Jan Vapaavuori haukkuu hallituksen, Helsingin tukieurot pormestarin mukaan pettymys – ”70-lukulaiselta kalskahtava toimintamalli” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Lisäbudjetti

Jan Vapaavuori haukkuu hallituksen, Helsingin tukieurot pormestarin mukaan pettymys – ”70-lukulaiselta kalskahtava toimintamalli”

Apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) pitää mal-sopimuksia olennaisena vauhdittajana seudun asuntotuotannossa.

Helsingin mal-neuvottelija, apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) arvioi, että valtion kanssa tehdyt sopimukset ovat edistäneet seudun asuntotuotantoa merkittävästi.

Julkaistu: 3.6. 22:22, Päivitetty 4.6. 8:32

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoo olevansa kokonaisuutena hyvin pettynyt mal-sopimuksen lopputulokseen.

”Sopimus on tosi huono. Ei vain Helsingin, vaan koko Helsingin seudun kannalta”, hän sanoo.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sitä mieltä, että Helsinki jää mal-sopimuksissa toistuvasti Espoon ja Vantaan varjoon.

Vapaavuoren mielestä valtio irtisanoutuu sopimuksessa sille kuuluvista asioista. Hän viittaa siihen, että valtio on ennen rahoittanut raidehankkeita 70 prosentin osuudella. Nyt se tarjoaa Espoon kaupunkiradan jatkeelle 50/50 -rahoitusmallia ja Vantaan pikaraitiotielle 30 prosentin rahoitusosuutta.

Helsingille erittäin tärkeää Pisararataa puolestaan hallitus ei halua rahoittaa ollenkaan.

”Helsinkiä ei huomioitu sopimuksessa millään tapaa riittävästi. Pisararata olisi ratkaissut tämän yhtälön, mutta valtio ei halua tukea sitä.”

Vapaavuori kyseenalaistaa myös koko mal-sopimusprosessin.

”Sopimusta väännettiin muka kuukausikaupalla, ja sitten se runtattiin kasaan viimeisenä iltana. Hyvin ikävä, 70-lukulaiselta kalskahtava toimintamalli, joka jätti tunkkaisen maun.”

Vapaavuoren mielestä edellä mainitut asiat saavat miettimään, onko koko ma-järjestelmässä enää järkeä.

Helsingin maankäytön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) on tyytyväinen, että seudun kehitykselle tärkeä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (mal) saatiin ylipäänsä vihdoin sovittua.

Sopimusneuvottelut venyivät pitkään, ja olivat ainakin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan mutkikkaat.

Sinnemäki katsoo, että nimenomaan mal-sopimukset ovat merkittävästi vaikuttaneet, että seudun asuntotuotanto on nyt aivan eri mitoissa kuin vielä 5–10 vuotta sitten.

Sopimuksissa valtio sijoittaa varoja keskeisiin väylähankkeisiin, ja sen vastineeksi kunnat kaavoittavat asuntoja. Tällä kertaa on Helsingin seudulle luvassa noin 200 000 asuntoa vuoteen vuoteen 2030 mennessä.

”Olisiko sopimus voinut olla Helsingille parempi? Kyllä olisi, mutta esimerkiksi Pisararadalle ei tälläkään kertaa löytynyt riittävää kannatusta, eikä narulla voi työntää”, Sinnemäki sanoo.

Helsinki on kampanjoinut jo vuosia kantakaupungin alla kulkevan junaradan eli Pisararadan puolesta. Mittavalle hankkeelle on ollut vaikeata löytää yhteistä rahoitusta, vaikka Helsinki on tähdentänyt, että Pisaraa tarvitaan esimerkiksi uusien nopeiden junayhteyksien edellytyksenä.

”Mal-sopimusta on veivattu kohta vuosi, ja jossain kohtaa on sovittava niistä asioista, jotka ovat sovittavissa. Vihdintien pikaratikka ja Espoon kaupunkirata ovat erinomaisia hankkeita kestävän kaupungin rakentamisessa”, Sinnemäki sanoo.

Espoon mal-neuvottelija teknisen toimen johtaja Olli Isotalo katsoo neuvottelutulosta hyvin samalla tavalla kuin Sinnemäki. Myös Isotalon mukaan tämä tulos oli se, mikä oli saavutettavissa.

”Tällä tavoin edistetään Espoolle strategisesti tärkeitä hankkeita, viiden aluekeskuksen kehittämistä, hiilineutraalisuutta ja asuntotuotantoa”, Isotalo listaa.

Espoo sitoutuu kaavoittamaan vuosittain 3 500 uutta asuntoa.

Leppävaarasta Kauklahteen ulottuvalle Espoon kaupunkiradalle mal-sopimus tuli viimeisenä mahdollisena ajankohtana. Hankkeen ratasuunnitelma on ollut valmis jo pitkään, ja sen voimassaoloa on jatkettu kahdesti.

Jos mal-päätöstä ei nyt olisi tullut, Espoossa olisi jouduttu aloittamaan koko ratasuunnittelu puhtaalta pöydältä.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) pitää harmillisena, että valtio tällä kierroksella heikensi maksuosuuttaan junaratojen kehittämisessä.

Lue lisää: Näin rahaa jaetaan nyt pääkaupunkiseudulle: Valtio lupasi maksaa puolet Espoon kaupunkiradasta

Mäkelä kuitenkin muistuttaa, että Leppävaaran ja Kauklahden välinen kaupunkirata on strategisesti niin keskeinen hanke, että sen vaikutukset ulottuvat moneen suuntaan.

”Se on edellytys tulevaisuuden Turun tunnin junalle, ja se tukee Keran logistiikka-alueen muutosta siellä Nokian pääkonttorin kupeessa”, Mäkelä sanoo.

Espoo on hahmotellut viiden aluekeskuksensa yhteyksiä nimenomaan raideliikenteen varaan. Sekä Espoon keskus että Kauklahti ovat nyt saamassa metromaisen liikenneyhteyden.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok) kommentoi tuoreeltaan, että mal-tulos on Helsingille iso pettymys.

”Pisaran kaavat ovat valmiina, ja se hyödyttäisi koko raideverkkoa. En ymmärrä, miksei sitä tehdä”, Rautava sanoo.

Hän lausuu ääneen monen helsinkiläispoliitikon epäilyksen, että pääkaupunkia kohdellaan eri tavoin kuin muita kuntia mal-sopimuksissa.

”Kyse on siitä, saako Helsinki mal-sopimuksessa sen, mitä sille asukasmäärään suhteutettuna kuuluisi. Näyttää siltä, ettei saa”, Rautava sanoo.

Vaikka mal-sopimuksessa Espoo on saamassa seudun isoimman valtion rahoitusosuuden, 137,5 miljoonaa euroa kaupunkiradan jatkeeseen, tyytymättömyyttä on sielläkin.

Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos kritisoi tiedotteessaan, että tämä rahoitusosuus on vain puolet kokonaiskustannuksista valtion omistaman rantaradan parantamisessa. Aikaisemmin vastaavissa hankkeissa, esimerkiksi kehäradassa Vantaalla, valtio maksoi 70 prosenttia rakennuskustannuksista.

”Espoo on jo valmiiksi korviaan myöten veloissa länsimetron rakentamisen johdosta. Karkeasti linjaus tarkoittaisi sitä, että Espoo joutuu luopumaan kahden välttämättömän uuden koulun rakentamisesta tulevassa investointiohjelmassa”, sanoo Vuornos.

Vuornoksen mielestä Espoon on vakavasti harkittava, hyväksyykö se mal-neuvottelutulosta ollenkaan.

Vantaalle valtio lupaa mal-sopimuksessa 30 prosentin osuutta eli enintään 6,1 miljoonaa euroa Vantaan pikaraitiotien suunnitteluun. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) on tyytyväinen.

”Ratikka on Vantaan kaupunkikehittämisen kärkihanke, jolle valtion tuen lisäksi olemme hakeneet rahoitusta EU:sta. Se ratkeaa heinäkuun lopussa, toteaa Viljanen tiedotteessaan.

Pikaraitiotie Helsingin Mellunmäen metroasemalta Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä edelleen lentoasemalle on määrä rakentaa vuosina 2024–28.

Lisäbudjetti|Näin rahaa jaetaan nyt pääkaupunkiseudulle: Valtio lupasi maksaa puolet Espoon kaupunkiradasta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki