”Tutkimme maakellaria, mutta alkoikin löytyä kivikautta” – Omakotitalon tontilta paljastui yli 4 000 vuotta vanha asumus - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Esihistoria

”Tutkimme maakellaria, mutta alkoikin löytyä kivikautta” – Omakotitalon tontilta paljastui yli 4 000 vuotta vanha asumus

Kivikautisesta elämästä ja nuorakeraamisesta kulttuurista kielivät muun muassa saviastioiden ja kivikirveiden palaset sekä ehjä kivitaltta.

Alueella on sijainnut Uotilan vanha kylä, jonka 1800–1900-lukujen aikaisia jäänteitä tutkijat tarkastelivat. Kivikautiset esineiden palaset löytyivät sattumalta.

Julkaistu: 9.6. 12:32

Nurmijärveltä on löytynyt kivikautisia jäänteitä. Museoviraston koekaivausryhmä oli tutkimassa Uotilan kylässä 1800– 1900-luvun aikaista historiallista kylätonttia, kun paikalta alkoi löytyä merkkejä huomattavasti vanhemmasta asutuksesta.

”Tutkimme erästä vanhaa maakellaria, mutta sitten alkoikin löytyä kivikautta”, kertoo koekaivausryhmän tutkija Jan-Erik Nyman.

Tontille on kaivausten jälkeen määrä rakentaa omakotitalo. Alue vapautuu rakentamiselle, kun kaivaukset on lopetettu.

Kaivausalueelta löytyi kivikautisten jäänteiden lisäksi myös muutama arviolta 3 000 vuotta vanha pronssikautisen esineen pala.

Kivikautisesta elämästä kielivät paikalta yllättäen löytyneet saviastioiden ja kivikirveiden palaset. Myös ehjä kivitaltta sekä muita kiviesineitä löytyi. Saviastioiden palat ovat arviolta yli 4 000 vuotta vanhoja ja niiden perusteella voidaan päätellä, että niin sanottu nuorakeraaminen kulttuuri on ollut voimissaan Nurmijärvellä.

”Nurmijärveltä ei ole ennen kaivettu nuorakeramiikkaa. Nuorakeraaminen-, tai toiselta nimeltään vasarakirveskulttuuri on muualla Euroopan alueella liitetty maanviljelyksen kehitykseen, mutta Suomessa ei niinkään”, Nyman sanoo.

Muun muassa kivitaltta ja saviastioiden paloja löydettiin Nurmijärveltä.

Ennen nuorakeraamisen kulttuurin rantautumista Suomeen, ihmiset asuivat veden välittömässä läheisyydessä. Nuorakeraamisella kaudella kuitenkin asuinpaikkojen sijainnit siirtyivät hieman kauemmaksi vesistöistä. Muutos kertoo mahdollisesti kotieläinten yleistymisestä.

”Varmoja todisteita kotieläimistä ei ole löytynyt, ja olisikin mielenkiintoista löytää eläinten luita, jotka voitaisiin liittää tähän aikakauteen. Joku muutos nuorakeraamisena aikana Suomessa on kuitenkin tapahtunut, koska asuinpaikat ovat siirtyneet. Voi olla, että rantaniityt olisivat toimineet rehuna eläimille”

Nyt tuhansia vuosia myöhemmin hieman vastaavanlaista ihmisten muuttoliikettä kutsutaan sattumoisin Nurmijärvi-ilmiöksi. Kivikaudella liikkumisilmiön syyt olivat kuitenkin erilaisia, sillä nykyisellään Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan ihmisten muuttamista isoimmista kaupungeista väljempiin asumisolosuhteisiin kehyskuntiin.

Nuorakeraaminen kulttuuri ja kotieläinten kesyttämisen taito sen sijaan levisivät Suomeen vaeltaneiden ihmisryhmien mukana. Aikakausi on saanut nimensä saviastioiden nuoramaisesta koristelusta.

Ihmisyhteisötkin ovat olleet pieniä. Varsinaisista kylistä ei voida puhua vaan ennemminkin laajenneituista perheyhteisöistä.

Ulkomaisen tiedon valossa lampaat ja siat saattavat olla varhaisimpia Suomessakin pidettyjä kotieläimiä, arvelee Nyman. Eläinten pito on ollut luultavasti hyvin pienimuotoista, ja ravinto on pääsääntöisesti vielä saatu metsästämällä ja keräilemällä. Maanviljelyä Suomessa ei vielä noina aikoina tunnettu.

Nurmijärveltä kaivetut löydökset päätyvät kansallismuseon kokoelmiin ja tutkijoiden käytettäviksi.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kaupunki