Kolera johti 1800-luvulla modernin kaupungin syntyyn, ja nyt koronan voimat saattavat muuttaa Helsinkiä toisen näköiseksi: ”Kriisi on iskenyt suoraan urbanismin ytimeen” - Kaupunki | HS.fi

Kolera johti 1800-luvulla modernin kaupungin syntyyn, ja nyt koronan voimat saattavat muuttaa Helsinkiä toisen näköiseksi: ”Kriisi on iskenyt suoraan urbanismin ytimeen”

Koronakriisi on korostanut lähiluonnon ja virkistysalueiden merkitystä. Asiantuntijoiden mukaan tilanne saa kyseenalaistamaan nykyrakentamisen ihanteita.

Viime vuosina kaupunkisuunnittelussa on korostunut ideologia, jonka ihanteita ovat kantakaupungin jatkeena oleva tiivis rakentaminen ja palveluiden luoma urbaani ”pöhinä”. Kuvassa Jätkäsaari.­

10.6.2020 2:00 | Päivitetty 10.6.2020 6:49

Saastuneen veden välityksellä levinnyt kolera johti 1800-luvulla modernin kaupungin ja viemäröintijärjestelmien syntyyn.

Keuhkotuberkuloosi ja siihen liittyvät parantolat puolestaan siivittivät osaltaan modernistisia suunnitteluperiaatteita arkkitehtuurissa: asuinalueista haluttiin ummehtuneiksi koettujen umpikortteleiden sijaan rakentaa terveellisiä, luonnonläheisiä ja ilmavia. Näiden ajatusten pohjalta rakennettiin esimerkiksi Espoon Tapiola 1950–1960-luvuilla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat