Poliisi on saanut selville, että Helsingin Kalasatamassa Majakka-tornitalosta pudoteltiin tiistaina tölkkejä, joita tornin edustalla maan tasalla olleet ihmiset joutuivat väistelemään.
Poliisi epäilee alkoholijuomien heittelystä kolmea alle 25-vuotiasta miestä.
Poliisi sai puoli yhdentoista aikaan tiistai-iltana ilmoituksen, jonka mukaan 134-metrisestä tornitalosta heitellään jonkinlaista tavaraa. Epäillyt otettiin tuolloin kiinni ja vietiin Pasilan poliisivankilaan.
Poliisille oli jo aiemmin tehty useita rikosilmoituksia, joiden mukaan Majakka-tornitalosta on heitetty tai pudonnut esineitä. Kyseisissä tapauksissa tapahtuma-aika oli maalis–toukokuu.
”Nyt juttuja on tutkittavana tuorein tapaus mukaan lukien viisi. Poliisi selvittää, onko kaikista niistä syytä epäillä samaa tai samoja henkilöitä”, Helsingin poliisi tiedotti keskiviikkona.
Tornitalosta on heitetty tai pudonnut alas alkoholijuomatölkkien lisäksi muun muassa numerokylttejä, paistinpannu ja lasisia esineitä. Viranomaisten tietoon ei ole tullut tapauksiin liittyviä loukkaantumisia.
”Ainakin osassa tapauksista toiminnasta on kuitenkin aiheutunut konkreettista vaaraa sivullisten terveydelle.”
Poliisi tutkii tapauksia vahingontekoina ja vaaran aiheuttamisina. Rikosnimikkeet voivat vielä tarkentua tutkinnan edetessä.
Sen ymmärtäminen, että korkealta pudotettu esine voi aiheuttaa pahimmillaan hengenvaaran alapuolella oleville ihmisille, ei vaadi yksityiskohtaista mekaniikan lakien tuntemusta.
Pieni kurkistus peruskoulutasoisen fysiikan maailmaan kuitenkin valottaa, minkälaisilla nopeuksilla tornitalosta viskatut esineet syöksyvät maata kohti.
Tarkastelun lähtökohtana on putoamiskiihtyvyys (g). Kaikki kappaleet putoavat vakiokiihtyvyydellä g=9,81 m/s2, jos vastavoimia ei huomioida.
Näin ollen putoava esine saavuttaa jo sekunnissa noin 35 kilometrin tuntinopeuden ja kahden sekunnin jälkeen vauhtia on jo noin 75 kilometriä tunnissa.
Huomionarvoista on kuitenkin muun muassa se, että nopeuden kaksinkertaistuessa ilmanvastus nelinkertaistuu. Putoamisnopeus ei kasva enää sen jälkeen, kun ilmanvastus kasvaa yhtä suureksi kuin painovoima.
Lisäksi muun muassa putoavan kappaleen muoto vaikuttaa siihen, missä vaiheessa se saavuttaa huippunopeutensa.
Esimerkiksi kevyt ja aerodynaamisilta ominaisuuksiltaan kehno kolikko tuskin tappaa, vaikka sellainen putoisi korkeuksista suoraan päähän. Brittiläinen The Guardian -sanomalehti syynäsi kolikkomyyttiä vuonna 2014, kun käyttöön oli tullut uusi punnan kolikko.
Pahin mahdollinen lopputulos koettiin sen sijaan Keravalla vuonna 2007, kun vesitornityömaalla putosi leka 53 metrin korkeudesta. Työkalu osui maan tasalla kulkenutta 32-vuotiasta työnjohtajaharjoittelijaa päähän, eikä suojakypäräkään pelastanut häntä. Turmasta uutisoi tuoreeltaan muun muassa Ilta-Sanomat.
