Räkäisiä lapsia ja eteisessä tungeksivia vanhempia – Sadat työntekijät kertoivat HS:lle, mitä päiväkodeissa on tapahtunut koronakeväänä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Poikkeusolot

Räkäisiä lapsia ja eteisessä tungeksivia vanhempia – Sadat työntekijät kertoivat HS:lle, mitä päiväkodeissa on tapahtunut koronakeväänä

HS selvitti korona-arjen sujumista päiväkodeissa.

Lapset viljelevät hyötykasveja viljelylaatikoissa Nuumäen päiväkodin pihan nurkassa Espoon Viherlaaksossa. Aminata Diallo kaivaa taimelle koloa hiekkalapiolla, Isla Luomala ja Leo Ahmeti odottavat vuoroaan ja varhaiskasvatuksen opettajat Kellen Moreira Väre ja Timo Korpela avustavat.

Julkaistu: 30.5. 2:00, Päivitetty 30.5. 11:03

Kaksostenvaunuja työntävä Arbenita Ahmeti saattelee 3,5-vuotiaan Leon Nuumäen päiväkodin portista sisään Espoon Viherlaaksossa.

Pihalla juoksentelee, keinuu ja istuu lapsia kylki kyljessä. Varhaiskasvatuksen opettajat Timo Korpela ja Kellen Moreira Väre alkavat istuttaa Leon ja muutaman muun lapsen kanssa lavakauluksiin tomaatin- ja auringonkukan taimia.

Lapsia on paikalla vähemmän kuin tavallisesti, ja se tarkoittaa, että kullekin huomiota on tarjolla tavallista enemmän. Tämä on ollut yksi koronaviruksen aiheuttaman poikkeusajan myönteisistä puolista päiväkodeissa tänä keväänä.

Mutta kielteisiä asioita – niitäkin riittää.

HS kysyi varhaiskasvatusalan ammattilaisilta, millaista arki päiväkotien seinien sisällä on ollut koronakeväänä.

Kyselyyn tuli noin 300 vastausta varhaiskasvatuksen opettajilta ja lastenhoitajilta. Vastauksia pyydettiin ja saatiin ennen kaikkea Helsingin seudulta.

Vastauksia tuli eniten varhaiskasvatuksenopettajilta. Myös lastenhoitajat kertoivat korona-arjesta. Lisäksi joukossa oli jokunen päiväkodin johtaja ja perhepäivähoitajakin.

Ammattilaiset kokivat, että varhaiskasvatuksen vaikea tilanne on jäänyt korona-aikana julkisessa keskustelussa paitsioon. Huomion on kaapannut koulujen olojen pohtiminen.

Näin siitä huolimatta, että päiväkoti-ikäisten hoitoa on järjestetty lähipalveluna koko ajan. Toisin kuin koulut, päivähoito ei myöskään sulkeudu kesäksi.

Vastauksista erottuu muutama selkeä ongelma, mutta myös hyvää kerrottavaa on. Käydään ensin läpi vaikeaksi koettuja asioita.

Ohjeiden sekavuus ja muuttuminen

Ammattilaiset kertovat, että korona-ajan ohjeistus on koettu sekavaksi. Ohjeiden koetaan muuttuneen jatkuvasti. Vastaajat kertoivat myös ohjeiden noudattamatta jättämisestä – niin työntekijöiden kuin vanhempien tahoilta. Toisaalta osa koki, että ohjeet ovat olleet selkeitä, mutta niiden noudattaminen mahdotonta.

Joissain päiväkodeissa vanhemmat pääsevät esimerkiksi sisälle tuomaan ja hakemaan lapsia, monissa ei.

”Kaikki vanhemmille annetut ohjeistukset eivät toimi. On mahdotonta, että aamulla ennen kahdeksaa päiväkodin eteisessä olisi vain muutama henkilö. Yleensä siellä on vähintään neljä perhettä kerrallaan.”

”Arki on ollut sekavaa. Info ei kulje tai tulee auttamattomasti myöhässä, eikä ole ollut koottuna yhteen paikkaan. Jos joku viesti meni ohi, ei tietoa ollut saatavilla jälkikäteen mistään.”

Turvavälit utopiaa

Turvavälien pitäminen pikkulasten kanssa ei yksinkertaisesti onnistu. Lapsille vaihdetaan vaippaa, heitä puetaan sylissä ja syötetään.

”Lapset tulevat lähelle ja haluavat halia. Ei pienten kanssa voi pitää turvaväliä.”

”Otan itkevän lapsen syliin, lohduta ja silitän. Autan lapsia pukemisessa, jolloin olen todella lähellä. Siinä ei ehdi yskältä tai aivastukselta karkuun.

Nuumäen päiväkodin pihassa Espoon Viherlaaksossa on viljelylaatikoita, joihin lapset ovat istuttaneet syötäviä kasveja ja auringonkukkia. Istutushommissa ovat Isla Luomala (vas.), Aminata Diallo, Emil Rinnejärvi ja Leo Ahmeti, varhaiskasvatuksen opettajat Timo Korpela ja Kellen Moreira Väre avustavat.

Ryhmien yhdistely ja työntekijöiden siirtely

Lapsia on ollut kevään aikana hoidossa huomattavasti tavanomaista vähemmän, joten ryhmiä on yhdistelty ja työntekijöitä on siirrelty. Osa lähihoitajista ei ole pitänyt siitä, että on joutunut töihin vanhustenhoitoon. Työvuorojen vaihtumista on ollut paljon, myös nopealla varoitusajalla. Kesälläkin lapsiryhmiä yhdistellään, kun osa päiväkodeista sulkee ovensa.

”Nyt kun lapset on palannut ja pöpöt liikkuu vielä paremmin, työntekijöitä siirretään talon sisäisesti ryhmästä toiseen, mikä edesauttaa koronan leviämistä. Suurin osa kulkee julkisilla töihin, eikä kaupunki ole viitsinyt antaa edes hengityssuojaimia työntekijöilleen.”

Suojavarusteiden puuttuminen

Monen mielestä on väärin, että päiväkodeissa ei ole käytössä kasvosuojuksia. Useista paikoista kerrottiin, että ruokaa jakavilla on hanskat kädessä ja että aikuiset annostelevat ruoat lautasille.

”Suojamaskeja ei saa käyttää missään tilanteessa, ne on erikseen kielletty. Toivon, että suojamaskeista linjattaisiin valtakunnallisesti, että niitä olisi lupa käyttää halutessaan missä työtehtävässä vain.”

Pakollinen digiloikka ja paljon aikaa viestintään

Poikkeusaikana kasvatustyötä ja yhteydenpitoa on toteutettu huomattavasti aiempaa enemmän etäyhteyksien avulla. On pitänyt ottaa haltuun nopeasti uusia ohjelmia, välineitä ja toimintatapoja. Esiin nousi se, että eri kielien viestintään varsinkin Helsingin seudulla olisi tarvittu enemmän ja nopeampaa tukea.

”Kummastuttaa, miksi tiedotteisiin ei saada kieliversioita ajoissa. Tarvetta olisi myös päivittää tiedot, millä kielillä eri versiot tarvitaan.”

Poikkeusajan johtajuus hukassa

Esimiesten jämäkkää läsnäoloa poikkeuksellisessa tilanteessa on kaivattu.

”Hiljaisena aikana johdolta puuttui osaamista johtaa eri töitä kuin yleensä. Myös osa työntekijöistä lamaantui eikä osannut toimia poikkeustilanteessa, vaikka suunnittelu- ja muuta aikaa oli ennenkuulumattomasti – hetken.”

Huoli sairastumisesta

Huoli sairastumisesta painoi monia. Varsinkin iäkkäiden työkavereiden tilanteesta huolehdittiin. Moni muistutti, että päiväkodissa työntekijät altistuvat aina taudeille ja loisille. Esimiesasemassa olevien on pitänyt käyttää paljon aikaa työntekijöiden tunteiden ja huolien käsittelyyn. Lastenhoitajista osa huomautti, että heillä ei ole mahdollisuutta vetäytyä paperi- ja etätöihin kuten opettajat.

”Pelkään enemmän kihomatoja ja täitä kuin koronaa. Ymmärrän toki henkilökunnan huolen, koska työyhteisössä on myös ihmisiä, joilla on jokin perussairaus.”

Koronatilanne sai aikaan myös hyviä asioita. Joidenkin käytäntöjen säilymistä toivotaan myös epidemian jälkeen.

Enemmän aikaa huomioida lapsia yksilöllisesti

Useat työntekijät iloitsivat siitä, että kerrankin työssä oli mahdollista huomioida lapsia yksilöllisesti, kun heitä oli paikalla vähemmän.

”Jokaista lasta on voinut huomioida paremmin yksilöinä. Lapsista on tullut uusia ihania piirteitä ja taitoja esiin ihan eri valossa. Kannatan pienempiä ryhmäkokoja.”

Huomattavasti vähemmän sairaita lapsia hoidossa

Monissa päiväkodeissa on koettu, että vihdoinkin vanhemmat ovat ottaneet tosissaan sen, että kipeitä lapsia ei tuoda hoitoon. Lapset ovat olleet terveempiä. Silti jotkut kertoivat myös siitä, että nuhaisia lapsia on jouduttu käännyttämään ovelta.

”Nuhaisia lapsia ei ole hoidossa ollut. On myös ollut ilo nähdä miten kotoa palaavat lapset ovat sisäistäneet käsienpesun.”

Rästityöt kuntoon

Askarteluvarastot on järjestelty, lelut on pesty perusteellisesti ja kasvatuskeskustelujen raportoinnit ja muita paperihommia hoidettu. Oppimisympäristöjä on suunniteltu ja toteutettu.

”Kerrankin oli myös aikaa runsaasti suunnittelulle, paperitöille, siivoukselle ja tilojen järjestelylle.”

Digiloikka, etäkoulutukset, videopalaverit

Yhteydenpidossa koteihin ja työkaverien kanssa on käytetty ainakin puheluita, tekstiviestejä, sähköpostia, Instagramia, WhatsAppia, Teamsia. Koulutuksiin on osallistuttu etänä ja videopalavereja on pidetty. Näitä käytäntöjä on toivottu jäävän myös korona-ajan jälkeiseen arkeen.

”Varhaiskasvatuskeskustelujen järjestäminen etänä on ollut hyvä juttu. Aion kysyä esimieheltäni lupaa järjestää keskustelut myös jatkossa etänä.”

”Sisäiset kokoukset pidettiin Teamsissä. Tämän toivoisi jatkuvan myös poikkeusolon jälkeen. Äänestän jatkoon myös koulutukset verkossa, jolloin ei tarvitse lähteä muualle.”

Kursivoidut kohdat ovat lyhennelmiä kyselyyn vastanneilta, joihin HS on ollut yhteydessä.  

Kun taimet on istutettu, Isla Luomala (toinen vas.), Aminata Diallo ja Emil Rinnejärvi kastelevat kasveja. Varhaiskasvatuksen opettajat Timo Korpela ja Kellen Moreira Väre seuraavat ja auttavat puuhissa. Kellen Moreira Väre kertoo, että tomaatintaimet on kasvatettu välipalalta jääneistä tomaateista.

Viidessä viikossa koronatartuntoja on tullut lisää vain neljässä päiväkodissa

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallaksen mielestä Helsingin kaupungin päivähoidossa on onnistuttu hyvin koronaviruksen torjunnassa.

Hän ymmärtää, että lapsiryhmien yhdistelyt ja henkilökunnan siirtymiset aiheuttavat huolta viruksen leviämisestä, mutta Järvenkallaksen mukaan tilastot kertovat, että tilanne on hyvin hallinnassa.

Noin viisi viikkoa sitten 18 kaupungin päiväkodissa oli todettu koronavirustartunta.

”Siihen on tullut vain neljä päiväkotia lisää eli lukumäärä on nyt 22”, Järvenkallas kertoo.

Kaupungilla on 336 omaa päiväkotia, joissa käy 27 000 lasta.

”Ei ole ollut huono asia, että ohjeistukset muuttuvat, kun tietoa tulee lisää. Olemme halunneet pitää ohjeet ajan tasalla tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ja siksi ne ovat muuttuneet usein.”

Yksi konkreettinen ja lapsille tärkeä esimerkki ohjeiden muuttumisesta on unikaverin tuominen päiväkotiin. Se kiellettiin aluksi, mutta on sittemmin sallittu.

Järvenkallas myöntää, että ohjeiden kieliversioissa on ollut viivettä ja tässä asiassa parantamisen varaa on.

Suusuojien käyttöä ei Järvenkallaksen mukaan ole kielletty, jos yksittäinen työntekijä kokee sellaiseen tarvetta. ”Tällöin on tärkeä viestiä asiasta, niin ettei se aiheuta lisähuolta ja suojaa on osattava käyttää oikein.”

Järvenkallas tietää, että koronatilanne on ollut tiukka paikka esimiestyössä, mutta hänen mukaan se on myös kasvattanut kriisijohtamistaitoja.

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja toivoo, että koronaviruksen myötä yleistynyt tapa pestä käsiä usein ja huolellisesti säilyisi myös poikkeusajan jälkeen. Samoin hän kannattaa lämpimästi jatkoa myös uusille hyviksi havaituille etä- ja digikäytännöille.

Aminata Diallo odottaa vuoroaan käsienpesuun, kun varhaiskasvatuksen opettaja Kellen Moreira Väre auttaa Leo Ahmetia pesussa.

Kysely|Millainen on ollut päiväkotien koronakevät? HS kerää työntekijöiden kokemuksia

Tartunnat|Koronavirus leviää helposti sisätiloissa – En lähtisi vielä toimistolle töihin, sanoo tutkija

Koronavirus|Koronavirusta havaittu 18 helsinkiläisessä päivä­kodissa, kahdella lapsella todettu tartunta

Koronavirus |Kenellä on oikeus saada tietää, jos työpaikalla, päiväkodissa tai ravintolassa todetaan tartunta? Asiantuntija kertoo, miten laajalti tapauksista pitäisi tiedottaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki