Lähes 400 yrittäjää lähetti rahaa huijarille, katsoo Helsingin hovioikeus - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Rikokset

Lähes 400 yrittäjää lähetti rahaa huijarille, katsoo Helsingin hovioikeus

Rikoshyödystä vähennettiin maanantaina annetussa tuomiossa yli 27 000 euroa, koska kyseinen summa kului 48 000:n erehdyttävästi laskua muistuttaneen kirjeen postitukseen. ”Kirjeiden lähettäminen ei sinänsä ole rangaistava teko”, perustelee hovioikeus.

Helsingin hovioikeus piti maanantaina 1. kesäkuuta voimassa tuomion törkeästä petoksesta.

Julkaistu: 1.6. 12:42, Päivitetty 1.6. 13:28

Mittavan laskuhuijauksen masinoinut mies tuomittiin maanantaina törkeästä petoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Vuonna 1968 syntynyt mies lähetti tuomion mukaan erehdyttävästi laskuja muistuttaneita kirjeitä Suomen Yritystietopankki oy:n (Sytp) nimissä. Valelasku lähetettiin Suomessa kaikkiaan 48 000 yritykselle, joista 397 maksoi sen.

Kyse oli 249 euron maksuista, joten Sytp oy:n tileille kertyi yhteensä 98 853 euroa.

Helsingistä käsin operoidun huijauksen kohteiksi joutuivat muun muassa asianajotoimisto, kalasavustamo ja useat ravintolat. Huijari lähetti esitäytetyllä tilisiirtolomakkeella varustettuja kirjeitä postitse ympäri Suomea.

Julkisista oikeusasiakirjoista ilmenee, että osa yrittäjistä harhautui luulemaan maksun menevän viranomaiselle tai muulle viralliselle taholle.

”[Yrittäjä] oli ymmärtänyt, että kyse oli ollut viranomaiskirjeestä, jonka mukaan tulee toimia. [Yrittäjä] oli siksi maksanut laskun”, yhden huijatuksi tulleen yrittäjän tapauksesta kerrotaan.

”[Yrittäjä] oli sekoittanut kirjeen viranomaiskirjeeksi ja luullut sitä viranomaistahon lähettämäksi laskuksi, koska yhtiössä oli ollut sukupolvenvaihdos meneillään, ja koska teksti oli ollut virallisen tyylistä”, sanotaan toisesta tapauksesta.

”Lasku oli tullut kirjepostilla, mennyt maksettavien laatikkoon ja maksettu pois”, kerrotaan prosessista kolmannen yrityksen kohdalla.

Huijaus vaikuttaa siis perustuneen pitkälti volyymiin ja toiveeseen siitä, että virallisen oloiseksi naamioitu kirje menee edes osassa yrityksissä läpi. Valtaosa 48 000 yrityksestä ei haksahtanut huijaukseen.

Kirjettä ei ollut nimetty laskuksi vaan ”ilmoitusmaksutarjoukseksi”.

”Tärkeää: yritykset, jotka eivät suorita ilmoitusmaksua ennen 1.6.2015, poistetaan Sytp oy:n tietokannasta tai merkitään passiivisiksi, jonka jälkeen Sytp oy:n uudelleenmerkitsemisestä tai aktivoimisesta peritään täydentävä 540 euron käsittelymaksu”, laskua muistuttaneessa kirjeessä muun muassa kerrottiin.

Saatetekstiin oli lisätty pienellä fontilla vielä erillinen muistutus: ”Seuraava arvioitu eräpäivä on 15.10.2015. Ilmoitusmaksun maksaminen on vapaaehtoista, mutta sen maksamatta jättäminen johtaa yrityksen tietojen poistamiseen tietokannasta.”

Alkuperäinen kirje oli päivätty 15.5.2015 Helsingissä, joten ”ilmoitusmaksutarjouksia” oli tiettävästi tulossa viiden kuukauden välein.

Syyttäjän mukaan kirje antoi vastaanottajalle harhaanjohtavan käsityksen siitä, että kyse on maksusta, johon yrittäjä on jo aiemmin sitoutunut.

”Ja että maksun suorittamatta jättäminen johtaa yrityksen kannalta negatiivisiin seuraamuksiin”, syytteessä todetaan.

Kirjeet lähettänyt mies kiisti syytteen kaikilta osin. Kirje ei hänen mukaansa ollut miltään osin ulkomuodoltaan tai sisällöltään harhaanjohtava eikä täysin laskua muistuttava.

Helsingin hovioikeus oli kuitenkin yhtä mieltä kuin käräjäoikeus aiemmin, että kirjeen tarkoituksena oli erehdyttää vastaanottajia maksamaan siinä mainittu maksu. Syytetty tuomittiin törkeästä petoksesta yhdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.

Valittaminen hovioikeuteen toi kuitenkin syytetylle jonkin verran taloudellista helpotusta.

”Kirjeiden lähettäminen ei sinänsä ole rangaistava teko. Hovioikeus katsoo, että postituskulut on vähennettävä rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn määrästä”, hovioikeus toteaa.

Hovioikeus katsoo, että kaikkien 48 000 kirjeen postittamisesta aiheutuneet kustannukset olivat olleet yhteensä 27 360 euroa.

Näin ollen hovioikeus alensi rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä menetettäväksi tuomitun määrän noin 35 000 euroon. Käräjäoikeus oli katsonut rikoshyödyn olleen yli 70 000 euroa.

Rikoshyötyä oli jo aiemmin katsottu pienentäneeksi muun muassa jotkin rahojen palautukset yrityksille.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki