Näin rahaa jaetaan nyt pääkaupunkiseudulle: Valtio lupasi maksaa puolet Espoon kaupunkiradasta - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Lisäbudjetti

Näin rahaa jaetaan nyt pääkaupunkiseudulle: Valtio lupasi maksaa puolet Espoon kaupunkiradasta

Koko Suomessa raide- ja raitiohankkeisiin on luvassa puoli miljardia euroa. Tukea saavat myös Tampereen ja Turun raitiotiet.

Espoon keskus on tulevaisuudessa raideliikenteen keskus, kun lähijunaliikenne Kauklahteen saa lisäraiteet ja pohjoiseen erkanee raideyhteys kohti Turkua.

Julkaistu: 3.6. 10:14, Päivitetty 3.6. 12:11

Helsingin seudun raidehankkeisiin on luvassa valtion rahaa runsaat 270 miljoonaa euroa rakentamiseen ja suunnittelukustannuksiin.

Valtion ja seudun kuntien yhteisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (mal) Espoon kaupunkirataan on luvassa 137,5 miljoonaa euroa, Vihdintien pikaraitiotiehen 105 miljoonaa euroa, Vantaan pikaraitiotien suunnitteluun 6,1 miljoonaa euroa ja Viikin-Malmin pikaraitiotien suunnitteluun 7,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi Espoon kaupunkirataa tukeviin liikennejärjestelyihin on luvassa 15 miljoonaa euroa. Tämä raha ei siis mene suoraan raiteiden rakentamiseen.

Tässä muodossaan mal-sopimus varmistaa, että valtio maksaa noin puolet Leppävaaran ja Kauklahden välille rakennettavista lähijunien kahdesta lisäraideparista. Rakennustyöt voivat alkaa ensi vuonna.

Se antaa mahdollisuuden siirtää lähijunat omille raiteilleen, ja lisätä niiden liikenteen metromaiseksi. Samalla Espoon keskuksesta Helsingin keskustaan avautuu tilaa nopealle junayhteydelle Turkuun. Espoo on parhaillaan kaavoittamassa raidevarausta Turun tunnin junaa varten Espoon keskuksesta Histan kautta Lohjalle.

Kaupunkiradan järjestelyihin liittyy olennaisesti kysymys uusista junavarikoista. Useiden erityisnopeiden junayhteyksien käytännön edellytys on se, että lähijunia pystytään operoimaan Helsingin seudulla tehokkaasti.

Uusia junavarikoita on hahmoteltu Espoon ja Kirkkonummen rajalle Luoman ja Mankin alueelle, kehäradan varteen sekä pienehköä seisontavarikkoa Keravalle.

Huoltovarikot ovat kalliita, noin 100 miljoonan euron hankkeita. Mal-sopimuksessa valtio ei ole osallistumassa kuin niiden suunnitteluun. Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat jakavat kustannukset infra-sopimuksen mukaisesti eli varikkokustannus ei jää Espoossa yksin Espoon kaupungin maksettavaksi.

Mal-neuvotteluita on viime vaiheessa hiertänyt se, että valtio on muuttanut neuvotteluasetelmaa. Kun vielä kehäradan rakentamiskuluista valtio maksoi 70 prosenttia, neuvottelupöydässä oli pitkään valtion tarjouksena vain 30 prosentin osuus Espoon kaupunkiradasta.

Nyt sovittu summa 137,5 miljoonaa on karkeasti puolet radan rakentamiskuluista, joten jonkin verran valtio tuli vastaan. Rantaradan omistaa valtio, joka hyötyy raideverkon parantamisesta yhtä lailla kuin Espookin.

Mal-sopimukseen kuuluu, että kunnat sitoutuvat kaavoittamaan asuntotuotantoa vastineeksi valtion osallistumisesta väylähankkeisiin. Helsingin seudulla tavoitteena on rakentaa 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä.

Helsingissä Vihdintien pikaraitiotien 105 miljoonaa on karkeasti 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista. Mal-neuvotteluissa kuntien omissa väylähankkeissa valtion osuus on ollutkin noin kolmannes kuluista.

Myös Vantaan pikaraitiotielle jyvitetty 6,1 miljoonaa ja Helsingin Viikin-Malmin pikaraitiotien 7,5 miljoonaa vastaavat 30 prosenttia niiden suunnittelukustannuksista. Niiden rakentaminen ajoittuu vuosiin 2024–28.

Vihdintien pikaraitiotien yleissuunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella, ja rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2025.

Valtion lisätalousarviossa raide- ja raitiotiehankkeiden yhteisarvo on liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan yhteensä puoli miljardia euroa. Valtio osallistuu muun muassa Turun ja Tampereen raitioliikenteen kehittämiseen ja Tampereella lähijunaliikenteen kehittämiseen.

Seudullisista mal-sopimuksista on saatu valmiiksi neljä eli Helsingin, Turun ja Tampereen lisäksi myös Oulun seudulle.

Yhteensä valtio tukee joukkoliikennehankkeita yhteensä 775 miljoonalla eurolla. Luvassa on varoja myös joukkoliikenteen digitalisaation ja maksujärjestelmien kehittämiseen. Kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin on luvassa eri puolille Suomea yhteensä 43 miljoonaa euroa.

Hallitus on myös jo sopinut koronakriisin vuoksi hätää kärsiville joukkoliikenteen järjestäjille yhteensä sadan miljoonan euron potin. Sen yksityiskohtaista jyvitystä ei vielä ole julkistettu.

Iso potti on luvassa myös teollisuuden infrahankkeisiin, joita on osoitettu etenkin Pohjois-Suomeen.

Osana lisätalousarviota on elvytyspaketin nimellä kulkeva kokonaisuus, jossa on isoja satsauksia maan väyläverkon korjausvelan paikkaamiseen. Nämä hankkeet toteutuvat tänä ja ensi vuonna.

Mukana niissä on muun muassa pääradan peruskorjauksen aloitus Helsingin ja Tampereen välillä. Aloitukseen on luvassa yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa, josta tälle vuodelle on luvassa 200 000 euroa.

Tälle vuodelle isoin yksittäinen määräraha on 6,5 miljoonan euron summa valtatie 23:lle eli Porista Jyväskylän kautta Joensuuhun kulkevan poikittaisen väylän kunnostustoimiin.

Rahavarauksista suurimmat ovat Kuopion ratapihan noin 30 miljoonan euron kunnostus, valtatie 8:n Eurajoen osuuden perusparannus 27 miljoonalla eurolla sekä Kehä III:n 30 miljoonan euron kunnostus.

Kehä III:lla korjataan sekä saveen vajoavaa osuutta Askistossa että rakennetaan lisäkaistoja Vantaankosken ja Pakkalan välille. Tänä vuonna urakkaan ohjataan kolmen miljoonan euron summa.

Useiden raitiovaunujen reitit saattavat muuttua: Länsi-Helsingin raitiotieuudistus nytkähti askeleen eteenpäin

Nelonen ei enää veisi Aleksilta Munkkiniemeen, kun ensimmäinen uusi pikaratikka tuodaan Vihdintieltä suoraan keskustaan

Espoo saattaa saada hallitusneuvotteluissa jättipotin: Pitkään unelmoitu kaupunkirata olisi kuin metro

Rakentaminen|Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen Helsingin seudulla on tyrehtymässä – Kaupunkien johtajat huolissaan: ”Tämä vuosi on jo menetetty”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?