Tartuntojen määrä vähenee, mutta tartunnan­jäljittäjiä on yhä valmiudessa satamäärin – Husin apulaisylilääkäri: ”Tauti tulee huomioida joka­päiväisessä elämässä vielä pitkän aikaa” - Kaupunki | HS.fi
Kaupunki|Tartunnat

Tartuntojen määrä vähenee, mutta tartunnan­jäljittäjiä on yhä valmiudessa satamäärin – Husin apulaisylilääkäri: ”Tauti tulee huomioida joka­päiväisessä elämässä vielä pitkän aikaa”

Viime viikolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella havaittiin seitsemän joukkoaltistusta. Tartuntaryppäitä on ollut työpaikoilla, kuten rakennustyömailla.

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen mukaan rajoitustoimilla on yhdessä tartunnanjäljityksen kanssa ollut merkittävä vaikutus epidemian leviämisen estämisessä.

Julkaistu: 12.6. 19:22

Parin viimeisen viikon aikana koronaviruspositiivisia on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella 195 kappaletta, joista 79:n tartunnan lähde on pystytty varmistamaan.

Tilanne on rauhoittunut kesäkuussa, ja monet jäljitystyötä tehneet hammashoitajat ja terveydenhoitajat ovat palaamassa entisiin työtehtäviinsä. Tilanteen vaatiessa he kuitenkin voivat aloittaa uudestaan jäljitystyön, sanoo Husin Infektiosairauksien klinikan apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, joka vetää epidemiologista yksikköä.

Hus-alueen kunnissa on yhä varalla ja valmiustilassa 270 koronavirustartuntajäljittäjää.

”Olemme välittömässä valmiudessa. Teemme kuntien kanssa edelleen positiivisille tapauksille altistuneiden tartunnanjäljitystä joka ikinen päivä”, Ruotsalainen sanoo.

Viime viikolla havaittiin seitsemän joukkoaltistusta. Joukkoaltistuksella tarkoitetaan vähintään kymmenen ihmisen tartuntarypästä.

”Viime viikolla tartuntaryppäitä on ollut muun muassa työpaikoilla, kuten isoilla rakennustyömailla. Yleisesti altistukset työpaikoilla kertovat siitä, että etätyöstä on palattu takaisin ja muutenkin yhteiskunta on alkanut avautua.”

Ruotsalainen korostaa, että rajoitustoimilla on yhdessä tartunnanjäljityksen kanssa ollut merkittävä vaikutus epidemian leviämisen estämisessä.

”Epidemia ei ole vielä ohi, vaikka nyt tilanne on täällä rauhallinen. On muistettava, että virus on keskuudessamme edelleen ja sen eskaloitumiseen ei tarvita kuin yksi tartuttaja yksissä isoissa juhlissa”, sanoo Ruotsalainen.

Helsingin Sanomat kertoi toukokuussa, missä tartuntaryppäitä oli esiintynyt. Tartuntoja esiintyi etenkin perhepiirissä, juhlissa ja konserteissa sekä työyhteisöissä. Muun muassa rakennustyöläisten keskuudessa todettiin koronatartuntoja.

Kesäkuun alussa purettujen rajoitusten vaikutukset koronaviruksen leviämiseen tulevat näkymään vasta juhannuksen jälkeen, arvioi infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Koronaviruksen itämisaikana on yleisesti pidetty kahta viikkoa, mutta tilastoinnin valossa aika on lyhyt.

”Suunnilleen nyt voimme tarkastella sitä, miten koulujen avaaminen on vaikuttanut tartuntoihin”, Järvinen sanoo.

Koulut palasivat takaisin lähiopetukseen 14. toukokuuta. Koulujen avaaminen toukokuun viimeiseksi pariksi viikoksi ei näytä lisänneen tartuntoja.

Tietoa muun muassa ravintoloiden avaamisen vaikutuksista epidemiaan joudutaan vielä siis odottamaan.

”Tartuntamäärät ovat menneet alaspäin ja tuskin kovinkaan voimakasta nousua nähdään vielä kesäkuun lopussa. Tautia on kuitenkin vielä yhteisössä, joten riski tartuntojen lisääntymiselle on olemassa”, Järvinen sanoo.

Entä olisiko vasta-ainetestien tekemisestä hyötyä epidemian kartoittamiseksi?

Karkeasti ilmaistuna koronaviruksen vasta-aineet kertovat, että virusta on ollut elimistössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) testaa vasta-aineita satunnaisotannalla. Tähän asti positiivisten osuus on ollut hyvin pieni. Toukokuun viimeisellä viikolla vasta-aineita testattiin 178 ihmiseltä, joista viidellä oli koronaviruksen vasta-aineita.

”Tautia ei nyt esiinny väestössä kovinkaan paljon, joten ongelmana ovat väärät positiiviset tulokset. Siksi hyödyntäminen on ollut hankalaa. Lääkäreillä olisi kuitenkin kiinnostusta testien tekemiseen”, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan muualta maailmasta tulleet vasta-ainetestien tulokset ovat tärkeää tietoa.

”Italian Bergamossa yli puolella väestöstä havaittiin koronaviruksen vasta-aineita. Se antaa kuvaa siitä, kuinka rajuna tauti iski alueelle. Terveydenhuolto joutui katastrofiin.”

”Meilläkin on teoriassa mahdollisuus joutua samaan tilanteeseen, sillä meillä on edelleen altis väestö. Tauti tulee huomioida jokapäiväisessä elämässä vielä pitkän aikaa.”

Tällä hetkellä Suomessa koronaviruksen takia sairaalahoitoa saa 23 ihmistä. Tehohoidossa on kolme ihmistä. Suomessa koronavirukseen on kuollut 325 ihmistä.

THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane kertoi torstaina 11. kesäkuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että tartuntojen riski on korkeimmillaan tapahtumissa, joissa ihmisiä oleskelee paljon sisätiloissa. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi konsertit tai illalliset. Sen sijaan sairastumisen riski esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä on nykytiedon valossa pieni.

Tartunnat|Altistuneiden jäljittäjät tietävät, mistä koronavirus yleensä tarttuu – Muita enemmän tartuntoja on niissä ryhmissä, joissa etätyö ei onnistu

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?