Vantaa harkitsee ulkoilusaarien ja kiinteistöjen myyntiä talousahdingossaan - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Vantaa

Vantaa harkitsee ulkoilusaarien ja kiinteistöjen myyntiä talousahdingossaan

Poliitikot miettivät parhaillaan keinoja rämpiä ylös koronakurimuksesta. Menoja pitää karsia ja tuloja lisätä.

Yksi mahdollista myyntikohteista on Vantaan omistama toimistotalo Leija.

Julkaistu: 1.6. 2:00, Päivitetty 1.6. 8:29

Koronakriisin vaikutukset Vantaan talouteen ovat niin musertavat, että poliitikoista koostuvan talouden sopeuttamisryhmän tarkastelussa ovat kaupungin kaikki menot ja tulot. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maanantaina.

Myös omaisuuden myynti voi tulla tarpeeseen, koska se on yksi mahdollisuus saada tuloja kertärysäyksellä.

Myytävää omaisuutta voisivat olla Vantaan omistamat ulkoilusaaret. Vantaa omistaa Sipoon saaristossa neljän hehtaarin suuruisen Tallholmenin sekä kahdeksan hehtaaria Krokholmenin saaresta.

Kirkkonummella Vantaa omistaa ulkoilualueen.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljasen listauksessa muita mahdollisia myyntikohteita voisivat olla Leijan kiinteistö Pakkalassa, A-tulkkaus sekä ne toimitilat, joista työntekijät ovat muuttamassa Tikkurilan uuteen toimistotaloon.

Harkinnassa ovat sisäiset kaupat kaupungin vuokrataloyhtiö VAV:lle sekä VTK Kiinteistöille. Kaupan kohteena voisivat olla kaupungin omistamat asunnot.

Vantaa on jo myymässä Helsingille omistamansa osakkeet markkinointiyhtiö Helsinki Business Hubissa. Viljasen mukaan kaupan myötä kaupunki säästää noin 600 000 euron verran vuosittain.

Vantaa ei kuitenkaan pysty rämpimään ylös talousahdingosta vain omaisuutta myymällä. Tarvitaan myös kaikkien tulojen ja menojen tarkastelua.

”Tätä isoa verotulojen supistumista korvaamaan me tarvitsemme kertaluonteisia tulolisäyksiä ja menorajauksia. Mutta sen lisäksi me tarvitsemme sellaisia uudistuksia, jotka vähentävät menoja pitkällä aikavälillä.”

Kaupungin menoista nopein vaikutus syntyisi investointeja siirtämällä. Henkilöstölle on myös esitetty toive vaihtaa lomarahoja vapaisiin. Lomarahavaihtojen vaikutus olisi 24 miljoonaa euroa, mutta Viljanen arvioi, etteivät monet voi tai halua vaihtaa lomarahoja.

Pitkäaikaisia vaikutuksia syntyisi, jos kaupunki pystyisi hillitsemään budjetin isoimman menokohdan eli sosiaali- ja terveystoimen kehitystä. Tämä voi olla hyvin vaikeaa pelkästään sen tähden, että kunta-alan tuore työmarkkinasopu nostaa palkkoja ensi vuonna.

Opetuksessa säästöä voisi kertyä esimerkiksi digitaalisuutta ja etäopetusta lisäämällä tai ryhmäkokoja suurentamalla.

Vantaa|Vantaalla työttömiä ja lomautettuja jo enemmän kuin 1990-luvun lamassa: Työttömyysprosentti on nyt 20,3

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?