Avioerojen määrä kasvoi 30 prosentilla koronaviruskevään aikana Helsingissä - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Avioerot

Avioerojen määrä kasvoi 30 prosentilla koronaviruskevään aikana Helsingissä

Avioerohakemuksia jätetään Suomessa tavallisesti eniten tammi- ja elokuussa eli lomakausien jälkeen. Tutkija huomauttaa, että koronaviruskevään lopullisten vaikutuksien arviointi vaatii vielä pidempää seurantajaksoa.

Avioeroja jätetään tavallisesti kesälomakauden ja joululomien jälkeen, mutta myös koronaviruskriisi näkyy Helsingissä jätetyissä avioerohakemuksissa.

Julkaistu: 3.6. 13:40

Avioerohakemukset ovat lisääntyneet Helsingissä 30 prosenttia vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Koronaviruskevät näyttää siis lisänneen avioeroaikeiden määrää.

Asia käy ilmi maanantaina julkaistusta covid-19-tiedepaneelin raportista.

Suomalaisten parien eroriskejä tutkinut erikoistutkija, dosentti Marika Jalovaara huomauttaa, että kyseisen raportin luku pohjautuu lyhyelle parin viikon ajanjaksolle huhtikuussa.

Jalovaarasta poikkeuksellisen kevään vaikutusta avioeroihin voidaan tarkemmin arvioida vasta, kun tilastoja on useammalta kuukaudelta, mielellään vielä kuluva kesäkuukin mukana.

Vuodenkierrossa erottuu tavallisesti pari piikkiä, jolloin eroja pannaan alulle. Avioerohakemuksia jätetään Suomessa tavallisesti eniten tammi- ja elokuussa eli lomakausien jälkeen.

”Juuri joulun alla ei haluta hakea eroa, vaikka asia olisi jo mietinnässä, ja sitä haetaan sitten tammikuussa. Vastaavasti heinäkuussa Suomi lomailee ja elokuussa sitten haetaan eroja”, Jalovaara sanoo.

”Tähän voi liittyä se, että kun lomalla vietetään paljon aikaa yhdessä perheen kanssa, niin odotusten ja todellisuuden kanssa voi olla ristiriitaa.”

Jalovaara arvioi, että koronavirusajassa on samankaltaisuutta loma-aikaan siinä suhteessa, että nyt vietetään paljon aikaa yhdessä. Silloin ongelmalliset asiat tulevat helposti pöydälle.

”Lisäksi koronaviruskriisiin liittyy monenlaisia stressitekijöitä ja siemeniä konflikteihin.”

Aviopuolisoilla voi olla esimerkiksi erilainen näkemys siitä, miten toimitaan koronaviruksen ehkäisemiseksi. Jos toinen esimerkiksi pelkää paljon koronavirusta ja toinen suhtautuu huolettomammin, riitaa voi syntyä.

Epidemialla on myös ollut monille ikäviä talousvaikutuksia, kuten lomautuksia ja työttömyyttä. Taloudellinen huoli on eron riskitekijä, toteaa Jalovaara.

Myös lapsiperheiden arki on ollut koronavirustilanteessa melkoista pyöristystä.

”Kun monenlaisia stressitekijöitä kasautuu, saa eroprosessi usein vauhtia”, sanoo Jalovaara.

Elämää on vietetty paljon kodin sisällä, koska töitä, koulua ja harrastuksia on hoidettu etänä. Kotona kököttäminen tai suoranaisessa eristyksessä olo kriisitilanteen vuoksi on pannut monella hermot koetukselle.

Koronaviruskriisi on vaikuttanut tänä keväänä niinkin, että jo eropäätöksen tehneet pariskunnat ovat lykänneet erilleen muuttamista.

Lue lisää: Samuel ja Elli erosivat jo, mutta koronaviruskriisi pakotti heidät asumaan yhdessä

Koronavirus voi vaikuttaa myös syntyvyystilastoihin.

”Tässä ajassa voi olla syntyvyyttä lisääviäkin voimia, mutta luultavasti syntyvyyttä laskevat voimat ovat voimakkaampia”, Jalovaara sanoo.

”Parisuhteita solmitaan vähemmän, eronneisuus kasvaa, hedelmöityshoidot ovat jäissä ja muutenkin lasten saamista suunnitellaan silloin, kun tulevaisuuden näkymät ovat hyvät, eikä koronavirus ole tätä tilannetta ainakaan parantanut.”

Parisuhde|Samuel ja Elli erosivat jo, mutta koronakriisi pakotti heidät asumaan yhdessä – ”Olemme oppineet tunnistamaan hetket, kun toinen ärsyttää enemmän”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?