta miestä epäillystä velkavastuusta.

Miksi sitten Venäjä katsoo tulleensa huijatuksi Suomessa 9,5 miljoonan euron edestä? Tapauksen juuret juontuvat siihen, kun Venäjän valtio myi vuonna 2012 vaihtokaupalla 64 arvoalueilla sijainnutta kiinteistöään. Kiinteistöt sijaitsevat Helsingissä Espoossa ja Porvoossa.

Pääasiassa Venäjä hankkiutui eroon kiinteistöistä, jotka ovat vanhoja kerrostalohuoneistoja Helsingin kantakaupungissa. Niitä löytyy muun muassa Töölöstä, Ullanlinnasta, Punavuoresta, Kulosaaresta ja Lauttasaaresta.

Kiinteistöjen joukossa on myös kohteita, jotka luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksen mukaisesti saksalaisomaisuutena Neuvostoliitolle. Yksi tällainen kohde on esimerkiksi Kaivopuiston kupeessa Neitsytpolulla sijaitseva kerrostalo.

Neuvostoliitto takavarikoi toisen maailmansodan jälkeen tehdyn rauhansopimuksen nojalla Neitsytpolku 1A:n osakkeita Willi Daugs -nimiseltä mieheltä. Hän oli Helsingin Kulosaaren huvilakaupunkiin vuonna 1937 muuttanut upporikas saksalainen asekauppias, joka tunsi henkilökohtaisesti natsipuolueen korkeimpiin johtajiin lukeutuneen Hermann Göringin.

Sodan jälkeen Willi Daugsia käsiteltiin suomalaisessa lehdistössä suorasukaisesti. Häntä kutsuttiin muun muassa kuolemankauppiaaksi, asehuijariksi ja Pohjolan Zaharoffiksi.

Lue lisää: Salaperäinen ”kuolemankauppias” eli kuin ruhtinas sota-ajan Helsingissä – Willi Daugs myi aseita niin natsi-Saksalle kuin sen vihollisille, sitten hän katosi jäljettömiin

Lue lisää: Miksi Helsingin paraatipaikalla on autio kerrostalo? Ympäriltä myydään asuinneliöitä yli 7000 eurolla, mutta tämä talo on rapistunut jo vuosikymmeniä

Vuosikymmenien päästä eli vuonna 2012 toteutetussa vaihtokaupassa Venäjä luovutti Neitsytpolku 1A:n sekä kymmeniä muita kiinteistökohteitaan espoolaiselle kiinteistöyhtiölle, joka puolestaan osti ja antoi Venäjän valtiolle Lauttasaaressa sijaitsevan toimistotalon, jonka aiemmin omisti eläkevakuuttaja Keva.

Tämän Lauttasaaressa sijaitsevan toimistotalon Venäjän valtio sai vaihtokaupassa muun muassa Helsingin arvoalueilla sijainnutta kiinteistömassaansa vastaan.

Espoolaisyhtiö myi samana päivänä kiinteistöt eteenpäin toisen oman yhtiönsä kautta suomalaisille kiinteistökauppaan erikoistuneille yhtiöille.

Syytteiden mukaan Venäjän omistamat kiinteistöt arvioitiin tarkoituksella alihintaisiksi ja ne myytiin espoolaisyhtiölle markkinahintaa tuntuvasti halvemmalla hinnalla. Se puolestaan myi kiinteistöt eteenpäin markkinahintaa vastaavalla hinnalla.

Espoolaisyhtiö sai syytteiden mukaan Venäjän valtion kiinteistömassan omistukseensa noin yhdeksällä miljoonalla eurolla. Kun yhtiö myi kiinteistöt eteenpäin, pomppasi hinta miljoonilla.

Kihlakunnansyyttäjä Otto Jämsen kertoi käräjäoikeuden pääkäsittelyssä, että omaisuusmassan arvo nousi yhden päivän aikana yli viidellä ja puolella miljoonalla eurolla.

”Teolla on tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja aiheutettu huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa. Teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä”, Jämsen totesi syytteitä lukiessaan.

Venäjän valtion mukaan sumutus olisi ollut vieläkin suurempi: 64 kiinteistön käypä arvo oli sen mukaan tapahtuma-aikaan noin 18,5 miljoonaa euroa.

Tähän perustuu vaatimus 9,5 miljoonan euron vahingonkorvauksesta.

Kiinteistöhuijauksen pääjärjestelijän epäillään olleen Venäjän valtion ulkomailla sijaitsevaa omaisuutta hallinnoineen yhtiön tuolloinen johtaja, joka sai jo vuonna 2015 tuomion Venäjällä. Hänen osaltaan asiaa oli tarkoitus käsitellä Suomessa vain vahingonkorvausten osalta, mutta mies on pysynyt tavoittamattomissa ulkomailla.

Vakuustakavarikon kasvattaminen Suomessa syytteessä olevien miesten kohdalla liittyy nimenomaan siihen, että teillä tietymättömillä pysyneen miehen rahoja ei olla tiettävästi saamassa Venäjän mahdollisen vahingonkorvaussaatavan suoritukseksi.

Kyseisiä varoja olisi hovioikeuden mukaan kuitenkin jäädytettynä Sveitsissä noin 2,6 miljoonaa euron verran.

Syytettyjä Suomessa käytävässä oikeudenkäynnissä oli alun perin viisi. Heidän joukossaan oli muun muassa espoolaisen kiinteistöyhtiön johtaja ja hänen poikansa sekä kiinteistökohteiden arvioija.

Iäkäs kiinteistöyhtiön johtaja siis kuitenkin kuoli kesken oikeusprosessin.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikoksiin.

Keskeisimpiä tuomioistuimessa arvioitavia seikkoja onkin se, toimivatko syyllisyytensä jo Venäjällä myöntänyt ja siellä rangaistuksensa kärsinyt mies sekä muut syytetyt yhteisen suunnitelman mukaan ja rikollisesti. Syytteet kiistävien mukaan kun mitään erehdyttämistä ei tapahtunut vaihtokaupan yhteydessä.

Krp:n mukaan Suomessa tehdyn kiinteistökaupan toimintamalli oli ensimmäinen laatuaan. Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Jarmo Koistinen krp:stä kuvaili esitutkinnan aikana epäiltyjen rikollisten kiinteistökauppojen olleen jopa eräänlainen pilottihanke.

Viranomaiset arvioivat, että Venäjän omistamia kiinteistökohteita oli tarkoitus myydä samalla tavalla myös muissa maissa.

Venäjän valtio omistaa kiinteistökohteita eri puolilla maailmaa, joten mahdollisuuksia vastaavanlaisiin kauppoihin olisi ollut runsaasti.

Helsingin hovioikeus ratkaisee asian osaltaan myöhemmin. Syyttäjä on vaatinut syytetyille rangaistusta törkeästä petoksesta tai törkeästä rahanpesusta.

Venäjän valtiolta huijattiin miljoonia euroja massiivisessa kiinteistökaupassa pääkaupunkiseudulla – Suomalaismiesten petossyytteet nurin Helsingin käräjäoikeudessa

Syyte: Venäjän valtiolta huijattiin miljoonia euroja kiinteistökaupoilla Helsingin seudulla

Poliisi epäilee: Venäjän valtiolta huijattiin miljoonia euroja massiivisessa kiinteistökaupassa pääkaupunkiseudulla

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?