Hietalahden telakalla seisoo paikkailtavana kolhiintunut kolossi, jonka lastin maailman muuttuminen vie pian mukanaan - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Merenkulku

Hietalahden telakalla seisoo paikkailtavana kolhiintunut kolossi, jonka lastin maailman muuttuminen vie pian mukanaan

Helsinkiläisvarustamo on nähnyt energiahiilen kuljetusten kutistuvan kymmenen vuoden aikana.

Eira on koronatilanteen vuoksi vierailukiellossa. Huoltotoimet jatkuvat kesän yli Hietalahdessa.

Julkaistu: 2.6. 2:00, Päivitetty 2.6. 7:43

Helsinkiläisille tuttu hiililaiva M/S Eira on parhaillaan Hietalahden telakalla huollossa. Sen mustanpuhuva kylki on hieman kulunut, vaikka laivalla ei ole ikää kuin 19 vuotta.

Kova elämä merten yleisjuhtana näkyy. Helsinkiin Eira tuli Tanskasta, minne se vei Siilinjärven kaivoksen sivutuotteena syntyvää rautaoksidia eli pasutetta. Tanskassa pasutetta käytetään sementinvalmistuksessa.

Eira ja sen kollegat Viikki ja Pasila ovat lähes viikoittain kuljettaneet kivihiiltä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten tarpeisiin jo vuosien ajan.

Mutta vappuna 2029 hiilenkuljetus loppuu tykkänään, kun eduskunnan hyväksymä kivihiilen polttokielto tulee voimaan.

Loppuuko Eiran kulku tähän?

Omistaja eli varustamo ESL Shippingin toimitusjohtaja Mikki Koskinen on luottavainen. Eira on tavara-alus, jossa kulkee ihan kaikki viljasta raakamalmiin.

Yhtiön hiilikuljetukset ovat supistuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana vääjäämättä, mutta muuta on tullut tilalle. Vuotuinen kuljetusmäärä on noussut 16 miljoonaan tonniin.

Energiahiilellä on enää 10 prosentin osuus yhtiön kuljetuksissa. Lähes 6,5 miljoonan tonnin vuosittaisista hiilikuljetuksista on pudottu nykyiseen noin miljoonaan tonniin.

”Kymmenen vuotta sitten yhtiön kokonaiskuljetusten määrä oli 10–11 miljoonaa tonnia, ja siitä karkeasti puolet oli energiahiiltä”, sanoo Koskinen.

Sen jälkeen Suomessa on suljettu hiilivoimaloita tasaiseen tahtiin.

Saksalainen rahtilaiva Faro purkaa hiililastia Länsisataman Saukonrannassa 1920-luvun puolivälissä.

Toisin oli 1920-luvulla, jolloin ESL Shippingin emoyhtiö Aspo aloitti toimintansa osuuskuntana.

Hiilikauppa oli vielä 1900-luvun alussa ulkomaalaisten agentuuriliikkeiden hallussa. Mutta kun koksin ja hiilen käyttö keskuslämmityksissä yleistyi 1920-luvulla, joukko helsinkiläisiä isännöitsijöitä kävi taisteluun koksirenkaan eli Helsingin Hiilikauppiasyhdistyksen monopolia vastaan.

Syntyi Asunto-osakeyhtiöitten Polttoaine Osuuskunta Aspo. Osuuskunta hankki ensimmäisen oman aluksensa vuonna 1949, ja nimesi sen Arkadiaksi. Näistä ajoista juontaa yhtiön tapa nimetä laivansa Helsingin paikannimien mukaan.

Nimet ovat pysyneet samoina, vaikka laivat ovat vaihtuneet. Eira-nimisiä laivojakin yhtiöllä ollut useita. Varustamon viimeinen höyrylaiva, nimeltään Eira ajoi karille ja upposi Koverharin edustalla vuonna 1969.

Helsinkiläiset taloyhtiöt liittyivät innolla osuuskunnan jäseniksi. Vuonna 1933 osuuskunnan asiakkaina oli jo 205 taloa. Ensimmäinen hiilivarasto oli Jätkäsaaressa.

Jätkäsaaren laituriin on kiinnittynyt hiililaiva S/S Ilse L.-M. Russ vuonna 1934.

Varustamotoimintaa varten perustettiin yhtiö, Etelä-Suomen Laiva, jonka osakkaina oli osuuskunnan lisäksi joukko asiakaspiiriin kuuluvia yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Yhtiön nimi muuttui ESL Shippingiksi 1995.

Viime vuodet Eira kumppaneineen on kuljettanut yhä enemmän kaikkea muuta kuin energiahiiltä. Euroopan satamista on tuotu lannoitteita, kalkkikiveä, rikasteita ja raakamalmia. Hiili on Helsinkiin saapunut venäläisistä satamista.

Suomesta on viety ulkomaille muun muassa sahatavaraa, viljaa, sellua, lannoitteita, rikasteita ja terästeollisuuden tuotteita. ESL kuljettaa myös Tukholman lämpövoimalaan metsähaketta lähinnä Baltiasta ja Venäjältä.

”Puupohjaiset polttoaineet voivat olla jatkossa myös Helsinkiin tulevien laivojen lastina”, Koskinen arvioi.

Helsingin energiayhtiö Helen suunnittelee Vuosaareen noin 260 miljoonan euron hintainen 250 megawatin biovoimalaa, jonka polttoaineena on kotimaisten tuottajien metsähake.

Voi siis olla, että Eiraa näkee jatkossa Vuosaaren satamassa. Koskisen mukaan rahtialuksen käyttöikä on noin 30 vuotta, joten Eiralla on toimintavuosia jäljellä Suomessa vielä kymmenkunta. Sitten se todennäköisesti myydään ulkomaille.

Myös varustamot kulkevat kohti ilmastoystävällisiä polttoaineita. Dieselkäyttöisen Eiran kollegoissa Viikissä ja Haagassa polttoaineina on nesteytetty kaasu LNG. Tulevaisuudessa siintää kenties synteettisiä polttoainekaasuja, joiden ilmastojalanjälki on yhä pienempi.

Helsingin hiilikuljetuksia hoitavat paljasjalkaiset stadilaislaivat

Hiilenpoltto voi loppua Hanasaaressa jo vuonna 2023

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?